Tehdas lähtee, kylä lähtee, Häkämies ei lähde
18.1.2008 klo 0:34
Taloushistorian peruskurssilla näytettiin joitain vuosia sitten piirtoheittimeltä, missä kaikkialla maailmantalouden painopiste on ollut historian aikana. Se ei ole kauaa ollut pohjoisessa. Eikä koskaan kauhean kauan samassa paikassa. Joku päivä sellua ei enää tuoda Brasiliasta Suomeen, vaan brasilialaiset omistavat itse tehtaansa. Suomessa on toivottavasti silloin myös jotain muuta kuin matkapuhelinyhtiöitä, jotka valtio kykenee pitämään kotimaisina alle prosentin omistusosuudesta huolimatta. Ehkä työttömienkin kuuluu nykyään sittenkin saada puhua kännykkään.
Taloushistorian kurssista ja paperitehtaista tulee myös mieleen se Kiinan keisari, joka onnistui tyssäyttämään Kiinan nousevan talousmahdin kieltämällä alamaisten matkailun ulkomailla ja siten mädännyttämään koko laivastonsa.
Mutta ehkä pian tulee taas kiinalaisten vuoro.
Tulee mieleen hassu tarina Porista. Porissa oli 60-luvulla vankkaa teollisuutta, tehtiin laivoja, öljynporauslauttoja, jääkaappeja ja vaikka mitä mikä kuului raskaaseen teollisuuteen. Kaupungille tarjottiin silloin mahdollisuutta saada yliopisto, koska kaupungilla meni muutenkin lujaa. Kuitenkaan Porin johdossa olevat henkilöt eivät oikein tajunneet ettei tulevaisuus ole välttämättä tehtaissa, vaan jokin varasuunnitelmakin voisi olla hyvä ja ne torjuivat yliopiston, koska kaupunki ei sellaista kuulemma tarvitse, kun on tehtaita. Yliopisto meni sitten Tampereelle, jolle kelpasi siis muukin kuin tehtaat. Kun tehdastoiminta alkoi Porissa hiipua 80-luvulta alkaen on kaupunkiin haalittu sen jälkeen kaikenlaista koulutusjuttua, kun on tajuttu etteivät nuoret porilaiset jää sinne, kun siellä on vain kourallinen duunarityöpaikkoja eikä mitään koulutusta. Nyt siellä sitten toimii ”Yliopistokeskus” jossa on muutaman yliopiston koulutussuuntia sekä AMK…
Tarinan opetus: yhdenkään paikkakunnan ei kannata laittaa kaikkea yhden kortin varaan ja ilman peruskoulun jälkeisiä kunnollisia jatkokoulutuspaikkoja homma hyytyy käsiin, kun nuoret muuttavat pois opiskelemaan eivätkä enää palaa takaisin. Toisaalta mihin palata, jos koulutettua työvoimaa ei kysytä entisellä kotipaikalla?
Tällä hajatelmalla ei ole mitään taloustieteellistä perää, mutta miksi ihmeessä suomalaiset tekevät perustuotteita Suomessa? Täällä on korkea palkkataso sekä hyvää työvoimaa, miksei suomalaiset tehtaat tee Suomessa erikoistettuja tuotteita joita voi myydä jo lähtökohtaisesti kalliilla ja joiden tuottaminen laadukkaalla työvoimalla on mielekästä. Suomessa oli hyvää työvoimaa mm. tekstiiliteollisuudessa, mutta osaamista ei osattu käyttää hyödyksi. Tehtiin vaan sitä tavallista trikoopaitaa, bulkkikarkkia, normireleä…
Suomalaisten pitäisi ajatella isommin! Massatuote Turun sinappia osaa uutisten mukaan tehdä puolalaisetkin samalla reseptillä, mutta miksei Turussa veivata gourmet-sinappia?
Suomalaiset valtionyhtiöt ovat iso vitsi ja entiset "suomalaiset sinivalkoiset" firmat ovat epäsolidaarisimpia kaikista. Mikä niihin sitten auttaisi...?
Yleensähän "erikoistetut tuotteet" ovat samoja kuin bulkkikama, jonka päälle on vain lyöty brändileima. Mutta kyllähän Suomesta viedään ihan oikeatakin laatukamaa: Arabia, Iittala, Marimekko, Koskenkorva...
Puhumattakaan lukemattomista humanisteille tuntemattomista vientiartikkeleista: Neste Oil vie maailmalle laatuöljyä, Metso Paper myy maailman parhaat paperikoneet, Outotecin järjestelmillä pyörii Afrikan ja Aasian kaivosteollisuus, Kemira tuottaa ainoana maailmassa muutamia peruskemikaaleja...
Kyllä vaikka perusteollisuus katoaakin, niin osaaminen jää. Brasilialaisten omistamat tehtaat eivät kauan pyöri, jos suomalainen, vuosikymmeniä kestänyt tutkimus & kehitys lakkaa myymästä tietotaitoa sinne.