Varuskuntien lakkautukset ja Kääriäisen aluepolitiikka
16.3.2005 klo 13:40 | Päivän poliittiset
Jälleen kerran on päätetty supistaa suomalaista varuskuntaverkostoa. Vuosikymmenien aikana on varuskuntia lakkautettu sieltä sun täältä, mutta millä perustein? Tärkein merkitys maamme varuskuntajärjestelmässä tuntuu olevan aluepoliittinen jakautuminen.
Viime viikkojen aikana olemme lukeneet useista julkaisuista kuinka ministerit toisensa jälkeen ovat tehneet sulle mulle -politiikkaansa. Viimeisin osuva kirjoitus oli mielestäni Kauppalehden Optiossa, jossa evp upseeri pohdiskeli Kääriäisen toimia.
Henkilökohtaisesti epäilen kovasti koko keskustalaisen politiikkaan, ensin on puolueen sitten aluepolitiikan ja viimeiseksi kansallisen edun ajaminen.
Tänään saimme kuulla taas yhdestä suunnasta (Tapiola), että suhdannenäkymät heikkenevät. Tilannehan on se, että viime vuonna BKT:n kasvu oli arviolta 3,7 prosentin (Tilastokeskus 28.2.05) luokkaa, joten talouden noususuhdanteen huippulukemia. Ensi ja sitä seuraavalle vuodelle on lupailtu vain 3-2 1/2 prosentin kasvua. Niinpä heikkenevä talouskasvu johtaa entistä suurempiin paineisiin leikata palveluita.
Kääriäisen ilmoitus lakkauttaa vielä kaksi varuskuntaa lisää 2009 mennessä ei vielä riittäne leikkauslistan täydellistämiseen. Nyt päätökset, ettei ainuttakaan varikkoa laita oviaan kiinni, tarkoittaa leikkauksien jäämistä liian pieniksi. Tietenkin voidaan jatkaa kertausharjoitusten peruuttamista, mutta ei ole kovinkaan uskottavaa maanpuolustusta, jos reserviä ei päästä lainkaan harjoittamaan.
Tällä hetkellä varuskunnissa on itse asiassa kovin erilainen tilanne kuin mihin leikkauslistoilla yritetään vaikuttaa, sillä nyt varusmieheksi ei pääse kuin vasta kesällä 2006 alkaen. Kaikki varusmiesten ns. aloituspaikat on tuohon asti täyteen buukattuna. Saa nähdä käykö niin, että varusmieheksi haluavien on haettava palveluspaikkoihin vuosi tolkulla.
lisätietoja: www.mil.fi
Kommentoi
Erota kappaleet kahdella rivinvaihdolla.