17.12.2007 klo 0:30
Tämä blogi päivittyy tästedes uudessa osoitteessa. Syy on se, että Helsingin yliopiston käyttämä blogipalvelu vaihtuu toiseen ja siten kaikki vanhan järjestelmän blogitkin tulee siirtää. Uusi osoite on seuraava:
http://blogs.helsinki.fi/jalaitil
Eikö olekin kiva.
Ehkä uusi osoite tuo blogiin eloa. Ehkä ei. Ulkoasun ja semmoisten juttujen muokkaamisessa riittää vielä kovasti sarkaa, joten koettakaa olla pelästymättä. Rosoinen se on.
16.11.2007 klo 1:32
Menin äsken vähän tolaltani. Tässä on syy.
Kyse on siis siitä, että Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kaupungin ydinkeskustan yrittäjät kannattavat yksityisautoilun lisäämistä Helsingin keskustassa.
Ajatus on täysin absurdi. Viime vuosien aikana autojen määrä Helsingin keskustassa on lisääntynyt huomattavasti. Siksi tuntuu miltei pöyristyttävältä, että autoja pitäisi saada lisää, koska "ydinkeskustan suurin ongelma on, että täällä käy vähän ihmisiä", kuten Stockmann-tavaratalon varatoimitusjohtaja Heikki Väänänen Helsingin Sanomien jutussa väittää.
Minun kokemukseni Helsingin ydinkeskustasta on toinen. Minusta Helsingin ydinkeskustassa ei käy vähän ihmisiä. Toki voi olla, että keskustan Stockmann kärsii asiakaspulasta, kun "ei sinne jaksa mennä, kun pitää jonottaa autolla ruuhkassa". Lääke tähän ei ole autoilun helpottaminen, vaan autolla keskustaan tulevien asenteen muuttaminen.
Ja kun autot halutaan saada pois kaduilta, kaupungin johdon ratkaisu on keskustatunneli. Toisin sanottuna rajoitetaan yksityisautoilua keskustassa lisäämällä yksityisautoilun kokonaismäärää. Ei tosiaankaan kuulosta kovin älykkäältä. Rahat, jotka nyt on tarkoitus investoida keskustatunneliin, pitäisi käyttää joukkoliikenteen kehittämiseen.
Joukkoliikenteen suurimmat ongelmat ovat yhä varsin heikko poikittaisliikenne ja bussien liian suuri osuus. Siitä huolimatta Helsinki on sellainen kaupunki, jossa joukkoliikenne on jo nykytilassaan yksityisautoilulle todellinen vaihtoehto. Sitä se on etenkin, kun puhutaan ydinkeskustasta. Sinne pääsee miltei kaikkialta Helsingistä (ja pääkaupunkiseudulta) varsin vaivattomasti. Itse asiassa jopa muualta Suomesta Helsingin ydinkeskustaan on luultavasti paremmat julkiset yhteydet kuin mihinkään toiseen paikkaan tässä maassa.
Lopuksi puutun vielä pariin HS:n Riku Jokisen kirjoittamasta jutusta poimittuun palaan.
"Yrittäjät ehdottavat, että [...] pääväylien liikennettä pitää tehdä sujuvammaksi liikennevalojen 'vihreiden aaltojen' avulla."
Pääväylien liikennettä pitäisi tehdä sujuvammaksi joukkoliikenteelle. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on useitakin sellaisia kaupunkeja, joissa raitiovaunut eivät pysähdy muualla kuin pysäkeillä. Niillä on täydet liikennevaloetuudet - muut pääsevät vasta kun raitiovaunu on mennyt. Tätä voisi kokeilla Helsingissä paitsi raitiovaunuihin myös vähintäänkin osaan busseista. (Vain "vähintäänkin osaan" siksi, että joillain kaduilla busseja kulkee yhtenään. Esimerkiksi täysi liikennevaloetuus kaikilla Hämeentietä tai Mäkelänkatua kulkevilla busseilla aiheuttaisi vähän liikaa sekasortoa.)
Vieläpä toinen poiminta.
"Hänen [varatoimitusjohtaja Väänänen] mukaansa joukkoliikenteen eteen on jo tehty paljon: metro, raitiovaunut ja bussilinjat toimivat. Nyt on yksityisautoilun vuoro."
Vähän väärä johtopäätös. Jos metro, raitiovaunut ja bussilinjat toimivat, yksityisautoilua ei tarvita.
