Epäluottamuslause toimitettu - 1200 allekirjoittajaa
28.4.2009 klo 8:57
Hyvät ystävät ja kollegat,
alla oleva kirje on tänään toimitettu yliopistomme johdolle.
Parhain terveisin,
Heikki Patomäki
- -----------------------------------
Hyvä rehtori, kansleri ja pienen konsistorin jäsenet,
esitykset uudeksi yliopistolaiksi ja johtosäännöksi ovat kuohuttaneet mieliä laajalti.
Useimpien yliopistolaisten kokemus näyttää olevan, että nyt ollaan poisluovuttamassa useimpien yliopistolaisten autonomiaa ja oikeuksia tavalla, jota ei olla perusteltu kunnolla missään.
Vakuuttavien perustelujen puuttuminen johtuu yleisen käsityksen mukaan siitä, että julkisen koettelun kestäviä hyviä perusteluita ei ole olemassa. Ihmetystä on herättänyt aivan erityisesti se, miksi esitysten mukaan toimitaan jo ennen kuin ne on edes hyväksytty asianomaisissa elimisssä.
Toisaalta myös monet kriitikoista ovat kokeneet, että aloitteeni epäluottamuslauseesta yliopiston johdolle on sittenkin liian poikkeuksellinen ele, jotta sen voisi allekirjoittaa.
Onko oikein haastaa istuvaa hallitusta tai johtoa kesken vaalikauden? Valtioiden ja vapaaehtoisyhdistysten säännöistä voi löytyä epäluottamuslauseen idea, mutta ei yliopiston johtosäännöstä.
Luottamuksen testaaminen on kuitenkin demokratian arkipäivää. Jopa kaikkein konservatiivisimmit demokratia-teoreetikot – kuten Joseph Schumpeter – ovat olleet sitä mieltä, että joskus olosuhteet voivat vaatia epäluottamuslausetta ja vaaleilla valitun johdon eroa.
Edes aidosti demokraattinen valinta ei oikeuttaisi kaikkivaltiuteen (kolmikantademokratian toteuttamisessa yliopistoissa on käytännössä ollut monia vakavia ongelmia ja puutteita). Erityisesti se ei oikeuta luovuttamaan pois valitsijoiden autonomiaa ja oikeuksia.
Yliopisto ei edes tätänykyä ole ainoastaan kollegoiden keskinäinen vapaaehtoinen tieteellinen yhdistys, vaan samalla se on myös ihmisten työ- ja opiskelupaikka, jossa on esimies- ja valtasuhteita. Siksi on kyse myös kunkin omasta tulevaisuudesta.
Ihmisten motiiveina allekirjoittaa tai olla allekirjoittamatta on väistämättä myös epävarmuus, jopa pelko omista tulevaisuuden näkymistä.
Vallitsevista vaikeista olosuhteista huolimatta alla olevan epäluottamuslauseen on allekirjoittanut noin 1200 yliopistolaista HY:sta. Suurin osa on opiskelijoita, mutta mukana on merkittävä määrä professoreita, dosentteja, lehtoreita, tutkijoita ja muuta henkilökuntaa.
Koska kyse on vain toista mieltä olemisen voimakkaimmasta kärjestä voinen hyvällä omatunnolla todeta, että yli 1200 yliopistolaisen mielipide painaa niin paljon, että uusien vaalien järjestämiselle on hyvät perusteet.
Verrattuna niihin 47 professoriin, jotka ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä yliopistolain sen nykymuodossa, ja 39 professoriin, jotka ovat ilmoittaneet kannattavansa esityksen mukaista hallinnon uudistusta, 1200 yliopistolaista on erittäin merkittävä määrä.
Toivon, että vanhan johtosäännön mukaisten uusien vaalien järjestämisen kannalta tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman pikaisesti. Luottamus täytyy palauttaa.
Päätavoitteena on aloittaa johtosääntöuudistuksen valmistelu alusta. Uudistuksen lähtökohtana täytyy olla yliopistolaisten demokraattiset oikeudet, tutkimuksen ja opetuksen vapaus, ja yliopiston itsehallinto.
Haasteena on myös korjata nykyisen kolmikantademokratian puutteita. Esimerkiksi rehtorin ja kanslerin valinnan pitäisi tapahtua suorilla kolmikantavaaleilla – vaalikollegio on tarpeeton.
