muistikirja

Erittäin huonona päiväkirjan kirjoittajana joutunen taas tiivistämään monta kuukautta yhteen merkintään. On siis tapahtunut mm. seuraavaa:

Tähän mennessä: kesä-heinäkuussa kokopäivätöitä ja iltaisin/viikonloppuisin ahkeraa pelaamista, tuloksena Suomen mestaruus. Gradu tauolla kertakaikkisen ajanpuutteen vuoksi. Hermot meinasivat mennä silloin tällöin pelkästään töiden ja treenien/pelien yhteensovittamiseesa. Elokuussa edelleen töitä, jotka jatkuivat sitten syyskuussa vakituisena, mutta tosin osa-aikaisena. Gradun pariin palasin syyskuun alussa. Syys-lokakuussa leppoisaa gradun kirjoittelua mukavan hitaaseen tahtiin, vähän palkkatöitä iltaisin ja paluuta punttisalille uuden off-season -treeniohjelman innostamana.

Nyt: proffa ja äikän ope ovat hyväksyneet gradun käsikirjoituksen, ja jätän sen tarkastukseen ensi maanantaina. Loppuviikko on aikaa vielä pienellä viilaukselle. Lisäksi pitäisi ainakin keksiä tiivistelmän teksti.

Tulevaa: marraskuun aikana pitää hoitaa paprut kuntoon 13.12. publiikkia varten. Lisäksi pitää alkaa hoitaa gradun jatkoelämää eli jaella sitä kiinnostuneille. Tämän lisäksi pitää ottaa rennosti. Ainakin vuoden loppuun asti.

Eilen voitimme hallitsevan Suomen mestarin ja olimme vieläpä selvästi parempia. Kuten valmentaja illlalla terassilla sanoi, voitolla ei toisaalta ollut mitään merkitystä, finaalissa olisimme olleet joka tapauksessa, mutta toisaalta sillä oli hyvin paljon merkitystä. Se oli tietynlaisen pelinäkemyksen ja -kulttuurin voitto. Ja sen vuoksi olen hyvin ylpeä siitä, että pelaan juuri tässä joukkueessa.

Tämän voiton jälkeen on hyvä jäädä juhannustauolle. Lomaa ei ole tiedossa, sillä työt alkoivat viime viikolla. Töissä on hiljaista ja hieman tylsää. Mutta olen lukenut asioista, jotka ovat kuuluneet "ei kiinnosta" -listalleni. Matematiikkakin voi olla oikeastaan ihan mielenkiintoista. :) Matematiikan lisäksi olen tutustunut lähinnä henkilökuntaetuihin, joista on yllättäen ollut hyötyä myös gradunteossa. Niin, gradua on valmiina nyt 47 sivua.

Eiliset uutiset hedelmöityslain rajaamisesta heteropareille (ja rajatusta seksinostonkiellosta) masensivat. Pelkään, että ne kertovat jotain enemmän tämän yhteiskunnan asenteista ja arvoista kuin vain noista yksittäisistä asioista. Kyllä keinot lapsien hankintaan keksitään edelleen, Viroon ja Ruotsiin pääsee helposti, mutta kylmää silti. Suomessa saa pian ilmeisesti lain nojalla syrjiä tiettyjä perhemuotoja. Ja Suomen kun piti olla tasa-arvoinen yhteiskunta. Voi Suomea. Voi meitä. Ja voi niitä yhdeksää pelokasta miestä lakivaliokunnassa.

Nyt lähden Itä-Suomeen juhlimaan serkun tarjoilijaksi valmistumista. Gradua on kai joku 44 sivua.

Tänään oli viimeinen soittotunti ikinä tai ainakin hyvin pitkään aikaan. Olin kyllä tehnyt lopettamispäätöksen kauan sitten ja se oli ehtinyt kypsyä riittävästi. Eikä päätös sinänsä epäilytä tai kaduta, mutta kyllä silti tuntuu oudolta. Se on kai odotettavissa, kun on 20 (kaksikymmentä) vuotta tehnyt jotain säännöllisesti. Siinä ajassa harrastuksista tulee identiteettikysymyksiä. En edes muista aikaa jolloin soittaminen ja tunneilla käyminen ei olisi ollut osa elämääni/minua. Se aika loppui nyt, mutta olen kyllä ajatellut jatkaa sellistinä olemista.

Maanantain räntäsateessa treenaaminen taisi olla kohtalokasta, koska nyt olen flunssassa. Sen takia pitää yrittää olla kotona, mikä ei enää tänään toiminut gradun etenemisen suhteen. Tavoitteesta jäädään tällä viikolla. Nyt koossa vasta 37 sivua. Tosin ainakin henkinen puoliväli taitaa olla melkein saavutettu.

