Se, että maksaa veronsa Suomeen ja että on Suomen kansalainen, ei automaattisesti merkitse, että kuuluisi myös suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Kela poistaa Suomen sosiaaliturvan piiristä henkilön, joka muuttaa yli vuodeksi ulkomaille tai työskentelee toisessa EU-maassa.

Suomen sosiaaliturva on asumisperusteinen. Ratkaisevaa sosiaaliturvaan kuulumisessa on se, asuuko Suomessa vai ei. Jos henkilö siirretään Suomen sosiaaliturvan ulkopuolelle, hän ei voi saada Suomesta esim. lääkekorvauksia ja sairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa ja äitiyspakkausta.

Kela selvittää aina henkilön ulkomailla oleskelun syyn, kun on kyse tavanomaista lomamatkaa pi-demmästä ulkomaanmatkasta. Jos ulkomaille muuttava ei itse ota yhteyttä, Kela saa tiedon lähdöstä Väestörekisterikeskuksesta. Sen jälkeen Kela tiedustelee asiaa henkilöltä itseltään kirjeitse. Viimeistään silloin kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan ja selvittää, onko oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla oleskellessaan.

Jos ulkomaillaolo on selkeästi tarkoitettu kestämään enintään vuoden, voi henkilö ulkomailla oleskelusta huolimatta edelleen kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos kuitenkin on kyseessä alle vuodenkin työskentely toisessa EU-maassa, kuuluu henkilö EU-määräysten mukaan pääsääntöisesti työskentelymaansa lainsäädännön piiriin.

Puolet hakemuksista hylätään

Kela antaa hakijalle kirjallisen päätöksen Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Vuonna 2005 Kela antoi ulkomaille muuttaville yhteensä 49 074 päätöstä. Ulkomaille muutoista 75 % kohdistui EU- tai ETA-maahan. Vakuuttamispäätösten perusteella suosituimpia muuttokohteita olivat Ruotsi (14 847 päätöstä), Espanja (4180), Britannia (3670), Saksa (3480) ja Yhdysvallat (2785).

Viime vuonna Kela hylkäsi lähes puolet (46,7 %) ulkomaille muuttavien vakuuttamishakemuksista. Tavallinen hylkäyksen syy on, että ulkomailla oleskelu kestää yli vuoden. Toinen tavallinen syy hylkäykseen on, että hakemus tulee myöhässä. Hakemus pitää toimittaa Kelaan vuoden sisällä ulkomaille lähdöstä. Jos hakemusta ei tule, henkilö poistetaan Suomen sosiaaliturvan piiristä. Esimerkiksi ulkomaille lähtevät opiskelijat usein unohtavat selvittää sosiaaliturva-asiansa lähtötohinassa.

Muutto EU:n ulkopuolelle

Jos muuttaa EU- tai ETA-alueen ulkopuolelle, sosiaaliturvaan sovelletaan kahden maan välistä sosiaaliturvasopimusta. Suomella on tällainen sopimus Israelin, Yhdysvaltojen, Kanadan ja Quebecin kanssa.

Sosiaaliturvasopimusta sen sijaan ei ole esimerkiksi Venäjän tai minkään Aasian, Afrikan tai Etelä-Amerikan maan kanssa. Jos on lähdössä yli vuodeksi oleskelemaan tai töihin johonkin näistä maista, kannattaa ottaa ennen lähtöä yhteyttä Kelaan ja selvittää, mitä papereita tarvitsee mukaan.

Viime vuonna tärkeitä muuttokohteita EU-alueen ulkopuolella olivat esim. Kiina (778 vakuuttamispäätöstä) ja Venäjä (845).

Myös ulkomaille muuton syy vaikuttaa

Ulkomaille muuton syy vaikuttaa osaltaan vakuuttamispäätöksiin. Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen kannalta on merkitystä esim. sillä, onko työnantaja ulkomailla suomalainen vai ulkomainen vai kenties Suomen valtio. Opiskelijoita ja lähetetyn työntekijän perheenjäseniä koskevat omat säännöksensä.

Esimerkiksi opiskelija voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, vaikka opinnot ulkomailla kestäisivät useamman vuoden. Edellytyksenä on päätoiminen opiskelu kyseisen maan viranomaisen hyväksymässä oppilaitoksessa, Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen ulkomailla opiskelun alkaessa sekä kiinteät siteet Suomeen.

Päätös Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta ulkomaan opiskelun ajan annetaan koko opiskeluajaksi, mutta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Jos taas opiskelee EU-maassa ja ryhtyy opintojen ohessa työskentelemään, siirtyy työskentelymaan lainsäädännön piiriin.