Melbournessa 28.4.2009,
Heikki Patomäki
Yleisen valtio-opin, erityisesti kansainvälisen politiikan professori (virkavapaalla)
- ------------------------------------
Jos eduskunnan käsittelyssä oleva yliopistolaki ja konsistorin linjaama johtosääntö hyväksytään esitetyssä muodossa, niin me tutkija-opettajat, opiskelijat ja muun henkilökunnan edustajat menetämme muunmuassa oikeutemme osallistua yliopistomme yhteisiä asioita koskevaan päätöksentekoon. Monet meistä menettävät myös virkamiesasemansa, joka on tähän asti varjellut paitsi akateemista vapautta niin myös lehtorien ja professorien työpaikkoja.
Helsingin yliopiston johto on yksiselitteisesti asettunut tukemaan uudistuksia, perustellen niitä sekä ulkoisilla pakolla että taloudellis-hallinnollisen autonomian lisäämisellä. Kuitenkin ulkoisia pakkoja on vahvasti liioiteltu.
Sen sijaan että rehtori Thomas Wilhelmsson, kansleri Ilkka Niiniluoto ja muu yliopiston johto olisivat puolustaneet tiedeyhteisön vapautta ja itsehallinnollisuutta, he ovat katsoneet tehtäväkseen panna toimeen ministeriöiden virkamiesten tahtoa jo ennen kuin uudesta yliopistolaista on edes tehty sitovia päätöksiä.
Helsingin yliopiston johto on myös julkisuudessa esittänyt yliopistolaisten tukevan uudistushankkeita, vaikka kyselyyn vastanneista professoreista vain noin viideosa ilmaisi tukensa niille ja ylivertainen enemmistö vastusti. Ei ole mitään perusteita olettaa, että tukea löytyisi keskiryhmien tai opiskelijoiden keskuudesta yhtään enemmän.
Ulkopuolisten tuominen yliopiston johtoon ei ole yhteensopiva autonomian lisäämisen tavoitteen kanssa. Lisäksi rehtori, kansleri ja pienen konsistorin edustajat ovat jättäneet sanomatta, että muodollinen taloudellinen itsenäisyys tulee käytännössä lisäämään yliopiston riippuvuutta tutkimuksen ja koulutuksen markkinoista eli rahoittajien tahdosta. Näin on jo tapahtunut niissä maissa, joista uudistusten malli on kopioitu. Muutos siis vähentää akateemista vapautta.
Meistä allekirjoittaneista on aivan erityisen perusteetonta käyttää taloudellisen itsenäisyyden lisäämistä perusteluna purkaa yliopiston sisäinen kolmikantademokratia ja siirtyä hierarkkiseen johtamismalliin, joka on täysin yhteensopimaton vapaan yliopiston idean kanssa.
Niinpä me Helsingin yliopistossa työskentelevät ja opiskelevat allekirjoittaneet esitämme - normaalien demokraattisten periaatteiden mukaisesti - epäluottamuslauseen yliopiston johdolle. Se on kehotus panna välittömästi toimeen uudet vaalit.
Tavoitteena on saada yliopistolaisten luottamusta nauttiva johto, jonka tehtävänä on (i) aloittaa johtosääntöuudistuksen valmistelu kokonaan alusta ja (ii) pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan uuden yliopistolain muotoutumiseen siten että se takaa vapaan tieteen ja opetuksen sekä itsehallinnollisen yliopiston myös tulevaisuudessa.
Kuinka moni vetoomuksen allekirjoittaneista ihmisistä tietää millainen yliopistouudistus oikeasti on? Vastaus on varmaan, että varsin pieni osuus. Olisi Suomen edun mukaista, että martti nybergit ja heikki patomäet lähetettäsiin toiselle puolelle maapalloa - pysyvästi.
Nimimerkin takaa muilutusuhkailuja? Ja "keskustelun" kohteena on yliopistouudistus... Kertoo ikävä kyllä paljon siitä missä mennään.
Täysin jälkijättöisenä vastauksena nimimerkille "Markku V" (kuinka rohkeaa ja suoraselkäistä astua estradille nimimerkin suojissa!): varsin todennäköisesti kaikki. Yliopistolakiuudistuksen ja johtosääntöluonnoksen lukeminen ei todellakaan koko päivää vie, ne jotka omalla nimellään näinkin kovaan protestiin osallistuvat, taatusti tietävät tasan tarkkaan, missä mennään. Kysymyksen voisi varsin hyvin perustein esittää kysyjälle itselleen: oletkohan mahtanut lakiluonnosta edes vilkaista?
Anteeksi aiheesta ohilyönti, mutta löysin nimesi täältä:
http://www.webwire.com/ViewPressRel.asp?aId=94874
Millaista maailmaa tässä ollaan kaavailemassa? Ja kuinka läpinäkyvää toiminta tulee olemaan? Kuinka paljon me "tavalliset pulliaiset" voimme vaikuttaa omaan tulevaisuuteemme vai elitismikö edelleen ohjaa peliä?