Hiljattain edesmennyt taloustieteilijä John Kenneth Galbraith kirjoitti, että rahaa tai sen ainaista tavoittelua ajatteleva ihminen käyttäytyy vähintään eriskummallisesti tai jopa ilmeisen kieroutuneesti. Rahanhistoriaa käsittelevässä mainiossa ”Mistä raha tulee – minne raha menee?” -nimisessä kirjassaan Galbraith jopa anekdoottimaisesti kertoo, että Juudaksen Jeesuksen kavaltamisesta saamassa kolmessakymmenessä hopearahassa oli kysymys normaalista kaupankäyntitilanteesta, sillä vaihdonvälineenä käytettiin hopeaa, eikä kultaa mikä olisi tuohon aikaan ollut poikkeuksellista ja korostanut tapahtuman merkitystä. Tällä ilmaisulla hän kuitenkin minusta osoitti itse kuuluvansa noiden eriskummallisesti käyttäytyvien ihmisten joukkoon.
Globalisaation aikakautena taloudellinen vauraus ja hyvinvointi ovat kasvaneet kaikkialla maailmalla, mutta samalla myös markkinahäiriöt ovat yleistyneet ja muuttuneet vaikutuksiltaan entistä rajuimmiksi. Olen ajatellut Reilua kauppaa tai ylipäätänsä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen perustuvaa vaihdantaa lähinnä tämän aikakauden positiivisena markkinahäiriönä, sillä eikö markkinoilla juuri tuotteen hinta välitä informaatiota, toimi kannustimena ja tulonjakoa määrittävänä tekijänä. Osa kuluttajista on täysin tietoisia valintojensa sosiaalisesta ja eettisestä ulottuvuudesta, mistä osoituksena on viime vuosien Reilun kaupan myynninkasvu markkinoita nopeammin.
Sijoittamisella miljardien omaisuuteensa luoneen George Sorosin mielestä nykyinen sokea markkinafundamentalismi on suurempi uhka avoimelle yhteiskunnalle kuin mikään totalitaarinen ideologia. Soros käsittelee tätä kansainvälisen kapitalismin kriisiä samannimisessä kirjassaan. Sitä lukiessani muistin, että kiinan kielen ”kriisiä” tarkoittavan merkin kerrotaan koostuvan kahdesta merkistä, jotka erikseen kirjoitettuna merkitsevät ”vaaraa” sekä ”tilaisuutta”. Minusta meidän pitäisi nimenomaan tässä nykyisessä tilanteessa katsoa tulevaisuuteen ja nähdä nimenomaan tuo jälkimmäinen merkitys - tilaisuus muuttaa maailmaa.
Jussi Salonranta
Akavalaisen Valtiotieteilijöiden ammattiliiton varapuheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Kirkon ulkomaanavun Kuka korjaa sadon? kampanjasivustolla.