Olin eilen ke 15.11. oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvan kansalaisyhteiskunnan politiikkaohjelman Round table-kutsutilaisuudessa keskustelemassa puolueista kansalaisten vaikuttamiskanavana. Ohessa muutamia kärjistettyjä huomioita keskustelutilaisuudesta, jolta itse ainakin odotin enemmän väittelynluonteista sparrauskeskustelua eli argumentointia ja vasta-argumentointia.
DEMOKRATIAVAJEESTA
Marginaalisten äärivasemmistoryhmien mielestä Suomessa ei riittävästi tueta monimuotoista ja -mielipiteistä lehdistökulttuuria eli toisin sanoen näitä marginaalisia äärivasemmistolaisia ärsyttää se, että esim. Kansan Uutiset ei tipahda joka postiluukusta sisään kaikelle kansalle. Ylipäätänsä mielenkiintoista heissä on se, että he kokevat oman sanomansa niin oikeutetuksi ja oikeaksi, että he eivät ollenkaan hyväksy sitä, että yli 95 prosenttia kansalaisista on heidän kanssaan eri mieltä, eikä koe tarpeelliseksi, että Kansan Uutiset tipahtaisi joka postiluukusta sisään. Ylipäätänsä ajatus siitä, että puolueet (eduskunnassa edustettuina olevat) saisivat kaikki saman verran puoluetukea, eivätkä saisi puoluetukea kannatuksensa suhteessa, jotta se pienpuolueiden mukaan mahdollista kaikille samanlaiset resurssit tehdä poliittisia avauksia/harjoittaa politiikkaa, on hieman samankaltainen kuin Kansan Uutisten joka kotiin lähettäminen.
Sdp:n eduskuntavaaliehdokkaanakin olevan dosentti Thomas Wallgren mukaan Saksassa (tai ylipäätänsä kansallisvaltiossa) on hirvittävä demokratiavaje siinä, että laittomasti maahantulleilla 1,8 miljoonalla siirtolaisella ei ole äänioikeutta. Ajatus toi kovin läheisesti mieleen vihreät nuoret, joiden mielestä Suomessakin kaikilla meidän kansallisvaltion rajojen sisällä olevilla (Suomen kansalaisilla ja muun maan kansalaisilla) pitäisi olla subjektiiivinen oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan vain sen tähdän, että he oleskelevat Suomessa laillisesti/laittomasti väliaikaisesti tai pysyväsluonteisesti.
Wallgrenin mukaan on myös hirvittävän epädemokraattista, että hallituksen ministeriryhmien vetäjät sopivat kolmistaan jostain asiasta ja näin kaikki ministerit eivät pääse kertomaan omaa mielipidettään, puhumattakaan kaikista kansanedustajista. Hetkinen. Nämä kolme ihmistä sattuvat olemaan vain kyseisten puolueiden puheenjohtajat, jotka ovat ensiksi puolueen jäsenistö valinnut johtajakseen, toiseksi puolueen kansanedustajat (kansalaiset ovat valinneet vaaleilla heidät) ovat valinneet heidät ministeriryhmään ja kolmanneksi ministeriryhmä on itse keskuudestaan valinnut heidät johtajakseen. Tämä ei mielestäni ole niin hirvittävän epädemokraattista.
Ylipäätänsä olin lähes kaikesta Wallgrenin kanssa eri mieltä, joten käsittelen enemmänkin hänen höpinöitään. Olisin voinut keskustella hänen kanssaan koko tilaisuuden, sillä Wallgren on ollut mm. Koijärviliikkeen ehdokkaana eduskuntaan 1980-luvulla.
