Krokotiili Gena unelmoi tutussa lastenlaulussa helikopterilla saapuvasta taikurista, joka lahjoittaa viisisataa jäätelöä. Lapselle 500 jäätelöä olisi unelmien täyttymys. Ihmisillä ylipäätänsä täytyy olla unelmia. Minäkin unelmoin Helsinki-Pietari-Moskova–moottoritiestä, mutta kaikkien suomalaisten kannalta ensisijainen hanke tulisi olla kuitenkin Helsinki-Pietari pikaratayhteys, jolla jonain päivänä sujahtaisi Helsingistä Pietariin alle kolmessa tunnissa. Helsingistä Pietariin on maanteitse matkaa alle 400km, mikä on vähemmän kuin esimerkiksi Suomen kuudenneksi suurimpaan kaupunkiin, Pohjois-Suomen väestökeskittymään Ouluun. Oulussa on asukkaita vähän yli 100000, Pietarissa puolestaan asuu saman verran asukkaita kuin koko Suomessa, yli 5 miljoonaa. Olisi naivia olettaa, että ihmisten liikkuminen ja keskittyminen kaupunkeihin rajoittuisi pelkästään kansallisvaltioiden rajoihin, vaikka sitä kuinka yritettäisiin hidastaa tai jopa estää poliittisin päätöksin.
Venäjästä on tullut lyhyessä ajassa taas Suomen suurin vientimaa ja toiseksi suurin kauppakumppani. Suomessa vieraili viime vuonna yli 4 miljoonaa venäläisturistia, jotka myös kuluttivat Suomessa ollessaan yli 450 miljoonaa euroa. Venäläisturistien kasvava määrä ja kiinnostus ylipäätänsä Suomesta kertoo Venäjän viime vuosien vahvasta talouskasvusta ja keskiluokan elintason noususta, erityisesti Pietarin alueen, minkä mahdollisuudet suomalainen talouselämäkin on huomannut. Suomalaiset yritykset hakevat tällä hetkellä kasvupohjaa Venäjältä. Stockmannin neljäs tavaratalo Moskovassa avataan helmikuussa ja viides ensi vuoden puolella. Yhtiön tavoitteena on nostaa ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta ja liikevoitosta viidessä vuodessa nykyisestä neljänneksestä puoleen. Moskovan seudun kymmenissä miljoonissa asukkaissa riittää asiakaspotentiaalia myös lisäinvestoinneille.
Vahva valtiontalous on kasvun kivijalka. Öljyn pitkään jatkunut korkea maailmanmarkkinahinta ja öljytulojen tiukka verotus ovat kasvattaneet Venäjän vakautusrahastoa suunnattomasti. Venäjä maksoi viime vuonna ennenaikaisesti viimeiset erät Neuvostoliitolta perimistään veloista (17 mrd. euroa) ja Venäjästä on hyvää vauhtia tulossa maailman valuuttamarkkinoillakin suurvalta. Venäjä maksoi valtionvelkaansa Suomellekin, vaikka velka olisi erääntynyt vasta vuonna 2020. Tosin kolikolla on kääntöpuolensakin, jonka Venäjä on viime kuukausina näyttänyt energiapolitiikallaan Euroopalle.
Pikaratayhteyttä ja moottoritietä odotellessa joudumme tyytymään unelmointiin. Laukaamme siis yhdessä: Jalankulkijat juoskoot, astukoot lätäköihin, kiiltäköön asvaltti vetinen! Eihän tietää voi kansa, joka märkänä kulkee, miksi oon tänään niin iloinen…
Jussi Salonranta (kok)
Kirjoittaja vaikuttaa Helsingin kaupungin opetuslautakunnassa.
Kolumni on julkaistu venäjäksi käännettynä Spektrissä 9.2.2006