Guggenheim Helsinki - FAQ täydentyy wikin omaisesti aina uuden tietämyksen pohjalta. 12.4.2012
Koska selvityksestä ja itse hankkeesta on julkisuudessa ollut esillä niin paljon kysymyksiä ja erilaisia väittämiä, olen ohessa pyrkinyt omalta osaltani esittämään vastauksen moneen nyt avoinna olevaan kysymykseen ja väittämään koskien niin mahdollista Guggenheim Helsinkiä kuin Helsingin taidemuseota, jonka johtokunnan varapuheenjohtajana toimin. Tässä ominaisuudessa myös tätä nyt kommentoin.
Sain kuulla selvitystyön teettämisestä ensimmäisen kerran 23.12.2010 apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataiselta ja taidemuseonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirénilta. Tämän jälkeen asiasta kerrottiin taidemuseon koko johtokunnalle 17.1.2011 ja julkinen tiedotustilaisuus asiasta järjestettiin seuraavana päivänä 18.1.2011. Concept and Development Study for a Guggenheim Helsinki -niminen selvitystyö julkistettiin lähes vuoden kuluttua tästä, 10.1.2012.
Taidemuseon lausunto Guggenheim-selvityksestä lähtee ja tarkastelee selvitystä Helsingin taidemuseon nykyisen ja tulevan toiminnan kannalta siten, että mikäli kaupunki päättää toteuttaa Guggenheim Helsinki -hankkeen, niin sen ulkopuolelle jääviä museotehtäviä hoitaa Helsingin taidemuseo -niminen hallinnollinen yksikkö, jolla on oma johtaja ja identiteetti.
HELSINGIN KAUPUNGIN TUET TAIDELAITOKSILLE 2012 (suluissa edellisvuoden)
Helsingin kaupunginorkesteri 12 686 000 (14 242 000 euroa)
Helsingin kaupunginteatteri 8 240 000 euroa (7 757 000 euroa)
Helsingin kaupunginmuseo 7 267 000 euroa (7 181 000 euroa)
Helsingin taidemuseo 6 306 000 (6 231 000 euroa)
Svenska Teatern 1 438 000 euroa (968 000 euroa)
Ryhmäteatteri 372 000 euroa (373 000 euroa)
Q-teatteri 362 000 (363 000 euroa)
Viirus 243 000 (243 000 euroa)
SELVITYS JA JULKISUUDESSA SIIHEN LIITETTYÄ MATERIAALIA
Concept and Development Study for a Guggenheim Helsinki ( pdf)
Selvityksen suomennos ( pdf )
Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemä kooste selvityksestä ( pdf ) ja säätiön vastauksia esitettyihin väitteisiin ( Hs.fi ) sekä Helsingin Sanomien uutinen koosteessa esiintyvistä virheistä ( Hs.fi ).
Beatriz Plaza "The Bilbao Effect" ( pdf )
SELVITYSTYÖN KUSTANNUKSET
Selvitystyö maksoi n. 2 milj. € (2,5 milj. $), mistä Suomen Kulttuurirahasto maksoi 500 000€ ja Svenska kulturfonden 250 000€. Helsingin kaupungin osuus näiden jälkeen kustannuksista on n. 1,3 milj. €.
SÄÄTIÖN HALLITUS JA TAIDEMUSEON JOHTAJAN VALINTA
Guggenheim Helsinki -säätiön hallituksen muodostaisi 4 Helsingin kaupungin ja 3 Guggenheimin valitsemaa edustajaa. Helsingin nimeämillä edustajilla olisi täten säätiön hallituksessa niin määräenemmistö kuin sen puheenjohtajuus. Määräysvalta Guggenheim Helsingin toiminnasta olisi perustettavan suomalaisen säätiön hallituksella ja tämä hallitus myös valitsisi museonjohtajan.
ARKKITEHTUURIKILPAILU
Arkkitehtuurikilpailun voittajan valitsisi yhteisraati, jossa olisi sekä Helsingin kaupungin että Guggenheimin valitsemia edustajia. Kilpailun järjestäisi Helsingin kaupunki, koska myös tulevan museorakennuksen omistaisi kokonaan Helsingin kaupunki. Kilpailun kokonaiskuluiksi on arvioitu 1,2 milj. €.
KÄVIJÄMÄÄRÄENNUSTE JA PÄÄSYLIPUN HINTA
Kävijätavoitetta on arvosteltu ylioptimistisuudesta. Museon vuosittaiseksi kävijätavoitteeksi on asetettu 500 000-530 000, mikä tarkoittaisi 1650-1750 kävijää päivässä. Tämä kävijämääräennuste perustuu selvityksen yhteydessä tehtyihin haastattelututkimuksiin ja eri tilastolähteisiin. Ennustetta kritisoivat tahot ovat esittäneet epäilynsä nykyisten museoiden kävijätilastoihin perustuen. Selvityksen kävijämääräennuste ei varmasti ole täydellinen, mutta se on paras mahdollinen mitä meillä on tällä hetkellä antaa päätöksenteon tueksi. Ennustetta tukee myös Helsingin tietokeskuksen oma arvio.