Viikonlopun harjoitusmatsissa tein jotain, josta aion ja tulen kertomaan vielä vuosien päästä "parhaat pelimuistot" -sikermässä: lähtöasema puolustuksen linja, a-aukosta läpi ja intteri QB:n käsistä. Se verran häkellyttävä tilanne, että lähdin väärään suuntaan, mutta sehän kruunasi koko homman. ;)

Kävin eilen korjauttamassa lohjenneen hampaani. Kaikkihan tietävät, miten hankalaa itsensä on keplotella Helsingissä YTHS:lle hampaiden tarkastukseen. Luulin, että sen ajanvaraushenkilöstön ohittaminen on se vaikein juttu ja kun lääkärille on päässyt, homma sujuu helpommin. Olinkin siis tyytyväinen, kun lääkäri korjauksen jälkeen sanoi, että laittaa minulle lähetteen tarkastukseen, koska muutakin korjattavaa näytti olevan. Menin sitten varaamaan aikaa, niin sain kuulla, että tarkastuksia ei tehdä kesäisin. Sanoin, että laitetaan sitten syksylle. Sekään ei käynyt, vaan olisi soitettava "joskus elokuussa" uudestaan. Kerrassaan loistavaa, lähetteelläkään ei saa tarkastusaikaa kuukausien päähän! Paljosta vetoa, että kun soitan elokuussa, joko a) aikoja ei saa vielä varata, soita myöhemmin tai b) saan ajan jonnekin marraskuulle. Siihen mennessä pitää kai vaan harjata hampaita huolella, jotteivat reiät kauheasti kasvaisi...

Viime päivinä olen harjoittanut vähän liikkuvampaa graduntekoa ja käynyt mm. Eduskunnan kirjastossa tutkimassa pöytäkirjoja vuodelta 1914 ja Kansallisarkistossa tsekkaamassa valtiorikosylioikeuden akteja. Se yksi kateissa ollut lähdeaineiston palanenkaan ei muuten ole enää totaalisesti kateissa, vaikka kateissa onkin. Asiaa selvitetään nyt korkeammalla taholla. :)

Gradua valmiina tänä päivänä 33 sivua.

Tänään aamulla kävin arkistoissa tsekkailemassa muutamia lähteitä, jotka olin nähnyt viimeksi noin vuonna 2000. Oli siis ehkä aikakin, silloin kun oli myös hieman eri tutkimuskysymykset kyseessä ja muutenkin minä tyhmempi. Kiitos osaavan arkistohenkilökunnan, löysin aivan huipun lähteen, josta en ollut aiemmin kuullutkaan, eikä ilmeisesti juuri kukaan muukaan. Loistavaa. Muutenkin tuntuu siltä, että mitä enemmän paneutuu, sitä enemmän kaikki alkaa ruokkia kaikkea. Sitä huomaa asioita, joita ei ennen olisi huomannut.

Eilen oli hassua, kun pidin pienen nettisurffaustauon blogilistalla. Päädyin sattumanvaraiseen blogiin, jossa olikin sitaatti juuri vastaavanlaisesta tarinasta kuin se, jota parhaillaan tutkin. Kerrassaan erikoista (vai kaitselmusta?), mutta palasin kiltisti kirjoitustyön pariin.

Tänään illalla mennään H:n ja A:n kanssa katsomaan, millaista on Klub Lemmessä. Nostalgista ehkä ainakin, kun paikkana on entinen Pore.

Tämän viikon tavoite tuli täyteen jo keskiviikkona, joten ehdin tehdä vapunpäivän sivun tänään. Nyt onkin hyvä lähteä vappua viettämään Jyväskylään, kun seuraava työpäivä on vasta tiistaina.

Rutiinini on muodostunut aika mukavaksi. Arkipäivän ohjelmani on kutakuinkin seuraava. Herätys kahdeksan, puoli yhdeksän maissa, jonka jälkeen rauhallista Hesarin lukua, kahvia ja heräilyä. Kymmeneksi Aleksandriaan (ykkösvaihtoehtona 4. krs). Sitten miettimistä ja kirjoittamista yhteen, jolloin lounaalle. Sen jälkeen vielä takaisin pariksi tunniksi, riippuen siitä, kuinka teksti on edistynyt. Neljän-viiden aikaan kotiin, ruokaa ja hengähdys ja kuudeksi treeneihin. Kotiin puoli yhdeksän, loppuilta telkkaria ja Leenan kanssa juttelua. Yksinkertaista, mutta hämmästyttävän mukavaa. Ja gradu ei voi olla etenemättä. Rutiini on oikeastaan alkanut tuntua niin kivalta, että tietyistä sen ulkopuolisista harrastuksista on ollut yllättävän helppoa kieltäytyä. Koska ne häiritsevät.

Gradua valmiina nyt 27 sivua.