Heja Sverige!

Ruotsissa on kaksi paikkaa joihin haluaisin matkustaa. Toinen on Gotlanti, ja nyt uutuutena toivematkakohteissa on Pajala.

Luin nimittäin juuri loppuun Mikael Niemen mainion kirjan Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä. Suosittelen lämpimästi.

Vittulanjänkkä kuuluu Pajalan kuntaan. Pajala on siellä ylhäällä, Tornionjokilaaksossa, 25 kilometriä Suomen rajasta. Siellä puhutaan ruotsia, suomea ja meänkieltä iloisesti sekaisin. Melkein vetää vertoja viron kielen loputtomalle koomisuudelle. (Lue kirjailija Niemen tyylikäs meänkielinen esittely Ruotsin Tornionjokilaakson nettisivuilta.)

Kertomus elämästä 60-luvun Pajalassa kerää hauskasti yhteen taas paljon puhutun Suomi-kuvan (vrt. Conan, Lordi-kohu tai vaikka Extreme-Duudsonien Amerikan-valloitus) kaikki kliseet, sillä erotuksella, että Pajalassa elämä varmaan ihan oikeasti oli juuri niiden mukaista. Toisin kuin 2000-luvun helsinkiläisillä. Esimerkiksi pajalalaiset häät olivat Mikael Niemen kuvauksen mukaan tällaiset:

"En mur av tigande karlar, skuldra vid skuldra som stenblock, och här och var deras vackra fruar från Finland som blommor i en klippvägg. Som brukligt var i våran släkt, sa ingen ett ord. Man väntade på maten. --- Och äntligen började karlarna samtala. För första gången på hela dagen inleddes något som liknade en diskussion. Det var väl spriten som smält tjälen i tungan... --- Sedan började de skryta över våran släkts oerhörda sprittålighet vilket därefter grundligt bevisades i flera målande berättelser och episoder. När ämnet var uttömt, vilket det inte var förrän efter en lång stund, kom samtalet in på våran släkts ofattbara bastutålighet vilket bevisades lika grundligt som det föregående."

Sitten häissä tietysti juovutaan, väännetään kättä, saunotaan ja kilpaillaan siitä, kuka kestää eniten löylyä. Mahtava meininki!

Pajala täytyy nähdä. Ehkä pitäisi mennä sinne syksyllä, kun on Römppäviikko. Silloin kylään kuskataan bussilastillinen naisia ympäri maailman tekemään tuttavuutta Pajalan poikien kanssa. Kunnassa kun on pulaa naimaikäisistä naisista. Naisbussin perinne alkoi vuonna 1987, ja ensimmäisen vuosikymmenen aikana se tuotti Pajalaan noin 30 kansainvälistä vaimoa.