Tutkijakoulu jakautuu tieteenalapohjansa ja tutkimuskohteittensa perusteella neljään toisiinsa liittyvään teema-alueeseen. Teemaryhmien tutkimusohjelmat täydentävät toisiaan.
TEEMA 1: Innovaatiojärjestelmän muutos
Teoreettisesti innovaatiojärjestelmä on epäselvä, mutta yhteiskuntapoliittisesti sitäkin tärkeämpi käsite, joka on liitetty globalisaatioon ja yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen muutokseen. Titekon kannalta on tärkeää tutkia innovaatiojärjestelmän pitkiä kehityslinjoja, nykyisiä avauksia ja tulevaisuutta. Historiallisesti ja tämän päivän näkökulmasta on kiinnostavaa tutkijoiden liikkuvuus ja tutkimusympäristöjen innovatiivisuus. Uusi globalisoituminen heijastaa markkina- ja teknologiavetoisen talouden ja kilpailuvaltion ajatuksia. Ne linkittävät yliopistot innovaatiokeskuksiin ja suosivat nk. SHOK:ien, strategisen huippuosaamisen keskittymien, rakentumista. Laajentuva teknologia- ja innovaatiopolitiikka edellyttää kuitenkin ennustettavien tulevaisuuskuvien laatimista ja korostaa teknologian ennakoinnin, indikaattoreiden ja skenaarioiden merkitystä. Nämä kysymykset ovat tärkeitä myös bioteknologian uusien kaupallisten sovellutusten kannalta (vastuuhenkilöt: Helén, Hietala, Hukkinen, Kallinen, Miettinen ja Salo.
TEEMA 2: Ympäristö, ilmasto ja kestävä kehitys
Vakiintunut ympäristöpoliittinen ja kestävän kehityksen ajattelu kuvastaa riskiajattelun mukaantuloa hallintaan. Ilmastonmuutos, odotukset uusista energiateknologioista ja poliittisen järjestelmän ja kansalaisten vastuusta asettavat kestävän kehityksen edellytykset uuteen valoon. Ne tuovat uudelleen esiin riskit, niiden hallinnan ja säätelyn. Tässä muutoksessa korostuvat globaalin ilmastopolitiikan ja paikallisten energiateknologioiden kehittämisen väliset suhteet. Myös innovaatioiden vaikutusten arviointi on tärkeää (vastuuhenkilöt: Helén, Hukkinen, Salo)
TEEMA 3: Tiede, yliopistot ja akateemiset yhteisöt muutoksessa
Globaalit eurooppalaiset ja kansalliset tutkimusjärjestelmän muutokset heijastavat vaatimuksia uudesta reformistisesta tiede- ja korkeakoulupolitiikasta, sen yhteyksistä innovaatiopolitiikkaan, monentasoisesta kansainvälistymisestä, tutkijakoulutuksen uudistamisesta ja tieteidenvälisyydestä. Tiedekulttuurin muutos muuttaa myös tutkijoiden työkuvia ja tutkimustyötä yleisesti ja haastaa tutkijanuran kehittämisen keinot. Mallit ja mallintaminen astuvat myös kuvaan. Paineet yliopistojen ja tutkimusyksiköiden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseen ja indikaattoreiden kehittämiseen kasvavat (vastuuhenkilöt: Hukkinen, Miettinen, Salo, Välimaa, Yli-Kauhaluoma, Ylikoski, Ylijoki).
TEEMA 4: Teknologian kulttuurinen näkökulma
Teknologian kulttuurinen tutkimus korostaa käyttäjäyhteisöjen ja arjen teknologioiden ja paikallisuuden merkitystä, etnografista tutkimusotetta ja tieteen ja teknologian sukupuolittuneisuutta. Kansalaiset uusien teknologioiden kyseenalaistajina ja hajautettu tiedon ja palvelujen tuotanto ovat myös uusia tutkimuskohteita (vastuuhenkilöt: Helén, Hukkinen, Miettinen, Uotinen, Yli-Kauhaluoma).