Ei mulla muuta.
6.11.2007 klo 17:36
Äänitin uuden laulun kuukausiksi venyneen tauon jälkeen. Laulun voi kuulla seuraavien osoitteiden kautta.
26.10.2007 klo 0:32
Olen tässä menneinä hetkinä ollut tutustumassa yhteen kiehtovaan eteläsuomalaiseen kaupunkiin. Tässä havaintoja.
Kaupungin bussikanta on suhteellisen vanhaa. Kaupat ovat suurilta osin kauppakeskuksissa. Pelicansin pelissä oli suhteellisen huono tunnelma vaikka väkeä oli. Pelicans hävisi vaikka väkeä oli. Hiihtostadionin ympäristössä on korkeuseroja. Lahtelaiset nieleksivät puheestaan pois -nen-päätteitä. Tai joskus se ensimmäinen n jää.
Kävin eilisiltana myös Kouvolassa. Turistimatkalla. Siellä ne puhuvat ihan niin kuin eteläsuomalaiset nyt yleensä puhuvat, mutta sanovat silti "mie" ja "sie". Se tulee aloittelijan korvaan puun takaa, kuten tavataan sanoa.
Pitäisi kirjoittaa huomenissa kaksikin tekstiä, mutta juuri nyt en jaksaisi valmistella kumpaakaan. Huomenna on sitten pakko jaksaa.
Tänään olen yrittänyt kävellä ympäri kaupunkia. Päivällä, yhden hiihtäjän haastattelun jälkeen, kävin ihastelemassa Kiveriön kaupunginosaa ja ostin paikallisesta S-marketista kolaa ja pari sanomalehteä ja kävelin takaisin muun muassa yli 400 metrin pituista liikennetunnelia pitkin. Ikävä asia oli, että liikennetunnelissa oli pakokaasua, joka vähän sattui kurkkuun. Liikennetunnelin yläpuolella, tai siis melkein yläpuolella, sijaitsee hautausmaa. Siellä en käynyt. Sitten ennen Pelicansin peliä kävelin näköetäisyydelle Vesijärvestä ja katsoin sitä. Olisin ehkä voinut katsoa pidempäänkin.
Minusta tuntuu, etten saa mitään aikaan. Lehdetkin ehtivät jo pudota puista. Sinänsä ikävää.
16.9.2007 klo 11:49
Kokeilen ensimmäistä kertaa elämässäni kokopäivätyön ja opiskelun yhdistämistä. Yleisenä havaintona voisin todeta, että järin paljon ei tule opiskeltua. Tosin tuskin tulisi, vaikka olisinkin työttä - nyt nimittäin jouduin jättämään väliin vain saksan ja unkarin kurssit, joilla sinänsä ei ole mitään merkitystä. Pakollisen englannin käyn ja samoin yritän yhtä sosiologian kirjatenttiä. Näiden kurssien jälkeen minulla pitäisi olla edellytykset saada ulos kandidaatin tutkinto.
Lokakuun lopussa panen sitten "haiseen". Silloin olisi pari mehevää kurssia tiedossa, ja niiden käyminen voisi olla viisasta. Työtkin loppuvat näillä näkymin marraskuun alussa.
Havahduin tässä siihenkin, että olen neljännen vuoden opiskelija. Yksi englannin kurssilla kanssa oleva kysyi minulta edellistunnin päätteeksi, olenko minäkin fuksi. Hän aivan oikeasti luuli niin, kun olin aiemmin ilmeisesti maininnut, etten kamalasti tiedä omasta alastani. Mielestäni en kamalasti tiedä, mutta tiedän ehkä enemmän kuin kolme vuotta sitten.
Joka tapauksessa havahduin. Juuri nyt on jopa todennäköistä, että olen kahden vuoden sisällä valmistunut. Mikä on outoa.
Uhosin jostain kappaleesta ehkä edellisessä tai toissa merkinnässäni. Siitä puuttuu sanoja. Koetan joskus tehdä sanoja.
3.9.2007 klo 1:15
Viiden kuukauden pidättelyn päätteeksi esiinnyn jälleen anniskeluravintola Semifinalissa järjestettävällä Samettiklubilla [tiistaina neljäntenä yhdeksättä -JL 4.9.]. Ovi avataan kello 19, ja soitto alkaa valistuneen arvioni mukaan noin puolta tuntia myöhemmin.
