Modernisation of Everyday Life in Finland and West Germany 17.11.2006, Berliini
KUMU-seminaarilaisilla oli ilo ja kunnia osallistua 17.11.2006 Finnland-Institut in Deutchland järjestämään Modernisation of Everyday Life in Finland and West Germany -seminaariin instituutin johtaja Marja-Liisa Hentilän kutsumana. Sää suosi seminaarilaisia, sillä loskaisesta Helsingistä oli mukavaa matkustaa lähes kesäiseen Berliiniin. Berliinissä lämpötila kun oli noin parikymmentä astetta plussan puolella!
Torstai-iltana 16.11.2006 ohjelmassa oli epävirallinen illanvietto instituutin tiloissa yhdessä seminaarin saksalaisten osallistujien kanssa. Vilkasta keskustelua käytiin muun muassa talous- ja sosiaalihistorian asemasta Saksassa ja Suomessa, alkoholinkulutuksesta ja tietysti Aki Kaurismäen elokuvista. Suomalaiset voileipäkakut tekivät hyvin kauppansa. Ilta jatkui hotellimme aulabaarissa saksalaisten kollegoiden kera.
Perjantaina oli vuorossa matkan virallinen osuus. Aamu alkoi Marja-Liisan tervetulotoivotuksella, jonka jälkeen sosiaalihistorian professori Matti Peltonen otti hoitaakseen puheenjohtajuuden. Matin johdolla pysyttiin hyvin asiassa ja aikataulussa. Kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen aloitti varsinaisen seminaarin esityksellään The 1960s and the Revolution of Consumption in Finland. Esityksessään Visa ansiokkaasti kuvasi suomalaisen kulutusyhteiskunnan läpimurtoa ja samalla pohjusti hienosti päivän muita esityksiä.
Seminaari jatkui VTT Tiina Huokunan esityksellä The 1960s and Design in Everyday Life. Tiina kuvasi 1960-luvun suomalaista designia konkreettisesti muun muassa Arabian tuotannon ja Futuro-talon avulla. Kilta-kupit kiersivät ja yleisön joukossa koti-ikävä kasvoi. Design-teema jatkui VTM Jaakko Aution esityksellä The Export of Finnish Design to West Germany, jossa Jaakko lennokkaasti selvitti suomalaisten lasitehtaiden Länsi-Saksaan kohdistamia vientiponnistuksia. Jaakon aineistosta ilmeni hyvin se, miten designin markkinoinnissa Suomen luonnon puhtaus ja alkuperäisyys olivat keskeisessä asemassa.
MMM Kaisa Huttunen esitteli esityksessään Representations of Consumption and Consumerism in Finnish Consumer Co-Operative Organizations in 20th Century työn alla olevan väitöskirjansa tutkimussuunnitelman ja selvitti suomalaisen osuustoiminnan historiaa. Kaisan jälkeen oli päivän ensimmäisen saksalaisesityksen vuoro, josta vastasi M.A. Lydia Nembach Kölnin yliopistosta. Lydian esityksen nimi oli A Revolution in Retailing - Transatlantic Knowledge Transfers and the Introduction of Self Service in West German Retail Trade 1949-1970. Esityksessään Lydia valotti kiinnostavasti länsisaksalaisen kaupan itsepalvelukulttuurin alkua. Oli mielenkiintoista huomata, että Länsi-Saksassa ensimmäinen itsepalvelumyymälä avattiin vuonna 1949 ja Suomessa puolestaan vuonna 1948.
Lounaan jälkeen M.A. Jörg Huwer Kölnin yliopistosta jatkoi esityksellään Labor Migration and the Transformation of Industrial Work: A Comparison of the German and French Automobile Industries (1950-1970). Jörg esitteli muun muassa pilakuvien avulla suhtautumista turkkilaisiin siirtotyöläisiin.
Dr. Maren Möhring Kölnin yliopistosta aloitti seminaarin ruokaa käsittelevän osuuden. Esityksessään Ethnic Restaurants in West Germany: Food, Consumption and Migration hän käsitteli erittäin kiinnostavasti etnisen ruokakulttuurin tuloa ja läpimurtoa Länsi-Saksassa. Tämän jälkeen VTT Johanna Mäkelä Kulutustutkimuskeskuksesta esitteli aihettaan Changes of Food Consumption in Finland. Esityksessään Johanna valaisi suomalaista ruokakulttuuria ja nauratti yleisöä lenkkimakkarasnapsi-kuvalla.
Viimeisenä puheenvuoron sai VTT Jukka Kortti. Jukan esityksen nimi oli Television and the Modernisation of Everyday Life in Finland. Jukan esitys perustui häneltä pian ilmestyvään tutkimukseen suomalaisen television sosiaalihistoriasta, jossa muun muassa muistitietoaineistolla tulee olemaan tärkeä rooli. Odotamme kirjaa innolla.
Seminaarin lopussa käytiin vilkasta keskustelua vallankumous-käsitteestä ja sen käytöstä 1960-luvun murroksen kuvaamisessa. Keskustelussa päädyttiin siihen, että käsite on lähinnä retorinen keino korostaa muutoksen nopeutta toisen maailmansodan pula-ajasta runsauden yhteiskuntaan siirryttäessä. Lisäksi keskusteltiin Saksan ja Suomen historioiden monista yhtymäkohdista hävityn toisen maailmansodan jälkeen: molemmissa maissa koettiin kova pula-aika, joka alkoi helpottaa 1940-luvun lopulla.
Seminaaripäivän jälkeen oli vuorossa viikonlopun vietto Berliinissä. Monien seminaarivieraiden suosikkikohde oli melko uusi DDR-museo, jossa pystyi istumaan aidon Trabantin ohjauspyörän takana tai tutustumaan Stasin kuuntelulaitteistoon. Myös Nukkumatti-krääsä teki hyvin kauppansa. Erityisen innoittavia olivat pitkälle yöhön jatkuneet keskustelut hotellimme aulabaarissa erinomaisen Weissbierin tahdittamina.
Kiitokset antoisasta seminaarista ja hienoista järjestelyistä Marja-Liisalle, Katariina Ylikännölle ja koko instituutin henkilökunnalle! Seminaari toimi innoittajana seuraavan seminaarin järjestämiseen Helsingissä, jonne aiomme kutsua seminaarissa esiintyneet saksalaiset kollegat.
Kirjoittajat Kaisa Huttunen ja Riitta Matilainen