Tutkimusasetelma / problem position
21.5.2005 klo 13:18
Tutkimusasetelman työversio, saatan muuttaa tätä vielä myöhemmin. En vieläkään osaa muotoilla tutkimusta kunnollisiksi tutkimuskysymyksiksi, mikä on tavallaan aika paha ongelma...
Weblogit ja julkinen sfääri. Suomalainen blogosfääri keskustelevana julkisuutena (työnimi)
Deliberatiivisen demokratiakäsityksen mukaan avoimuuteen ja osallistujien tasavertaisuuteen perustuva ja keskusteleva julkinen sfääri on edellytys toimivalle demokratialle. Jürgen Habermasin mukaan keskusteleva edustava julkisuus syntyi 1600- ja 1700-luvuilla eurooppalaisen porvariston kahviloissa ja salongeissa. Vähitellen lehdistö ja media ottivat tehtäväkseen julkisuuden ylläpitämisen. Habermasin ja hänen tuotantoonsa pohjautuvan tutkimusperinteen mukaan media on kuitenkin epäonnistunut keskustelevan julkisuuden ylläpitäjänä: julkisuus on menettänyt yksilöitä edustavan luonteensa ja näyttävästä julkisuudesta. Internet on ajoittain nähty mahdollisena välineenä julkisuuden revitalisaatiolle. Useimmissa empiirisissä tutkimuksissa on kuitenkin päädytty melko skeptisiin johtopäätöksiin nettijulkisuuden tosiasiallisesta toimivuudesta tai vaikutuksista.
Tutkimukseni käsittelee weblogeja keskusteluvälineenä ja weblogien muodostamaa verkoston, blogosfäärin, edellytyksiä muodostaa avoimia julkisuuksia tai toimia edustavan julkisuuden sfäärinä. Tutkimuksen lähtökohtana on, että internetin pohjautuvien viestintävälineiden teknisillä ominaisuuksilla ja vakiintuneilla sosiaalisilla käyttötavoilla on ratkaiseva rooli siinä, missä määrin ne voivat toimia alustana toimivalle julkisuudelle. Useimmat verkkojulkisuutta käsitelleet tutkimukset ovat keskittyneet tutkimaan erilaisia keskustelupalstoja. Weblogit ovat tekniikaltaan keskustelupalstoja jossain määrin muistuttava, mutta sosiaalisen vuorovaikutuksen kannata merkittävästi erilaisia. Tutkimuksen perushypoteesi on, että weblogien ominaisuudet ja käyttötavat mahdollistavat julkisen keskustelun verkoston synnyttämisen tavalla, joka poikkeaa ratkaisevasti muista internet-pohjaisista viestintävälineistä. Blogijulkisuus on myös merkittävästi avoimempi suhteessa muihin julkisuuden sfääreihin.
Habermasin tutkimus julkisuuden historiallisesta synnystä toimii tutkimuksessa vertailukohtana, johon tutkittavaa blogijulkisuutta peilataan. Yksityisen ja julkisen välinen dynamiikka, edustavuus, keskusteluverkoston rakenne ja osallistujien tasavertaisuuden vaatimus ovat teemoja tai aiheita, joissa blogijulksuuden ja porvarillisen julkisuuden syntyvaiheet muodostavat kiinnostavia yhtymäkohtia ja erottautuvat samalla suhteessa hallitsijan/median edustamaan esittävään julkisuuteen. Uudemman teoreettisen taustan tutkimukselle muodostavat Manuell Castellisn verkostoyhteiskunnan käsite, sekä uudempi Habermasin tuotantoa ja teemoja kommentoiva teoreettinen kirjallisuus.
Tutkimuksen aineisto koostuu suomalaisista weblog-sivustoista kerätyistä erilaisista osa-aineistoista. Aineistojen avulla tutkitaan sivustojen välisiä suhteita ja suhdeverkostoja, sekä sivustojen välisiä keskusteluja. Tutkimuksen menetelmät ovat yhdistelmä sosiaalista verkostoanalyysia, tekstianalyysiä, etnografiaa ja toimintatutkimusta. Toimintatutkimuksen tavoitteena on lähtökohtaisesti paitsi tutkimuskohteen toimintaan osallistuva, myös siihen vaikuttava tutkimus. Tutkimustyön – tässä enemmin tutkimusprosessin kuin tutkimusraportin – tavoitteen on siten pieneltä osaltaan myös vaikuttaa keskustelevamman blogijulkisuuden kehitykseen.
Blogitutkimus on mielenkiintoista ja tavallaan uraauurtavaa - tuskin blogit ovat vielä vakiinnuttaneet asemaansa julkisuutena habermasilaisessa tai muussakaan mielessä. Tutkimuskin voi siis vaikuttaa siihen, miten tulevaisuudessa tämä sfääri muokkautuu!
Tunnetko tällaista blogia /yhteisöä http://cybersoc.blogs.com/cybersoc/ ? Sanoo olevansa "online community research and management / social impact of digital technology". Silloin tällöin olen seuraillut - voisi olla jotain vinkkejä tuohon yhteisö- ja tutkimuspuoleen. Ehkä tunnetkin jo.
Tutkimusasetelmasi on mielenkiintoinen, vaikkakin laaja. (Rajaamisen vaikeudesta voisin pitää luentosarjan - eihän siinä gradussa mitään muuta vaikeaa olekaan! Munkin olis jo valmis mutta kun...)
Jäin miettimään paria asiaa: Kun lähtökohtasi on että vakiintuneet sosiaaliset käyttötavat vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten blogit voivat toimia alustana julkisuudelle, oletko siis jo hahmottanut vakiintuneita käyttötapoja blogeille?
Äkkiä ajatellen oman kokemuksen mukaan voi erotella henk.koht.päiväkirjatyyppiset (mikä ei tarkoita etteikö niissä voitaisi käsitellä universaalisti tärkeitä asioita!), henk.koht. asiajulkaisut (sähköinen julkaisualusta artikkeleille, kolumneille, kirjoille, tutkimukselle tms.), "poliittiset" tai vast. aktiiviset yhteisöt, akateemiset yhteisöt ja organisaatioiden blogit joita käytetään lähinnä yhdensuuntaiseen tiedotukseen (kotisivujen tapaan).
Miten nämä suhteutuvat tutkimuksesi keskeisiin käsitteisiin: "keskusteleva julkisuus, avoin julkisuus, edustava julkisuus, julkisen keskustelun verkosto, avoimempi suhteessa muihin julkisuuden sfääreihin"? Nämä ovat kovin "poliittisia" julkisuusnäkökulmia. Rajaatko siis tutkimuksesi pariin vain jonkintyyppiset blogit?
Sanot tutkivasi sivustojen välisiä suhteita ja suhdeverkostoja, sekä sivustojen välisiä keskusteluja. Kun en tunne verkostotutkimusta niin väkisin ajatus menee yhteisöjen tutkimiseen. Onko tässä kyse siitä?
Ja vielä filosofinen, ontologinen kysymys: kun tutkitaan blogeja ja niiden suhteita, tutkitaanko itse asiassa ihmisiä niiden takana ja heidän välistä vuorovaikutustaan? - En tiedä mitä merkitystä tällä ajatuksella on, todennäköisesti ei mitään! (Se vain ehkä vie liikaa etnografiseen ja yhteisön tutkimukseen päin, keskustelunanalyysiin ja sen sellaiseen...)
No, tuli vähän innostuttua enkä yleensäkään ole lyhytsanainen. Kaikkea sitä keksiikin, ettei omaa gradua tarvitsisi vääntää!