THOMAS WALLGREN
Wallgrenin mukaan se, että eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus on 70 prosenttia pitäisi tarkoittaa sitä, että 70 prosenttia kansanedustajista valittaisiin vaalituloksen perusteella ja 30 prosenttia erikseen suoritettavalla arvonnalla kansalaisten keskuudesta. Aivan kestämätön ajatus ja käytin vasta-argumenttina sitä, että nämä 30 prosenttia ovat luovuttaneet päätäntävallan muille omasta tahdostaan vapaaehtoisesti, koska eivät ole kokeneet osallistumista yhteiseen päätöksentekoon tai oman mielipiteensä esille tuomista tarpeelliseksi. Äänestämättä jättäminenhän kertoo siitä.
Huvittavaa oli myös kuulla, että nykyhallituksessa on vain kolme ministeriä, jotka osaavat Wallgrenin mukaan televisiohaastattelussa vastata lyhyesti kysymykseen "Miksi demokratia järjestelmänä?" (vastaukseksi kelpaa ainoastaan Wallgrenin käsitys/määritelmä demokratiasta järjestelmänä). Wallgrenin samankaltaisuus puolestaan teatteriohjaaja Jouko Turkan olemuksen, itsensä ilmauksen ja silmien päässä kiilumisen kanssa antaisi puolestaan varmasti vakuuttavan vastauksen lyhyessäkin ajassa kysymykseen kuin kysymykseen televisiohaastattelussa.
KANSANÄÄNESTYKSISTÄ
Kansanedustajat tai ylipäätänsä poliitikot, jotka vaativat kansanäänestystä esim. puolustuspoliittisesta sitoutuneisuudesta, EU:n perustuslaista jne. jne. toimivat mielestäni epärationaalisesti. Miksi? Eivätkö parlamentaarisen demokratian edustajamme kykene tekemään päätöksiä, joita heidät on kansanäänestyksellä valittu eduskuntaan tekemään?
Jos kansanäänestys pidetään, niin eikö se pitäisi järjestää vasta eduskunnan päätöksen jälkeen, eikä ennen sitä? Tällöin eduskunnan päätös alistettaisiin kansalle ja kansa voisi antaa luottamus- tai vaihtoehtoisesti epäluottamuslauseensa itse päätökselle sekä sen tekijöille. Mitä äänestyksessä kysyttäisiin? Kyllä-Ei vastaus? Vasemmistoliiton puoluesihteeri Aulis Ruuth sanoi keskustelutilaisuudessa hyvin, että kunnallistasolla kansanäänestykset esim. kaavoituksesta aiheuttaisivat täyden kaaoksen.
Kuinka moni kansalainen on ylipäätänsä kiinnostunut ottamaan selvää / muodostamaan kantaa perustuslakiin tai sotilaalliseen liittoutumiseen. Mitä arvoa on neuvoa-antavalla tai sitovalla kansanäänestyksellä, jonka äänestysprosentti olisi vaikkapa 25? Kansanäänestystä vaativat kansanedustajat ja poliitikot pakoilevat mielestäni omaa vastuutaan. Kansalaiset ovat valinneet heidät edustajikseen, koska uskovat, että he ovat ne ihmiset, jotka kykenevät tekemään tarvittavat päätökset Suomen tulevaisuuden puolesta.
Jos he eivät itse koe pystyvänsä tekemään näitä päätöksiä, niin heidän kannattaisi harkita eroamistaan luottamustoimestaan. Kansanedustajien pitäisi olla yleisen mielipiteen muokkaajia, eikä median tai galluppien muokkaamia. Liian moni kansanedustaja julkistaa kantansa vasta kaiken maailman gallupien jälkeen, eikä ennen niitä, koska pelkäävät menettävänsä äänestäjänsä/puolueen äänestäjiä seuraavassa kansanäänestyksessä.
jatkan tätä postausta myöhemmin...
Hei, sopiiko jos vastaisuudessa kokoomuksesta puhuessani puhun "äärioikeistoryhmästä"? Se olisi hyvin linjassa sinun retoriikkasi kanssa.
