Krokotiili Gena unelmoi tutussa lastenlaulussa helikopterilla saapuvasta taikurista, joka lahjoittaa viisisataa jäätelöä syntymäpäiväänsä viettävälle lapselle. Lapselle 500 jäätelöä olisi varmasti unelmien täyttymys. Ihmisillä ylipäätänsä täytyy olla unelmia, sillä ne antavat toivoa ja uskoa huomiseen.
Minäkin unelmoin Helsinki-Pietari-Moskova–moottoritiestä, mutta kaikkien suomalaisten kannalta ensisijainen hanke tulisi olla kuitenkin Helsinki-Pietari pikaratayhteys, jolla jonain päivänä sujahtaisi Helsingistä Pietariin alle kolmessa tunnissa. Helsingistä Pietariin on maanteitse matkaa alle 400km, mikä on vähemmän kuin esimerkiksi Suomen kuudenneksi suurimpaan kaupunkiin, Pohjois-Suomen väestökeskittymään Ouluun. Oulussa on asukkaita vähän yli 100000, Pietarissa puolestaan asuu saman verran asukkaita kuin koko Suomessa, yli 5 miljoonaa. Olisi naivia olettaa, että ihmisten liikkuminen ja keskittyminen kaupunkeihin rajoittuisi pelkästään kansallisvaltioiden rajoihin, vaikka sitä kuinka yritettäisiin hidastaa tai jopa estää poliittisin päätöksin.
Venäjästä on tullut lyhyessä ajassa taas Suomen suurin vientimaa ja toiseksi suurin kauppakumppani. Suomessa vieraili viime vuonna yli 4 miljoonaa venäläisturistia, jotka myös kuluttivat Suomessa ollessaan yli 450 miljoonaa euroa. Venäläisturistien kasvava määrä ja kiinnostus ylipäätänsä Suomesta kertoo Venäjän viime vuosien vahvasta talouskasvusta ja keskiluokan elintason noususta, erityisesti Pietarin alueen, minkä mahdollisuudet suomalainen talouselämäkin on huomannut. Suomalaiset yritykset hakevat tällä hetkellä kasvupohjaa Venäjältä. Stockmannin neljäs tavaratalo avattiin viime vuonna Moskovassa ja viides avataan tämän vuoden puolella. Yhtiön tavoitteena on nostaa ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta ja liikevoitosta viidessä vuodessa nykyisestä neljänneksestä puoleen. Moskovan seudun kymmenissä miljoonissa asukkaissa riittää asiakaspotentiaalia myös lisäinvestoinneille.
Vahva valtiontalous on Venäjän talouskasvun kivijalka. Öljyn pitkään jatkunut korkea maailmanmarkkinahinta ja öljytulojen tiukka verotus ovat kasvattaneet Venäjän vakautusrahastoa suunnattomasti. Venäjä maksoi toissa vuonna Suomelle ennenaikaisesti viimeiset erät Neuvostoliitolta perimistään veloista (17 mrd. euroa) ja Venäjästä on hyvää vauhtia tulossa maailman valuuttamarkkinoillakin suurvalta. Valtionvelka Suomelle olisi erääntynyt vasta vuonna 2020. Tosin kolikolla on aina kääntöpuolensakin, jonka Venäjä on viime aikoina näyttänyt Euroopalle omalla energiapolitiikallaan.
Pikaratayhteyttä ja moottoritietä odotellessa joudumme tyytymään unelmointiin. Laukaamme siis yhdessä: Jalankulkijat juoskoot, astukoot lätäköihin, kiiltäköön asvaltti vetinen! Eihän tietää voi kansa, joka märkänä kulkee, miksi oon tänään niin iloinen...
Jussi Salonranta
Kirjoittaja on Akavalaisen valtiotieteilijöiden ammattiliiton varapuheenjohtaja.