Sosiaalisen ja
perinteisen median rajalla -tutkimusraportti julkistettu
Sosiaalisesta mediasta on tullut todella suosittu. Facebook on yksi
käytetyimmistä palveluista Suomessa. Perinteisen median asemaa on
kyseenalaistettu, mikä aiheuttaa kysymyksisä:
Kuinka paljon sosiaalista ja perinteistä mediaa kulutetaan?
Mihin tarkoituksiin niitä käytetään?
Miksi ihmiset haluavat tuottaa sisältöä verkkoon?
Mitä pidetään luotettavana uutislähteenä?
VTT Janne Matikaisen tutkimuksessa pureuduttiin näihin kysymyksiin.
Tutkimuksen kohteena oli perinteisen ja sosiaalisen median käyttö,
käyttömotiivit sekä sisällön tuottamisen motiivit. Lisäksi tarkasteltiin
luottamusta sosiaalisen ja perinteisen median sisältöjä kohtaan.
Tutkimus auttaa jäsentämään sosiaalisen median ilmiötä ja suhteuttamaan
sen asemaa. Erityisen kiinnostavaa on se, aiheuttaako sosiaalinen media
pysyviä muutoksia medioiden käytössä ja viestinnässä ylipäätään.
Viestinnän laitoksen tutkimusraportteja 3/2009:
Janne Matikainen
Raportin nimi: Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla
ISBN 978-952-10-5919-3 (nid.)
ISBN 978-952-10-5920-9 (PDF)
Raportti PDF-julkaisuna
Liverryksiä raportin julkistamistilaisuudesta 9.12.2009 voi hakea tagilla #crcsome Twitterissa http://twitter.com/
Tutkimushankkeesta:
Vertailevan tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää käyttäjien ja yleisön näkökulmaa sosiaalisen median sekä perinteisen median verkkopalveluihin. Perinteisen median tuotantomallilla tarkoitetaan journalistisia verkkopalveluja (esim. MTV3, Yle, HS), joiden sisältö tuotetaan pääosin ammattilaisten voimin ja joiden käyttäjiä voi nimittää kuluttajiksi. Sosiaalisella medialla tarkoitetaan puolestaan sellaisia verkkosovelluksia (esim. YouTube, Wikipedia, Flickr), joiden muotoa ja sisältöjä käyttäjät itse merkittävässä määrin rakentavat.
Tutkimuskohteena ovat perinteisen ja sosiaalisen median käytön motiivit sekä medioita kohtaan osoitettu luottamus. Perimmäinen tavoite on selvittää sitä, ilmeneekö sosiaalisessa mediassa (joukko)viestinnän tulevaisuus ja muuttaako tämä yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden uudenlainen liitto pysyvästi median tuotantoprosesseja käyttäjälähtöiseen suuntaan, ja jos muuttaa, niin millä tavalla.
Tutkimusaihetta lähestytään laajemman tarkastelun ohella myös erityisesti kuvallisen viestinnän näkökulmasta, sillä perinteinen media hyödyntää yhä enemmän yleisön ottamia valokuvia. Kuvallinen kansalaisjournalismi tai ”kansalaisvalokuva” onkin valittu tutkimushankkeen erityisalueeksi juuri sen takia, että se muodostaa tällä hetkellä konkreettisimman linkin kansalaisten oman sisällöntuotannon ja perinteisen median verkkosisältöjen välillä.
Projekti päättyy 30.6.2009.
Projekti toteutetaan Helsingin Sanomien Säätiön tuella.
Vastaava tutkija: Janne Matikainen
Puhelin: 09-191 24 369
Sähköposti: janne.matikainen(at)helsinki.fi