Sinun mielestäsi EI siis ole demokratiaongelma, että EU:n alueella elää arviolta kuusi miljoonaa ihmistä ilman kansalaisoikeuksia?
Olisi kiinnostavaa kuulla kokoomuslaisten ratkaisuehdotuksia asiaan. Pitäisikö nämä ihmiset laittaa leireihin? (tätähän jo tehdäänkin) Vai pitäisikö kuusi miljoonaa ihmistä ehkä karkottaa?
Olisi muuten vielä kiva kuulla sinun näkemyksesi siitä, kuinka demokraattista on oikeastaan vastustaa kansanäänestyksiä. Ainakin tulkitsin sinun olevan kansanäänestyksiä vastaan.
Minusta on äärimmäisen hyvä kysymys, kuinka sitoutuneita puolueet oikeastaan ovat demokratiaan, jos eivät todella halua tarkoin valituissa kysymyksissä toteuttaa suoraa demokratiaa. Mielestäni argumentiksi ei kelpaa se, että sittenhän kaikesta päätettäisiin kansanäänestyksellä. Jos itsenäisen Suomen historiassa on ollut ainoastaan kaksi kansanäänestystä, kieltolain poistamisesta ja EU-jäsenyydestä, ja näidenkin välillä oli noin 60 vuotta, niin ainakin itse näkisin että tilaa olisi ainakin muutamalle muullekin kansanäänestykselle.
Pitää vielä mainita, että Italiassa ja Espanjassa peruskoulutus ja terveydenhuolto ovat subjektiivisia oikeuksia kaikille maiden alueella oleskeleville. Oli papereita tai ei. Kukaan ihminenhän ei voi olla laiton.
Mielenkiintoista Laura, että tulkitset Vasemmistoliiton äärivasemmistolaiseksi ryhmäksi, vaikken itse sitä sanaa Vasemmistoliitosta käyttänyt. Käytin KU vain esimerkkinä vasemmistolaisesta julkaisusta, mistä ilmeisesti olet saanut tulkintasi. Yhtä hyvin olisin voinut kirjoittaa VOIMA-lehden tai jonkun muun mielipidelehden nimen siihen.
Minäpä olen noista asioista aika pitkälti samaa mieltä kuin Jussi. Kansanäänestyksistä haluaisin kuitenkin vielä kysyä oletko sitä mieltä että Suomen EU-jäsenyydestä ei olisi pitänyt järjestää neuvoa-antavaa kansanäänestystä? Minusta kansanäänestys oli perusteltu, koska siinä suostuttiin antamaan merkittävä osa päätöksenteosta kansalliselta ylikansalliselle elimelle (ja hyvä niin, että suostuttiin). Se siis poikkesi siitä periaatteesta, että edustajat päättäkööt niistä asioista joita heidät on eduskuntaan valittu päättämään.
Lainaus: "Kukaan ihminen ei voi olla laiton"? En ihan ymmärrä mitä tämä tarkoittaa. Jos valtion laki sanoo, että tietyt oikeudet kuuluvat vain kansalaisille, niin silloin se tarrkoittaa sitä. Jos laissa sanotaan, ettei ketään saa tappaa, silloin ketään ei saa tappaa. Ei se tarkoita sitä, että tappaja on "laiton". Ja miksi laiton maassaoleskelu olisi joku kriteeri oikeuksille? Eikö yhtä hyvin voisi väittää, että oikeus sosiaaliturvaan kuuluu kaikille, vaikka eivät oleskelisikaan maassa? Miksei nälkää näkevällä afrikkalaisella olisi oikeus saada Suomesta toimeentulotukea? Kukaanhan ei ole "laiton". Minusta on täysin mielivaltainen kriteeri myöntää oikeudet niille pulassa oleville, jotka ovat tarpeeksi nokkelia rikkomaan Suomen lakeja ja tulemaan tänne ilman lupaa. Myönnetään oikeudet kaikille maailman ihmisille, eikö?