En voi olla ylistämättä SDP:n entisen puheenjohtajan ja pääministerin Paavo Lipposen Muutoksen Suunta -nimistä teosta vuodelta 1986 (toisaalta samaa en voi sanoa Lipposen Järki voittaa teoksesta vuodelta 2008, mikä on Lipposmaista tykittelyä vanhemmiten). Lipponen on ollut 45 -vuotiaana sellainen poliitikko, jonka minäkin olisin, pelkästään jo kyvystä havainnoida mahdollisia epäkohtia ja pyrkimyksestä esittää niihin ratkaisuja, halunnut nähdä jatkavan eduskunnassa kansanedustajana vuoden 1987 vaalien jälkeen.
Lipponen kirjoittaa esipuheessa, että teos on enemmän raportti kuin maailmanselitys tai ohjelmajulistus, mutta tulevan pääministerin kirjaksi se on yksinkertaisesti erinomainen! Lipponen esittää mm. korkeakoulutusta käsittelevässä osiossa vision, joka toteutui osittain vasta 2000-luvulla. Teoksessa on yli 40 graafia/taulukkoa havainnollistamassa kirjoittajan käsittelemiä havaintoja yhteiskunnasta ja maailmasta. Sinänsä mielenkiintoista, että lähteenä on käytetty useammin esim. OECD:n ja Etlan julkaisuja kuin SAK:n tai PT:n julkaisuja.
Teoksessa Lipponen suhtautuu kriittisesti ydinvoiman lisärakentamiseen, mutta tarkastelu tapahtuu kokonaisvaltaisesti ja yksioikoisen tulkinnan tekeminen esim. oheisesta "Energiapolitiikka Tshernobylin jälkeen" -osion lainauksesta on harhaanjohtajaa, eikä Lipposta voida siten suoranaisesti syyttää ns. takinkääntäjäksi suhtautumisessaan ydinvoiman lisärakentamiseen.
"Sekä taloudelliset että ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen tasapainoinen linja koostuisi seuraavista tekijöistä:"
"1. Nykyiset ydinvoimalat käytetään niiden taloudellisen ja teknisen käyttöiän loppuun. Niiden täsmällisestä sulkemisvuodesta päätetään selvitysten jälkeen. Uutta ydinvoimakapasiteettia ei rakenneta. Nykyisten ydinvoimaloiden turvallisuus arvioidaan perusteellisesti ja tarvittaessa investoidaan lisäturvallisuuteen. Ydinenergiatutkimusta jatketaan edelleen ja osallistutaan ydinvoimateknologian kehittämiseen kansainvälisellä tasolla."
"2. Energian säästömahdollisuudet käytetään suunniteltua tehokkaammin hyväksi mm. rakentamisessa, teollisuuden prosesseissa, kotitalouksien sähkön kulutuksessa ja liikenteessä."
"3. Energian tuotantokapasiteettia lisättäessä käytetään kivihiilen ohella suunniteltua enemmän maakaasua. Turpeen ja puun energiakäyttöä lisätään myös, joskin ympäristösyistä varovasti. Vesivoiman lisäämiseksi tehostetaan jo rakennettujen vesistöjen käyttöä. Vaihtoehtoisia energiatuotantomuotoja kehitetään. Teollisuuden omat energiantuotantomahdollisuudet käytetään tehokkaammin hyväksi."
"4. Liikennepolitiikassa suositaan tuntuvasti enemmän julkista liikennettä etenkin pääkaupunkiseudulla ja suurten asutuskeskusten välillä. Autoedun verotusta kiristetään myös veropoliittisista syistä. Siirtymistä lyijyttömään bensiiniin nopeutetaan."
"5. Energiatutkimuksen määrärahoja lisätään."
".. Asenteet voivat muuttua. Ydinvoiman lisärakentamissuunnitelmista tuskin luovutaan kovin helpolla teollisuudessa ja voimayhtiöissä. Teknologinen kehitys voi vaikuttaa ydinvoiman hyväksyttävyyteen. Jos ydinvoimaan uudelleen turvaudutaan, sen tulee tapahtua laajan konsensuksen pohjalta, jota on mitattava kansanäänestyksellä."
Paavo Lipponen: Muutoksen suunta, 1986, [s. 105-106]
Kommentoi
Erota kappaleet kahdella rivinvaihdolla.