Olen aivan samaa mieltä, että Helsingin taidemuseossa pitäisi nykyisin käydä enemmän ihmisiä. Sen kävijämäärä on vaihdellut 82 808 ja 193 792 välillä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tosin näyttelyiden taso on myös vaihdellut ja näyttelytilatkin ovat hajautettu kolmeen eri pisteeseen, jolloin näyttelyiden saavutettavuus on haastavaa. Kuitenkin esim. Ateneumin Picasso-näyttely keräsi 314 000 kävijää 4½ kuukaudessa ja Edelfeltin näyttely 310 000 kävijää 5 kuukaudessa. Katajanokan läheisyydessä sijaitsevissa Uspenskin katedraalissa, Suomenlinnassa ja Korkeasaaressa vierailee kaikissa vuosittain yli 500 000 ihmisiä. Helsingin satama teki viime vuonna matkustajaennätyksen 10,3 milj. matkustajalla.
12€ pääsymaksu Pohjoismaiden kiinnostavimpaan museoon vuonna 2018 ei ole epärealistinen. Ateneumin ja Kiasman pääsylippu on jo nykyisin 10€, myöskin elokuvalippu viikonloppuisin maksaa nykyisin 13€.
TONTTIVUOKRA
Eri blogeissa on kiertänyt 500 000€ vuokratuotto-olettama Katajanokan tontille. Kaupunginvaltuusto edellytti tontille julkista kulttuuritoimintaa hylätessään tontille kaavaillun yksityisten sijoittajien designhotellihankkeen äänin 47-38 vuonna 2010. Näin suuri vuokratuotto-olettama ei ole realistinen ilman tälläistä yksityisten sijoittajien harjoittamaa liiketoimintaa. Käytännössähän kaupunki antaisi museolle rahat vuokraan ja museo maksaisi sen takaisin kaupungille. Kiinteistölautakunta on arvioinut tontinvuokraksi 300 000€ vuodessa.
LISENSSIMAKSU GUGGENHEIM-VERKOSTOJÄSENYYDESTÄ
Hanketta on kritisoitu myös Guggenheimille maksettavasta lisenssimaksusta. Erilaiset lisenssimaksut ja korvaukset ovat kuitenkin kulttuuri- ja museoalalla normaali käytäntö niin Suomessa kuin ulkomailla. Guggenheim-verkostojäsenyyden lisenssimaksu 20 vuodesta on n. 23.5 milj. € (30 milj. $). Optiona on lisenssin jatkaminen viidellä vuodella. Vuosittaista miljoonaan euron tasoa olevaa maksua voidaan suhteuttaa esim. Ateneumin Picasso-näyttelystä maksamaan näyttelyfeehen, jonka on yleisesti arvioitu olevan 1-2 milj. € tasoa 4½ kuukaudesta. Näyttelyiden saaminen Suomeen ei ole ilmaista. Tämä lisenssimaksu on myös tarkoitus kerätä lahjoituksina yksityiseltä sektorilta, lähinnä yrityksiltä. Aalto yliopisto sai kerättyä yhteensä 200 milj. € ja WDC2012 puolestaan sai kerättyä yksityistä rahaa vuodessa 7 milj. €.
RAKENNUSKUSTANNUKSET
Guggenheim Helsingin rakennuskustannukset suunnittelu- ja arkkitehtuurikustannuksineen olisivat 130-140 miljoonaa euroa. Arvio on laskettu yli 10 000 euron neliöhinnalla. Musiikkitalon rakentaminen maksoi 165 miljoonaa euroa ja toteutunut neliöhinta oli 4500 euroa. Rakennuskustannuksia voidaan suhteuttaa Herttoniemen auto- ja liittymätunnelin ja liikenneympyrän 105 milj. € kustannuksiin tai Olympiastadionin peruskorjaukseen ilman kattamista 140-150 milj. €.
Guggenheim-säätiö ei ole rahoittanut Bilbaon Guggenheim-museota 24,7 milj. $., vaan Bilbao maksoi tämän summan säätiölle. Tätä väärää väitettä on levittänyt etenkin opetus- ja kulttuuriministeriön tekemä kooste, minkä uusimpaan (päivätty 1.2.2012) versioon se on jo korjattu.
MUSEORAKENNUS
Guggenheim Helsingin taidemuseorakennuksen omistaisi Helsingin kaupunki, vaikka lisenssitoiminta ja yhteistyö Guggenheimin kanssa päättyisi. Tällöin museorakennuksessa voisi toimia Helsingin taidemuseo. Tämä on mielestäni keskeisin asia, joka on oikeastaan unohdettu kokonaan julkisessa keskustelussa.