Kuluneena viikonloppuna olen käynyt sekä Järvenpäässä, Hyvinkäällä että Hämeenlinnassa. Hyvinkään kunniaksi on sanottava, että kaupungin maaperä on mitä suurimmassa määrin kuivaa kangasmetsää, minkä seurauksena Hyvinkäällä on paljon mäntyjä. Hämeenlinnassa ja Järvenpäässä on myös mäntyjä, muttei mitenkään niin paljon.
Olisin juuri nyt paljon väsyneempi, jos alkuperäinen viikonlopunviettosuunnitelma (johon olisi sisältynyt väkevä budjettimatka Tukholmaan ja muutaman bändin keikka) olisi toteutunut. Eipä toteutunut.
Juoksinkin tänään. Helsingin kaupungin tarjoaman karttapalvelun mukaan kierrokseni pituus oli noin 7,7713 kilometriä. Tähän käytin aikaa 45 minuuttia, mikä tietysti merkitsee sitä, että joko matka oli aikaan nähden liian lyhyt tai aika matkaan nähden liian pitkä.
28.8.2007 klo 16:52
Olisi pitänyt pelätä tätä. Voxtrot perui Tukholman-keikkansa. Nyt minä perun hikeä hatussa matka- ja majoitusvarauksia. Harmittaa hieman, mutta toisaalta yllättävän vähän siihen nähden, miten paljon voisi. Ehkä Voxtrot tulee joskus Tukholmaan "paremmalla ajalla". Silloin minullakin ehkä on luottokortti, jolla voin maksaa liput netissä. Tämähän olisi ollut ilmaisfestivaalilla.
Syy peruuntumiselle oli, että yhtye lähtee lämmittelemään Arctic Monkeysia näiden Pohjois-Amerikan-kiertueelle ja ensimmäinen rutistus on 5. syyskuuta.
Joskus toiste siis.
28.8.2007 klo 10:56
Vierailin toissa viikon lopulla ja viime viikon alussa kolmessa virolaisessa kaupungissa. Niistä eittämättä hienoin oli Tartto. Ikänsä puolesta kaupunki lukeutuisi Suomessa ollessaan varmasti kolmen vanhimman joukkoon, ounastelen. Yliopistokin siellä oli ennen kuin Suomessa oli ensimmäistäkään. Kaupungin keskusta on tyylikäs.
Tartossa kiinnitin huomiota paikalliseen bussiverkostoon ja pysähdyin aivan puhtaasta mielenkiinnosta lukemaan pysäkiltä linjojen aikatauluja. Useimmat kulkivat kolmesti tunnissa noin kello 23:een, mikäli katsoin oikein. Muutamat silmäykset linja-autojen ikkunoista sisään puhuivat sen puolesta, että joukkoliikenne on Tartossa myös varsin suosittua. Suomessa Tarton kokoluokkaa voisivat olla kaupungeista esimerkiksi Kuopio ja Lahti. Niissä ei kuitenkaan taida olla kovin monta linjaa, joiden vuorotiheys olisi yhtä taaja. Menee kyllä ihan arvauksen puolelle, en jaksa tarkistaa.
Silti yllätyin joukkoliikenteen tilasta. Olen ollut siinä uskossa, että virolaiset rakastavat autoja ja käyttävät niitä kaikkiin matkoihinsa. (Näin varmasti onkin - tietyissä ihmisryhmissä). Joukkoliikennettä käyttivät ehkä sittenkin enimmäkseen naiset, nuoret, lapset ja köyhät.
Tartto oli siis kiva. Tallinnassa tein sen havainnon, että venäjää kuulee rutkasti. Mahtaisiko peräti olla niin, että Tallinnan asukkaissa venäjän puhujia on prosentuaalisesti enemmän kuin Viron asukkaissa. Taaskaan en jaksa tarkistaa. Ehkä näin on. Yhtä kaikki venäjää taisivat käyttää äidinkielenään kaikki ne, jotka lukivat ostoksistani viivakoodeja tallinnalaisten ruokakauppojen kassoilla. Pieni otanta, mutta otanta.
Muuta
Eilisiltana tein äänityshommia. Laulu ja lisäsälä vielä puuttuvat, mutta pian pitäisi olla valmista. Toivon mukaan jo huomenna.
© 2005 Johannes Laitila