Tutkimushankkeen kuvaus
Suomalaisen talouselämän kyvystä sopeutua globalisaation asettamiin ehtoihin keskustellaan paljon, mutta politiikan globalisoitumisen vaikutuksia suomalaiseen demokratiaan ei ole toistaiseksi juuri tutkittu. Käsillä oleva hanke täyttää tätä tutkimuksellista tyhjiötä. Tutkimus tarkastelee kansalaisyhteiskuntaa ja sen sisällä toimivia yhdistyksiä kansainvälisesti vertailevasta näkökulmasta. Yhdistyksillä on perinteisesti ollut keskeinen rooli suomalaisen poliittisen kulttuurin käytännöissä. Kysymme, miten ja missä määrin globalisaation aiheuttamat ulkoiset ja sisäiset muutospaineet vaikuttavat näihin käytäntöihin sekä toisaalta luovat uusia reunaehtoja suomalaisten yhdistysten osallistumiselle kansalaisyhteiskunnan globaaleihin verkostoihin. Yhdistykset voivat edistää demokratian toteutumista kolmella tavalla. Ne lisäävät poliittisen representaation mahdollisuuksia ja vahvistavat demokratian instituutionaalista pohjaa, tuottavat uusia kansalaisuusidentiteettejä sekä tarjoavat poliittisia vaatimuksia ja demokraattista keskustelua välittävän julkisuuksien infrastruktuurin. Tutkimuksen tavoite on selvittää, mitä suomalaiselle demokratialle ja yhdistysten toiminnalle tapahtuu globalisaation aikakaudella. Tarkastelua jäsentävät teoreettisesti representaation, kansalaisuuden ja julkisuuden käsitteet. Projektin kolme tutkimushanketta keskittyvät seuraaviin teemoihin: (1) globalisaation nykysuuntaukselle vaihtoehtoja etsivä kansalaisliikehdintä historiallisesta ja vertailevasta näkökulmasta (2) kansalaistoiminta ja kansalaisuuden tuottaminen paikallistasolla Suomessa ja Ranskassa ja (3) globaalin kansalaisyhteiskunnan ja globaalien julkisuuksien vuorovaikutus kansallisten päätöksentekorakenteiden kanssa esimerkkinä Maailman Sosiaalifoorumi. Projekti tuottaa empiiristä tutkimustietoa suomalaisen kansalaisyhteiskunnan muutoksista taloudellisen, poliittisen ja kulttuurisen globalisaation kontekstissa, sekä uusia teoreettisia välineitä näiden muutosten tarkasteluun.