KOKOELMATOIMINTA JA SEN OMISTUS
Guggenheim Helsingillä olisi myös oma karttuva taidekokoelma ja kokoelmapoliittinen ohjelma. Kokoelma tulisi koostumaan museossa pidetyistä näyttelyistä ja projekteista tehdyistä hankinnoista. Kokoelmahankinta tulisi olemaan 100-200 000€ tasoa vuosittain. Lisenssitoiminnan ja yhteistyön päättyessä taidekokoelma siirtyisi Helsingin kaupungin omistukseen.
Helsingin taidemuseon karttuvan kokoelman hankintabudjetti on 135 000€ vuodessa, mikä on Suomen suurimpia. Lisäksi taidemuseolla on julkisen taiteen määräraha, joka on tänä vuonna 168 000€.
HELSINGIN TAIDEMUSEO
Helsingin taidemuseota ei lakkauteta Guggenheim Helsinki hankkeen toteutuessa. Selvityksessä ei tätä esitetä, eikä sellaista ole esittänyt kukaan muukaan. Nykyiset toiminnat jaettaisiin tavallaan kahtia. Helsingin taidemuseo jatkaisi itsenäisenä hallinnollisena yksikkönä, jolla olisi oma johtaja ja identiteetti.
Helsingin taidemuseon yt-neuvottelut eivät tähtää irtisanomisiin, vaan selvittää miten museohanke vaikuttaisi henkilöstön nykyisiin töihin. Taidemuseon henkilöstön asema ja työsuhde ovat turvattuja, sillä Helsingin kaupunki on vastuullinen työnantaja.
Guggenheim Helsinki ei korvaa taidemuseon omaa kokoelmatoimintaa, johon sisältyy useita lahjoituskokoelmia. Osaan näistä lahjoituksista sisältyy kokoelmaa koskevia lahjoitusehtoja mm. Bäcksbackan kokoelmaan.
Helsingin taidemuseo hoitaa vastaisuudessakin kokoelmatoimintaa, julkisen taiteen (prosenttirahahankkeet, veistokset, jne.) sekä Kluuvin gallerian toimintaa. Guggenheim Helsinki hoitaisi Helsingin taidemuseon kansainvälisen näyttelytoiminnan.
Helsingin taidemuseon tilat ovat tällä hetkellä kuudessa eri osoitteessa. Helsingin taidemuseon ja kaupunginmuseon yhteisen kokoelma- ja konservointitilan rakentaminen maksaisi yli 100 milj. €.
Meilahden kosteusongelmista on kerrottu vuoden 2010 toimintakertomuksessa. Tuolloin museo jouduttiin sulkemaan muutamaksi kuukaudeksi loppuvuodesta. Nyt tämä ongelma on uusiutunut. Kellaritiloissa on havaittu kosteusvaurioita ja poikkeavia mikrobipitoisuuksia, joiden takia museon alakerta suljettiin ja asetettiin käyttökieltoon 22.2.2012. Yläkerran näyttelytiloissa kosteusongelmia ei toistaiseksi ole esiintynyt.
ESTEELLISYYSEPÄILY
Helsingin kaupungin oikeuspalveluiden mukaan kaupungin taidemuseon johtaja ei ole ollut esteellinen Guggenheim-taidemuseon hankkeessa, eikä hän ole myöskään esteellinen osallistumasta esittelijänä päätöksentekoon taidemuseon johtokunnan selvityksestä antamaan lausuntoon. ( Hs.fi )
LAUTAKUNTIEN LAUSUNNOT SELVITYKSESTÄ
Kaupunginmuseon johtokunta ( pdf )
Kaupunkisuunnittelulautakunta ( pdf )
Kiinteistölautakunta ( pdf )
Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausuntoesitys ( pdf )
Taidemuseon lausunto ( pdf )
HANKKEESTA KIRJOITETTUA JA UUTISOITUA
Suomen New Yorkin -kulttuuri-instituutin johtajan Leena-Maija Rossin avoin kirje kaupunginvaltuutetuille ( FB-note )
Kaupunginhallituksen jäsenen ja -valtuutetun Ville Ylikahrin (vihr.) blogikirjoitus selvityksestä ( www )
Anonyymin blogin 10 kysymystä hankkeesta ( www )
Alaston kriitikko -blogin listaus kaatuneista hankkeista ( www ) ja Guggenheimin vastaus väittämiin ( Hs.fi ).
Taidemuseon johtajan tenttaus Helsingin Sanomissa ( Hs.fi )
Susanna Petterssonin puheenvuoro siitä, millainen olisi museo laboratoriona? ( www )
Guggenheim Helsinkiin myönteisesti suhtautuva Pro Guggenheim -ryhmän sivusto. ( www )
Kommentoi
Erota kappaleet kahdella rivinvaihdolla.