Tutkimus käsittelee suomalaisten weblogien muodostaman vuorovaikutusverkoston (blogosfäärin) edellytyksiä muodostaa avoimia julkisuuksia tai toimia edustavan julkisuuden sfäärinä.
Keskustelut, joihin tutkimus osallistuu, ovat sosiologinen keskustelu julkisesta sfääristä ja toisaalta niin sanottu internet-tutkimus. Julkisuutta käsittelevä sosiologinen tutkimusperinne perustuu pitkälti Jurgen Habermasin tutkimukseen porvarillisen julkisuuden synnystä sekä hänen myöhempään kommunikatiivisen toiminnan teoriaansa. Keskustelu pitää sisällään myös muita, osin Habermasin diskursiiviseen julkisuuskäsitykseen kriittisestikin suhtautuvia tutkimusperinteitä.
Internet-tutkimus on kenttänä melko hajanainen sisältäen hyvin erilaisia teoreettisia ja menetelmällisiä tutkimusperinteitä. Vallitsevia teemoja ovat mm. verkkoyhteisöjen ja virtuaalisten identiteettien rakentumisen tutkimus, verkkovälitteisen vuorovaikutuksen muotojen tutkimus ja internetin käyttöä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia kartoittava tutkimus. Erilliset tutkimuksen kannalta keskeiset osa-alueet muodostavat internetiä julkisuutena käsittelevät tutkimus sekä vasta muodostumassa oleva mutta nopeasti
kasvava monitieteinen weblogeja käsittelevä tutkimuskeskustelu.
Tutkimuksen tavoitteena on vastata kahteen keskeiseen tutkimuskysymykseen: Ensimmäiseksi, muodostavatko weblogit rakenteelliset edellytykset toimivalle julkiselle sfäärille? Toiseksi, toimiiko suomalaisten weblogien muodostama keskusteluverkosto aitona julkisuutena? Näitä kysymyksiä tarkastellaan sekä Habermasin tekstien, että muiden vallitsevien julkisuuskäsitysten näkökulmasta. Samoin weblogeja vuorovaikutusvälineenä ja keskusteluverkostona pyritään suhteuttamaan muihin internet-pohjaisiin viestintävälineisiin tutkimuskysymysten näkökulmasta.
Varsinaisia tutkimuskysymyksiä täydentäviä lisäkysymyksiä, joihin tutkimus pyrkii vastaamaan, ovat mm. seuraavat: Millaisia verkostorakenteita suomalaisten weblogien välille muodostuu? Muodostavatko suomalaiset weblogit yhden, toisiinsa linkittyneen verkoston vai erilaisia klustereita? Millaisia alajulkisuuksia nämä klusterit ehkä muodostavat ja keskustelevatko ne keskenään? Täyttävätkö weblog-keskustelut eri julkisuusteorioiden niille asettamat vaatimukset informatiivisuudesta, rationaalisuudesta, osallistumisen avoimuudesta, jne. Miten weblogien muodostamat vuorovaikutussuhteet eroavat rakenteellisesti muiden internetiin perustuvien medioiden luomista vuorovaikutussuhteista? Kysymys viestintävälineiden erosta on tärkeä ja internetiä käsittelevässä sosiologisessa tutkimuksessa usein vähälle huomiolle jäänyt seikka.
Tutkimuksen valossa vaikuttaa siltä (nämä ovat toistaiseksi hypoteeseja), että weblogit muodostavat hyvät rakenteelliset edellytykset julkiselle keskustelulle mm. niiden mahdollistamien ei-hierarkkisten verkostomaisten vuorovaikutussuhteiden, keskustelijoiden itsenäisyyden ja osallistumisen avoimuuden vuoksi.
Esteitä suomalaisten weblogien muodostamalle julkisuudelle ovat toistaiseksi suomalaisen blogosfäärin suhteellinen pienuus ja weblogien tuntemattomuus, aktiivisten kansalaistoimijoiden (kuten kansalaisjärjestöt, poliitikot, tutkijat, journalistit) vähäinen osallistuminen ja deliberatiivisiin (?) keskustelusuhteisiin sitoutumisen. Viimeaikainen kehitys on kuitenkin poistamassa edellä mainittuja esteitä, vaikkakin kysymys deliberatiivisuudesta on edelleen avoin. Julkisen verkkokeskustelun vaikutus poliittiseen päätöksentekoon tai valtamedioiden suhtautuminen ovat myös tutkimuksen ajankohdan ja rajauksen vuoksi avoimiksi jääviä kysymyksiä.
