Helsingin yliopiston rahoittama Kulutusyhteiskunnan muutoksen tutkijakoulu sai 16.3.2005 konsistorin päätöksellä kolme nelivuotista tutkijakoulupaikkaa. Tutkijakoulu tarkastelee suomalaisen kuluttajuuden rakentumista sekä historiallisena että jälkimodernina ilmiönä suomalaisessa kulutuskulttuurissa. Tutkijakoulu syntyi yhteistyössä maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan kuluttajaekonomian oppiaineen ja valtiotieteellisen tiedekunnan talous- ja sosiaalihistorian oppiaineen kesken. Tutkijakoulun vastuullisina johtajina toimivat kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen ja sosiaalihistorian professori Matti Peltonen.

Tutkijakoulutettavat:

MBA Md. Motaher Hossain tutkii väitöskirjatyössään Bangladeshin maaseudun kotitalouksien muuttuvia kulutustapoja ja kulutustapojen vaikutusta maaseudun talouteen.

MMM Kaisa Huttunen tarkastelee väitöskirjatyössään kulutuksen ja kuluttajuuden representaatioita sekä suomalaisia kulutuseetoksia.

VTM Riitta Matilaisen väitöskirjatyön aiheena on suomalainen rahapelaaminen 1900-luvulla.

VTM Sari Rauhamäki tarkastelee väitöskirjatyössään elämänmuutoksia, jotka ilmenevät sukupolvien vuoropuhelussa 1800-luvun jälkipuoliskon ajan Suomessa.

Toiminta-ajatus:

Kulutusyhteiskunnan muutoksen tutkijakoulun toiminta-ajatuksena on luoda pohja keskeisissä tieteellisissä traditioissa tehtävälle monitieteiselle kulutustutkimukselle. Erityisesti huomion kohteena on kulutuksen rooli ja merkitys suomalaisen yhteiskunnan modernisaatioprosessissa 1960-luvulta lähtien.

Suomalaisten yhteiskuntatieteiden näkemys yhteiskunnasta on ollut työ- ja tuotantokeskeinen. Vaikka kulutusta koskeva tutkimus on lisääntynyt 1990-luvulla, ei kulutuksen merkitykseen Suomen modernisaatiossa ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Samalla vaille huomiota on jäänyt vertaileva näkökulma. Huomiotta on jäänyt myös kulutuksen ja ympäristön materiaalinen luonne.

Kulutukseen liittyvien kysymysten moninainen luonne on tullut esiin kahden viime vuosikymmenen aikana julkaistussa tutkimuskirjallisuudessa. Kuluttajan näkeminen perinteisesti ainoastaan rationaalisena valitsijana jättää lukuisia mielenkiintoisia kulutuksen ulottuvuuksia tarkastelun ulkopuolelle. Monitieteisyys korostuu tutkijakoulussa, mikä tarkoittaa myös erilaisten tutkimusmenetelmien opettelua ja käyttöä sekä uudentyyppisten aineistojen kuten esimerkiksi elokuvien, mainosten ja muiden kulttuurituotteiden hyödyntämistä tutkimusaineistoina.

Tutkijakoulun yhteydessä järjestetään KUMU-seminaaria, jossa vierailee alan koti- ja ulkomaisia asiantuntijoita, ja jossa käsitellään opiskelijoiden tutkimusraporttien etenemistä ja heidän käyttämiänsä tutkimusmenetelmiä. Tutkijakoulu edistää jatkokoulutettavien osallistumista kansainvälisiin konferensseihin ja auttaa heitä solmimaan kansainvälisiä kontakteja.