Noteblog

Olisi tietenkin kohteliasta keksiä jokin fiksumpi nimi luennolle, mutta kun ei sellaista tällä kertaa oikein tarjottu. Asialistalla oli Suomen hallintouudistuksen esimerkkinä olleiden maiden luettelemista, New Political Movement - uudistusten sisältöä ja hallintouudistuksen esittelyä.

Alkuun huomautuksia: maanantaisin vain pääaineopiskelijoille tarkoitettujen sessioiden lopputulemia löytyy myös netistä.

Näistä muistiinpanoista pitäisi löytyä vastaus seuraaviin kysymyksiin:

4. Julkisen johtamisen kehitys modernissa valtiossa? Miten suomalainen julkinen johtaminen on muuttunut 1990-luvulla?

5. Palvelumallien soveltuvuus julkiseen sektoriin? Miten suomalaisen hallinnon palvelut ovat muuttuneet 1990-luvulla?

7. Suomen hallinto osana pohjoismaista ja eurooppalaista järjestelmää? Suomen hallinnon esikuvat?

Hallinnon aikakausia Suomessa

1917-39 ensimmäinen tasavalta: haettiin kovasti esikuvia, ennen kaikkea Euroopasta. 1939-45 sotavaltion aika. Sotavaltion organisointi oli toteutettu tehokkaasti, mikä ei onnistunut kovin monilta mailta 1945-65 Sodan uhrauksista toipuminen. Valtakunta teollistettiin 1966-1989 Hyvinvointivaltion kehitys. Pohjoismainen yhteistyö oli suurena esikuvana. Hallinto oli yhteistyössä itsenäisesti. (Tässä kehityksessä ruotsinkielinen vähemmistö helpotti toimintaa) 1990-luku: hallinnon uudistukset 1990-luku ollut poikkeuksellinen Suomalaisen hallinnon kannalta. EU jäsenyys ja Neuvostoliiton romahtaminen toivat uusia mahdollisuuksia ja tarpeita.

Suomen esikuvat hallintouudistuksessa

Esikuvia ovat hallinnon uudistamisessa olleet esimerkiksi

• Pohjoismaat
• Hollanti
• Itävalta
• Uusi Seelanti (Brittien liittyminen EU:hun oli hyvin samantyyppinen tilanne Uudelle Seelannille kuin Neuvostoliiton kaupan romahtaminen Suomelle.)
• Englanti (edelläkävijä New political Movement .uudistuksissa)
• Kanada ja Australia Anglosaksisina maina

Hyvinvointivaltion kriisin läpikäyneet maat ovat lähteneet NPM-kehitykseen. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Hollanti, Tanska jne... mutta ei esimerkiksi Ruotsi, jossa ei ole vielä käyty läpi hyvinvointivaltion kriisiä. Oikeasti.

Paljon esikuvia löytyy OECD-maista.

New political Movementin sisältö

NPM:n tausta: Thatcher valtaan 1980-luvun alkupuolella Brittien hyvinvointivaltiokriisin jälkimainingeissa.

Perusidea: Rolling back the state - pienennetään valtion roolia yhteiskunnassa.

• Budjetoinnin läpinäkyvyys ja tulosorientaatio.
• Laajojen hallinnonalojen jakaminen palveluvirastoiksi, liikelaitoksiksi ja yhtiöiksi. Laajat hallinnonalat eivät olleet kovin tehokkaita hoitamaan
• managerisen toimivallan hajauttaminen palvelujen tuotannon ohjauksen erottaminen itse tuotannosta.
• markkinamekanismien käyttöönotto.
• suoritustavoitteiden ja vastuuvelvollisuuden sisällyttäminen johtamiseen.
• Keskitetystä palvelusuhdannejärjestelmästä organisaatiokohtaisiin sopimuksiin.
• asiakasorientaatio

1990-luvun rakennemuutokset hallinnossa

• tulosohjaukseen kytketty laaja desentralisaatio. Ministeriöt vastaavat niille myönnetyn rahan käytöstä.
• valtionosuusuudistus ja deregulaatio toimivat samaan suuntaan. Kunnat ovat saaneet lisää autonomiaa.
• keskusvirastoita luovuttiin ja siirryttiin ministeriöhallintoon.
• liikelaitokset ja yhtiöt. Oli näistä uudistuksista ajallisesti ensimmäinen.
• johtokunnat virastoihin, kun keskusvirastot ja virkamieskollegiot lakkautettiin. Corporate governance -ajattelu.
• aluehallintouudistus. Vanha lääninhallintomalli romutettiin ja luotiin suurläänimalli. Alueiden kehitystehtävä poistettiin läänihallinnosta, luotiin oma ympäristösuojeluverkosto, TE-keskus jne...
• kunnat seuranneet NPM-uudistusten linjoja, Siellä on kuulemma ollut vaikeuksia.

Johtokunnan ihannemalli

Ideana, että virkamieskunnan ulkopuoliset johtokunnan jäsenet valitsevat toimitusjohtajan ja voivat tarvittaessa hänet erottaa. Malli on samankaltainen kuin yrityksissä, siis corporate goveernance.

• johtokunta ei ole vain muodollisuus
• tuntoelin, joka luo yhteysverkoston ympäristöön
• ylimmän johdon keskustelukumppani ja tarvittaessa kyseenalaistaja
• ei ole sidosryhmien etujen vartija.
• päättää tärkeistä ja pitkävaikutteisista asioista
• johtokunta varmistaa toiminnan jatkuvuutta eri kehitysvaiheissa ja krisitilanteissa.

Luennoitsijan mukaan vertailututkimukset osoittavat, että johtokuntahallinto on ylivertainen yksittäisen johtajaan verrattuna. Hallintojuristit eivät kuulemma ymmärrä tätä.

1990-luvun hallintouudistuksen vaikutukset

• kuntien asema vahvistunut
• ministeriö ainoa keskushallintotaso
• tulosohjaus ja tulosjohtaminen tuoneet hallintoon kolme E:tä: economy, effectiveness, efficency.
• valtionhallinto kutistunut 214.00 työntekijästä 120.000 työntekijään.Suuri osa tästä vaikutuksesta tosin on illuusiota siinä mielessä, että valtionyrityksissä (ilmeisesti myöskään liikelaitoksissa) työskenteleviä ei tässä kuviossa lasketa kuuluviksi valtiohallinnon työntekijöihin.
• hallinnonalat, virastot ja kunnat aikaisempaa itsenäisempiä
• eri alojen ominaiset piirteet saaneet enemmän huomiota
• julkisten johtajien valtuudet johtaa kasvaneet
• politiikan ja hallinnon väliset muutokset merkittäviä.