AKAVAn ruotsalaisen sisarjärjestön SACO:n tutkimuksen mukaan korkeakoulu ei toimisikaan alueellisen ja paikallisen talouden dynaamisena kasvumoottorina. Aiheesta käydään Ruotsissa vilkasta keskustelua; esimerkiksi elinkeinoelämän kehittämiskeskuksen tulokset eivät tue SACO:n tutkimusta.

SACO:n tutkimuksen mukaan korkeakoulun perustamisen sekä alueen työllisyyden kehittymisen ja talouskasvun välillä ei voida osoittaa olevan yhteyttä.

Kun vertaamme uusien ja vanhojen korkeakoulupaikkakuntien kehitystä sellaisiin, joissa korkeakoulua ei ole, eroja ei ole havaittavissa. Osa korkeakoulualueista on ehkä onnistunut paremmin, mutta osa taas heikommin kuin vertailukohteina olevat yhdeksän kuntaa, joissa korkeakoulua ei ole. Ei ole olemassa sellaista mallia, joka puhuisi ”korkeakouluvaikutuksen” puolesta tutkimillamme aloilla, kertoo kansantaloustieteilijä ja SACO:n ekonomisti Helena Persson.

Hän on yhdessä Håkan Regnérin kanssa laatinut tutkimusraportin Högskoleorternas regionala ekonomi. En analys baserad på företagsdata - Korkeakoulupaikkakuntien aluetalous -Yritystietoihin perustuva analyysi.

Tutkimuksessa verrataan keskenään paikkakuntia, joille perustettiin korkeakoulu voimakkaan kasvuvaiheen aikana 1977 ja yhdeksää aluetta, joilla korkeakoulua ei ole. Myös vanhat yliopistokaupungit Lund ja Uppsala ovat mukana analyyseissä.

Kaikkein yllättävintä lienee ollut, etteivät nekään ole kehittyneet sen paremmin kuin alueet, joilla korkeakoulua ei ole.

Tutkimus perustuu tietoihin kaikista ruotsalaisista työpaikoista. Tiedot on koottu seurantajaksolla 1980-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin. Tutkimuksessa analysoitavat tulosmittarit ovat työpaikan pysyvyys, paikallisesti syntyneiden uusien työtilaisuuksien määrä, korkeasti koulutettujen osuuden kasvu työpaikoilla sekä työllisyyden kasvu osaamisintensiivisissä yrityksissä.

Hyödyt alueille vähäiset

Yksi keskeinen syy alueellisten korkeakoulujen perustamiseen oli niiden oletettu myönteinen vaikutus alueen talouskehitykseen. Poliittiset toiveet eivät saa tukea SACO:n tutkimuksesta.

Yksi syy tulokseen saattaa olla korkeakoulun suhteellisen rajoitettu asema alueellisena kasvumoottorina. Jotta alue kehittyisi ja kasvaisi, tarvitaan korkeakoulun läheisyyden lisäksi myös muita tekijöitä, tutkimuksen laatijat toteavat. Korkeakoululla voi sen sijaan olla merkittävä vaikutus paikalliseen sosiaaliseen rakenteeseen ja se saattaa vaikuttaa tekijöihin, jotka ovat vaikeasti mitattavissa, he lisäävät.

Göran Sten Tiedottaja SACO

Raportin sisältö lyhyesti:

• Työpaikan pysyvyyden todennäköisyys ei ole korkeakoulupaikkakunnilla suurempi.
• Korkeakoulun läheisyys ei vaikuta alueen työllisyyden kehitykseen.
• Korkeasti koulutettujen osuuden kasvussa työpaikoilla ei ole eroja korkeakoulupaikkakuntien ja muiden tutkittujen alueiden välillä.
• Myöskään osaamisintensiivisten alojen työpaikoilla työllisyys ei kasva nopeammin korkeakoulupaikkakunnilla.

SACO:n tutkimus kokonaisuudessaan (vain ruotsiksi)
”Högskoleorternas regionala ekonomi. En analys baserad på företagsdata.”
http://www.saco.se/templates/saco/document.asp?id=3683