Miten naisen identiteetti rakentuu äitinä lapsen asuessa isän luona? Tähän kysymykseen vastaa Kirsi Nousiaisen tuore väitöskirja Lapsistaan erillään asuvat äidit. Äitiysidentiteetin rakentamisen tiloja.

Nousiaisen tutkimuksen mukaan lapsistaan erillään asuvien naisten äitiysidentiteetti rakentuu ristiriitaisessa tilassa. Vaikka he kokevat itse olevansa hyviä äitejä, tulevat he kuitenkin lähiympäristössään leimatuiksi ja syyllistetyiksi lasten jättämisestä. Heidän arvellaan olevan päihdeongelmaisia, mielenterveysongelmaisia tai seksuaalisesti löyhätapaisia.

Lapsistaan erillään asuvat äidit ovat useimmiten joutuneet tyytymään vapaaehtoisestikin ratkaisuun, jota he eivät ole halunneet. Erotilanteessa, etenkin kun väkivaltainen parisuhde on murentanut äidin itsetuntoa ja voimavaroja, ovat äidit heikoilla, eivätkä voimat välttämättä riitä lapsen asumiseen liittyvän asian ajamiseen. Tällöin uskomukset miehiin liitetystä potentiaalisesta hyvästä isyydestä tulevaisuudessa voivat johtaa ratkaisuun, jossa arjesta ja lasten huolenpidosta syrjässä ollut ja väkivaltaa käyttänyt isä saa lapset luokseen asumaan.

Nousiaisen tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että viranomaiset arvottavat äitiyttä ja isyyttä erilaisista lähtökohdista käsin. Äitejä arvioidaan sen mukaan, miten he kykenevät tai ovat kyenneet suoriutumaan arjen velvoitteista, kun taas isien kohdalla painotetaan niitä mahdollisia kykyjä, joita hänellä tulevaisuudessa arvellaan olevan tai joihin hän erotilanteessa ilmaiseen halukkuutensa.

Nousiaisen sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja perustuu 18 naisen suullisesti haastattelussa tuotettuihin elämänkertomuksiin ja kolmen naisen ryhmässä kirjoittamiin muistoihin.

Katso tarkemmat tiedot Nousiaisen väitöstilaisuudesta yliopiston tapahtumakalenterista.

Teksti: Niina Haasola, kuva: Kirsi Nousiaisen väitöskirja