Johan Bäckman selvittää 3.6. tarkastettavassa sosiologian väitöskirjassaan, mistä Venäjän ja Viron järjestäytyneessä rikollisuudessa on kysymys.

Itämafia - Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset -väitöskirjan mukaan uhkakuvat Suomeen vyöryvästä itämafiasta ja ulkomailta johdetusta järjestäytyneestä rikollisuudesta ovat vääriä. Bäckman kytkee nämä uhkat 1990-luvun amerikkalaisiin mielikuviin, joissa venäläinen mafia korvasi kommunismin. "Venäjän mafia" oli salaliittoteoria, jota poliisi, media, tutkimus ja elokuvateollisuus hyödynsivät muuttaen faktan ja fiktion rajan häilyväksi.

Venäjän ja venäläisten vaikutus Suomen rikollisuustilanteeseen on Bäckmanin mukaan hyvin vähäinen, ellei olematon. Hän ei löytänyt tutkimuksessaan juuri minkäänlaista venäläisten vaikutusta rahanpesu-, henki- tai väkivaltarikoksissa. Ulkomaalaisia tekijöitä on ollut mukana maksukorttipetoksissa ja tietokonerikoksissa, mutta Suomen autovarkausrikollisuus, huumerikollisuus ja paritusrikollisuus näyttivät olleen suomalaisten rikollisten hallinnassa virolaisten toimiessa usein avustajina.

Venäjällä kuoli ainakin 5 000 ihmistä palkkamurhan uhrina vuosina 1992–2001, mutta palkkamurhien osuus Venäjän kaikesta henkirikollisuudesta on väitöskirjan mukaan kuitenkin vähäinen, eikä palkkamurhien taustalla yleensä ole "mafiaa".

Bäckmanin mukaan Viron poikkeuksellisella rikollisuustilanteella oli Venäjää huomattavasti kielteisempi vaikutus Suomen rikollisuustilanteeseen ja suomalaisten diplomaattien ja turistien turvallisuuteen 1990-luvulla. Virossa henkirikokset ja pommiräjähdykset olivat paljon yleisempiä kuin Venäjällä.

Venäjää Bäckman ei pidä erityisen väkivaltaisena maana. Tilastollisen vertailun mukaan Suomessa tapahtui 1990-luvulla enemmän henki- ja väkivaltarikoksia kuin Pietarissa, vaikka esimerkiksi Suomen oikeusministeriön julkaisuissa Venäjän henkirikollisuutta väitetään Suomeen verrattuna kymmenkertaiseksi. Bäckmanin mukaan Venäjän rikostilastoja luetaankin usein väärin.

Bäckman pitää huolestuttavana sitä, että Suomen media leimaa venäläiset rikollisiksi ja mafiaksi. Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio onkin moittinut Suomen mediaa venäläisvastaisesta rasismista. Hän väittää myös järjestäytyneen rikollisuuden käsitettä epätieteelliseksi ja rikosoikeudellisesti toimimattomaksi sekä vaikutuksiltaan kyseenalaiseksi.

Bäckmanin väitöskirja perustuu 151 asiantuntijahaastatteluun, tilastoihin, asiakirjoihin, tutkimuskirjallisuuteen ja lehdistömateriaaliin.

Väitöstilaisuuden tiedot löytyvät yliopiston tapahtumakalenterista.

Teksti: Niina Haasola
Kuva: Johan Bäckmanin väitöskirjan kansi / Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia
31.5.2006