Elokuu
Daniil Harms: Ensiksikin ja toiseksi
Le Monde Diplomatique III -taskukirja
Alina Reyes: Lihanleikkaaja
Jonathan Swift: Gulliverin retket
Bret Easton Ellis: Vetovoiman lait
Eric-Emmanuel Schmitt: Nooan lapsi
J. G. (James Graham) Ballard: Crash
Françoise Sagan: Tervetuloa, ikävä
Viktor Pelevin: Generation P
L. (Lyman) Frank Baum: The Wizard of Oz
George Orwell: Eläinten vallankumous
Aleksandr Puškin: Patarouva
Heinäkuu
Alphonse Daudet: Kirjeitä myllyltäni
Markiisi de Sade: Justine
Mika Waltari: Johannes Angelos
John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä
Ernest Hemingway: Vanhus ja meri
Juan Manuela de Prada: Pimpit {Coños}
Niccolò Machiavelli: Castruccio Castracanin elämä
John Lanchester: Nautinnon hinta
J. D. (Jerome David) Salinger: Sieppari ruispellossa
J. W. (Johann Wolfgang) von Goethe: Taru Käärmeestä ja Liljasta
Vladimir Sorokin: Jono
Platon: Valtio
Alighieri Dante: Helvetti
Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin
Fjodor Dostojevski: Pelurit
Terve Jussi,
Loistava lukulista kesäksi! Itse lisään Salingering Siepparin ja Platonin Valtion omaan kesän lukupakettiini:)
Olen aina ollut aktiivisen ja monipuolisen blogisi ystävä. Erityisesti pidän kattavasta linkki valilikoimasta muiden vaikuttajien ja järjestöjen sivuille.
Muiden Online palvelujen muassa, suosittelen kokeilemaan Ustream.tv palvelua, joka mahdollistaa reaaliaikaisen keskustelun äänestäjien kanssa. John Edwards ja ystävät ovat Yhdysvalloissa jo päässeet vauhtiin uuden kanavan käytössä vaalikampajoinnin tiimellyksessä.
Lisää infoa löydät joko blogistani www.tippingeurope.com tai Ustreamin sivuilta www.ustream.tv
Hyvää kesän jatkoa!
Hei Ville,
Blogi on ollut pitäjänsä tavoin kesälomalla, joten aikaa on riittänyt lukemiselle ja uusille ajatuksille.
Siepparit ruispellossa kirjan kerrotaan olleen Mark Chapmanilla mukanaan kun hän ampui John Lennonin. Itse kirja ei tehnyt minuun juuri minkäänlaista vaikutusta. Itsenäistymisen kynnyksellä oleva nuorukainen, jolla on oman henkisen kehityksensä ja sosiaalisten suhteiden muodostamisen kanssa erilaisia ongelmia, mistä kertoo mm. se että hän pystyy parhaiten tulemaan toimeen itseään nuorempien lasten kanssa. Ehkä suurin kohu syntyi 1950-luvuila kirjan kieliasun johdosta, kirjahan on kirjoitettu slangiksi, ja Suomessa puolestaan Pentti Saarikosken suomennoksesta ja sen kieliasusta. Muistaakseni siitä on olemassa myös uusi suomennos parin vuoden takaa.
Platonin Valtio puolestaan kertoo varmaan ensimmäisen kirjoitetun (säilyneen) poliittisen utopian ihanne valtiosta ja sen kansalaisista, minkä tähden halusin lukea sen. Moren Utopia on saanut selvästi vaikutteita tästä lähes 2000 vuotta aiemmin kirjoitetusta teoksesta.