Tutkijakoulun toiminnassa mukana olevat laitokset/yksiköt:
• HY, sosiaalitieteiden laitos, sosiologia (prof. Ilpo Helén)
• HY, kasvatustieteen laitos, Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö (prof. Reijo Miettinen)
• HY, sosiaalitieteiden laitos, ympäristöpolitiikka (prof. Janne Hukkinen)
• HY, filosofian laitos, tieteenfilosofia-ryhmä (akatemiatutkija Petri Ylikoski)
• Aalto-yliopisto, systeemianalyysin laboratorio (prof. Ahti Salo)
• Aalto-yliopisto, markkinoinnin ja johtamisen laitos, (KTT Sari Yli-Kauhaluoma)
• TaY, historiatieteen laitos (prof. Marjatta Hietala)
• TaY, Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen tutkimusryhmä TaSTI (dosentti Oili-Helena Ylijoki)
• OY, aate- ja oppihistorian laitos (prof. Maija Kallinen)
• JY, Koulutuksen tutkimuslaitos (prof. Jussi Välimaa)
• Itä-Suomen yliopisto, mediakulttuuri ja viestintä, suomen kieli ja kulttuuritieteet (dosentti Johanna Uotinen)
TEEMA 1: Innovaatiojärjestelmän muutos
Teoreettisesti innovaatiojärjestelmä on epäselvä, mutta yhteiskuntapoliittisesti sitäkin tärkeämpi käsite, joka on liitetty globalisaatioon ja yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen muutokseen. Titekon kannalta on tärkeää tutkia innovaatiojärjestelmän pitkiä kehityslinjoja, nykyisiä avauksia ja tulevaisuutta. Historiallisesti ja tämän päivän näkökulmasta on kiinnostavaa tutkijoiden liikkuvuus ja tutkimusympäristöjen innovatiivisuus. Uusi globalisoituminen heijastaa markkina- ja teknologiavetoisen talouden ja kilpailuvaltion ajatuksia. Ne linkittävät yliopistot innovaatiokeskuksiin ja suosivat nk. SHOK:ien, strategisen huippuosaamisen keskittymien, rakentumista. Laajentuva teknologia- ja innovaatiopolitiikka edellyttää kuitenkin ennustettavien tulevaisuuskuvien laatimista ja korostaa teknologian ennakoinnin, indikaattoreiden ja skenaarioiden merkitystä. Nämä kysymykset ovat tärkeitä myös bioteknologian uusien kaupallisten sovellutusten kannalta (vastuuhenkilöt: Helén, Hietala, Hukkinen, Kallinen, Miettinen ja Salo.
TEEMA 2: Ympäristö, ilmasto ja kestävä kehitys
Vakiintunut ympäristöpoliittinen ja kestävän kehityksen ajattelu kuvastaa riskiajattelun mukaantuloa hallintaan. Ilmastonmuutos, odotukset uusista energiateknologioista ja poliittisen järjestelmän ja kansalaisten vastuusta asettavat kestävän kehityksen edellytykset uuteen valoon. Ne tuovat uudelleen esiin riskit, niiden hallinnan ja säätelyn. Tässä muutoksessa korostuvat globaalin ilmastopolitiikan ja paikallisten energiateknologioiden kehittämisen väliset suhteet. Myös innovaatioiden vaikutusten arviointi on tärkeää (vastuuhenkilöt: Helén, Hukkinen, Salo)
TEEMA 3: Tiede, yliopistot ja akateemiset yhteisöt muutoksessa
Globaalit eurooppalaiset ja kansalliset tutkimusjärjestelmän muutokset heijastavat vaatimuksia uudesta reformistisesta tiede- ja korkeakoulupolitiikasta, sen yhteyksistä innovaatiopolitiikkaan, monentasoisesta kansainvälistymisestä, tutkijakoulutuksen uudistamisesta ja tieteidenvälisyydestä. Tiedekulttuurin muutos muuttaa myös tutkijoiden työkuvia ja tutkimustyötä yleisesti ja haastaa tutkijanuran kehittämisen keinot. Mallit ja mallintaminen astuvat myös kuvaan. Paineet yliopistojen ja tutkimusyksiköiden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseen ja indikaattoreiden kehittämiseen kasvavat (vastuuhenkilöt: Hukkinen, Miettinen, Salo, Välimaa, Yli-Kauhaluoma, Ylikoski, Ylijoki).
TEEMA 4: Teknologian kulttuurinen näkökulma
Teknologian kulttuurinen tutkimus korostaa käyttäjäyhteisöjen ja arjen teknologioiden ja paikallisuuden merkitystä, etnografista tutkimusotetta ja tieteen ja teknologian sukupuolittuneisuutta. Kansalaiset uusien teknologioiden kyseenalaistajina ja hajautettu tiedon ja palvelujen tuotanto ovat myös uusia tutkimuskohteita (vastuuhenkilöt: Helén, Hukkinen, Miettinen, Uotinen, Yli-Kauhaluoma).
Tutkijakoulun toiminnassa mukana olevat laitokset/yksiköt:
• HY, sosiaalitieteiden laitos, sosiologia (prof. Ilpo Helén)
• HY, kasvatustieteen laitos, Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö (prof. Reijo Miettinen)
• HY, sosiaalitieteiden laitos, ympäristöpolitiikka (prof. Janne Hukkinen)
• HY, filosofian laitos, tieteenfilosofia-ryhmä (akatemiatutkija Petri Ylikoski)
• Aalto-yliopisto, systeemianalyysin laboratorio (prof. Ahti Salo)
• Aalto-yliopisto, markkinoinnin ja johtamisen laitos, (KTT Sari Yli-Kauhaluoma)
• TaY, historiatieteen laitos (prof. Marjatta Hietala)
• TaY, Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen tutkimusryhmä TaSTI (dosentti Oili-Helena Ylijoki)
• OY, aate- ja oppihistorian laitos (prof. Maija Kallinen)
• JY, Koulutuksen tutkimuslaitos (prof. Jussi Välimaa)
• Itä-Suomen yliopisto, mediakulttuuri ja viestintä, suomen kieli ja kulttuuritieteet (dosentti Johanna Uotinen)