Jotta naistenlehti saavuttaa lukijoiden kiinnostuksen, sen konseptin on rakennuttava jonkin lukijoidensa elämässä relevantin ristiriidan käsittelyn ympärille. Naistenlehtien ristiriidat ovat liittyneet erityisesti naisen erilaiseen asemaan kotona ja yhteiskunnassa.

Maija Töyryn 28.5.2005 tarkastettavaväitöskirja Varhaiset naistenlehdet ja naisten elämän ristiriidat. Neuvotteluja lukijasopimuksesta kartoittaa tutkimuksessaan feministiseen mediatutkimukseen tukeutuen suomalaista naistenlehti-historiaa. Analyysin kohteena on lehtien lajityyppien historiallinen kehittyminen yksiäänisistä esseelehdistä moniäänisen makasiinin ja naisten kuluttajalehden muotoon.

Töyryn tutkimuksen aineiston muodostavat viisi varhaista suomalaista naistenlehteä: Om konsten att rätt behaga (1782), Aura, Veckoskrift för Skönlitteratur (1856), Från nära och fjerran, Litteraturblad för Finlands Qvinnor (1860–61), Koti ja Yhteiskunta (1889–1911) ja Kotilieden ensimmäinen vuosikerta (1923).

Varhaisimmat naistenlehdet sukupuolittivat kansalaisuutta ja aineiston viimeiset lehdet myös kuluttajuutta. Naistenlehdistä tutkittiin, miten kukin lehti käsittelee naiseutta ja millaiseen suhteeseen lehti asettuu yhteiskunnassa vallitsevaa sukupuolisopimusta kohtaan. Naistenlehti samanaikaisesti tunnistaa, tuottaa, vahvistaa ja purkaa sukupuolieroa sukupuolijärjestelmän ja kulloinkin vallitsevan sukupuolisopimuksen puitteissa.

Töyryn mukaan naistenlehtiä on tutkittava kokonaisuuksina. Vasta kokonaisuuden tarkastelu näyttää lehden suhteen sukupuolisopimukseen. Näin voidaan arvioida lukijasopimusten syntymisen ehtoja ja sarjallisen julkaisemisen mahdollisuuksia. Naistenlehti voi toimia myös keskusteluareenana, jossa sukupuolisopimuksen ehdoista keskustellaan ja jossa niitä voidaan pyrkiä myös muuttamaan.

Maija Töyryn väitöstilaisuuden tiedot löytyvät yliopiston tapahtumakalenterista http://www.helsinki.fi/kalenteri/hy/tapahtuma/200505/200505281015_10289.html

Teksti: Sanna Schildt
Kuva: Yksityiskohta Maija Töyryn väitöskirjan kannesta
24.5.2005