Samaan aikaan toisaalla
22.5.2004 klo 14:08
Raporttieni vähäisestä määrästä joku on saattanut mennä hätiköidysti päättelemään, etten ole tehnyt mitään. Näin ei tietenkään ole. Olen etsinyt ja löytänyt paljon tutkimusaiheeseeni liittyviä, lupaavalta vaikuttavia lähdeteoksia, artikkeleita ja verkkosivuja. En tosin ole ehtinyt raportoida löydöistäni täällä, mutta tilanne korjataan nyt. Joitain yleisemmin verkkoviestinnän tutkimiseen liittyviä linkkejä olen listannut tämän blogin etusivun valikoissa.
Tarkoitukseni oli ja on keskittyä tässä blogissa tutkimaan virtuaaliyhteisön käsitettä. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että itse virtuaaliyhteisön käsite on moniselitteinen. Eri teoreetikot ovat eri mieltä siitä, mitä virtuaaliyhteisöllisyys tarkoittaa, jopa siitä, voidaanko sellaisesta puhua verkkoviestinnän kohdalla ollenkaan. Virtuaaliyhteisöllisyyden tutkiminen näyttää siis edellyttävän ensin tutustumista erilaisiin näkemyksiin siitä, mitä virtuaaliyhteisön käsite tarkoittaa.
Olen tehnyt myös hieman osallistuvaa tutkimusta kirjautumalla Triben jäseneksi ja toimimalla tuossa ympäristössä. On mielestäni tärkeää saada omia kokemuksia virtuaaliyhteisöistä, jotta pystyy paremmin ymmärtämään niistä esitettyjä teorioita ja muodostamaan oman näkemyksen. Tietäni on viitoittanut tässä Annette N. Markhamin ansioitunut etnografinen tutkimus Life Online. Researching Real Experience in Virtual Space (1998), jossa hän mm. dokumentoi ja analysoi kokemuksiaan MUD:ista.
Muun muassa Frans Mäyrän m-cult.net-sivuilla 3.4.2002 ilmestynyt yhteisöjä analysoiva artikkeli valottaa hyvin virtuaaliyhteisö-käsitteen kiistanalaisuutta.
Linkkaamasi Mäyrän artikkeli tuo hyvin esiin sen, miten köykäisesti usein puhutaan "yhteisöistä" internetvälitteisen kanssakäymisen yhteydessä. Pieni asiavirhe artikkeliin on kuitenkin eksynyt. Minusta ei voi sanoa, että internetin yhteisöllisyyshypen taustalla on William Gibsonin kyberavaruusromaanit, koska Gibsonille tämä tulevaisuus on nimenomaan tönniesläinen dystopia, ei parsonslainen modernistinen utopia.
Eric R. Wolf kirjassaan Europe and the People without History kiteyttää mainiosti yhteisöllisyysteoretisoinnin historian sosiologian ja antropologian varhaisvaiheessa (1982, 11-13). Kun vielä Tönniesille ja Weberille "Vergesellschaftung" oli negatiivinen kehityskulku, tultaessa Parsonsiin tilanne kääntyi päinvastaiseksi. "Modernisaatio" nähtiin toivottavana kehityskulkuna, ja "modernisaatioteoria" asetti kaikki "ei-modernit" (lue: demokraattisen, rationaalisen, ideaali-USAn vastakohta) yhteiskunnat jonkinlaiseen pysähdystilaan, ja ryösti niiltä kaiken oman historian. Tämä erottelu esti "modernien" ja "traditionaalisten" yhteiskuntien välisten suhteiden ja historiallisten yhteyksien ymmärtämisen.
Tämä käsitehistoria on mielestäni hyvin relevanttia nykyäänkin yritettäessä määrittää yhteisöllisyyden käsitettä.
Kiitos jälleen tarkkanäköisistä kommenteistasi ja lähdeteosvinkistä. Aiemmin mainitsemasi teoksen (Nation Formation) jo hankinkin käsiini. Se, kuten tässä mainitsemasikin, vaikuttaa varsin tutustumisen arvoiselta ja hyödylliseltä.
hei vain, hirwees tiuskes
MILLOIN BLOGI JATKUU?
Jes, Essu on vielä olemassa!!! Blogi saattaa jatkua minä päivänä hyvänsä. Tai sitten ei. Laita tekstarii joskus, jos kerkiit.