Nimistä ja julkisuudesta
11.11.2004 klo 15:58 | Bloggaaminen
Hakukoneet ovat se asia verkossa, joka tekee todellisuudessa tiedosta julkista. Tämä on hyvä ottaa huomioon, kun pistää blogiinsa näkyville nimiä. Niin minä ainakin olen ajatellut.
Nyrkkisääntönä on, että en merkitse luennoitsijoiden tai täällä keskusteluun osallistuvien ihmisten koko nimiä tekemiini muistiinpanoihin, ellen erityisesti toivo hakukoneiden löytävän näitä sivuja nimenomaan näiden viittausten perusteella. Epäilen, että näistä viittauksista tuskin kenellekään olisi mitään hyötyä - josko nyt sitten sen suurempaa haittaakaan.
Vastaavasti kirjat merkitsen nimi- ja tekijätiedoiltaan kokonaisuudessaan, juuri samoista syistä - kääntäen, tosin.
Tämä menettely vähentää hieman sitä ahdistusta, jota blogin julkisuus aiheuttaa. Blogi on julkinen, jotta asioista kiinnostuneet ihmiset voisivat tulla tänne kommentoimaan niitä. Sen sijaan en kaipaa kommentteja henkilöistä, joita täällä sivuilla vilisee tiedon lähteinä. Asiat asioina, ihmiset ihmisinä.
Tavoitteeni ei ole suojata anonymiteettiä - saatan hyvinkin linkittää esimerkiksi luennoitsijoiden nettisivuille - mutta koetan hallita hieman hakukoneita näinä googlettamisen rajuina aikoina.
Kommentit
Tämä on mielenkiintoinen tieteellisen ihanteen periaate (joka usein nousee esiin nimenomaan nettikeskusteluissa anonyymiteettinsä takia), jonka en usko toimivan kovin hyvin sen enempää käytännössä kuin teoriassakaan.
Koska:
1. Keskustelun "totuusarvoa" on vaikea tulkita ilman kontekstia, jossa keskustelu käydään ja keskustelijan identiteetti on tärkeä osa tätä kontekstia. Tämä liittyy jossain määrin ajattelutapaan, jossa ei ole "absoluuttisia totuuksia", vaan asian totuusarvoa arvioidaan sen perusteella, mitä tuon totuuden hyväksymisestä seuraisi. Esim. minulla on tapana saarnata "luonnontieteilijöille" yhteiskunnallisista näkökannoista ja "yhteiskuntatieteilijöille" luonnontieteellisestä näkökannasta - eli en usko, että jompikumpi on väärässä ja toinen oikeassa, mutta uskon, että he voisivat hyötyä toistensa näkökantojen ymmärtämisestä.
2. Jokainen kirjoitus sisältää pakostikkin lukuisia premissejä, jotka periaatteessa voi löyttää tekstistä, mutta joiden havaitseminen ja läpi käyminen on hyvin työlästä ja jää usein alitajunnan tasolle. Ja useimmiten asiantuntijoilla on premissit paremmin hallussa kuin kerskiverto anonyymillä.
Tuo töksäytykseni asioista ja ihmisistä viittasi lähinnä hakukoneisiin, ei niinkään tieteeseen.
En mielelläni bloggaa luentoja ja suullisia keskusteluja niin, että sivulle voisi päätyä hakemalla keskustelukumppanin tai luennoitsijan nimellä. Ihmiset ihmisinä.
Sen sijaan jos joku nyt sattuu onnistumaan näille sivuille niillä olevien muiden termien perusteella, niin tervetuloa vaan. Ja onnittelut harvinaisen osuman ansiosta! Asiat asioina.
Kirjallisuusviitteet ovat sitten erikseen. Jo ihan senkin takia, että kirjallisuusmuistiinpanojani minun on tarkoitus käyttää, joten niiden pitäisi olla copy+paste -valmista kamaa.
Olen samaa mieltä siitä, että asiantuntijat keskimäärin tuntevat asiat paremmin asiat kuin ne, jotka eivät tunne asioita. Sen sijaan se, että asioiden sisältöön vaikuttaisi niiden esittäjän identiteetti... En tainnut ymmärtää ajatusta :)
Olen jo pitemmän aikaa halunnut sanoa jotain julki tämän aiheen tienoilta, joten taisin innostua vähän turhakin paljon tarttuessani yksittäiseen lauseeseen kirjoituksessasi. (en ole myöskään pitkään aikaan saanut mitään aikaiseksi omassa blogissani joten kompensoin tätä hieman turhan pitkillä kommentoinneilla muiden blogeihin...).
Eli en nyt siis kritisoinut kirjoituksesi pääaihetta, vaan tuota ohimenevää tieteellistä ihannetta kuvaavaa lausetta, joka mielestäni ei todellisuudessa toteudu, ja jonka ei toisaalta tarvitsekkaan toteutua.
Ja yritin siis sanoa, että (1.) muutaman kappaleen pituista tekstiä on hyvin vaikea arvioida tuntematta kontekstia, johon tämä teksti liittyy ja kirjoittajan tunteminen auttaa useimmiten hahmottamaan tätä konteksta ja että (2.) ihmisten ajattelu ei pohjaudu pelkästään itse käsiteltävään tietoon, vaan myös erilaisiin luottamusmalleihin joiden pohjalta arvioimme miten voimakkaasti voimme luottaa kyseiseen tietoon; eli päinvastoin: miten tarkasti meidän tulee pohtia kyseistä asiaa, ennen kuin uskallamme hyväksyä sen.
Kommentoi / Comment
Erota kappaleet kahdella rivinvaihdolla. Ei HTML-merkkausta. Separate paragraphs by two line breaks. No HTML-code is accepted.