Voiko gradun tehdä jo olemassa olevasta aineistosta vai pitääkö se kerätä itse?
Olemassa olevia aineistoja on mahdollista hyödyntää eli gradun voi tehdä myös valmiista aineistosta. Tällöin ei saa kokemusta oman aineiston hankinnasta, mutta toisaalta tällöin saa todennäköisesti käyttöönsä sellaisen aineiston, jota ei olisi itse kyennyt keräämään. Joskus ajatellaan, että valmiin aineiston käytöllä saa gradun tehtyä helpolla, mutta käytännössä on havaittu, että usein laajan aineiston haltuunotto ja sellaisten kysymysten muodostaminen, jotka kiinnostavat itseä ja joihin aineiston avulla voidaan vastata, vievät vastaavasti oman aikansa.
Olemassa olevan aineiston hankinnassa kannattaa itse olla aktiivinen: kysy asiasta laitoksen tutkijoilta ja opettajilta, heillä saattaa olla alikäytettyä tutkimusaineistoa juuri sinua kiinnostavasta aiheesta (lue lisää laitoksen tutkimushankkeista)!
• Valmiita aineistoja saa myös tilata Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta: http://www.fsd.uta.fi/aineistot/
Voiko laitoksen tutkimusprojekteihin osallistua tai saada niistä käyttöön aineistoja?
Ota yhteyttä suoraan sinua kiinnostavan projektin vetäjään tai tutkijaan, ja tiedustele asiaa. Moniin projekteihin otetaan mielellään graduntekijöitä mukaan!
Miten aineiston hankintaa tulisi suunnitella?
Aineistonkeruun suunnittelu sisältyy tutkimussuunnitelmaan. Ennen aineiston keräämistä pitää valita käyttämänsä tutkimusmenetelmä(t) - kvalitatiivinen, kvantitatiivinen tai molemmat. On tärkeää varoa menemästä liian varhain kentälle aineistonkeruuseen: liiallisen kiirehtimisen seurauksena voi käydä niin, että joutuu menemään "perä edellä puuhun" eli keksimään sopivia tutkimuskysymyksiä ja -teorioita jo kerätyn aineiston perusteella, eikä päinvastoin, niin kuin pitäisi.
Kvaligradun yhteydessä tutkimusote ja -menetelmä (kvalimenetelmiä on useita!) pitäisi olla hyvin selvillä ennen kentälle menoa. Myös kvantigradun kohdalla hyvin suunniteltu kyselylomake on puolet koko työstä: aineiston analyysi voi perustua vain ja ainoastaan lomakkeen kysymyksistä muokattuihin muuttujiin.
Tutkimussuunnitelmaseminaarissa saa seminaarilaisilta sekä seminaarin vetäjältä kommentteja hahmottelemaansa suunnitelmaan, myös aineistonkeruusuunnitelmaan. Kannattaa perehtyä etukäteen huolellisesti kirjallisuuteen, jossa opastetaan oman tutkimusmenetelmän kannalta relevantin aineiston keräämiseen. Myös ohjaajan kanssa tulee keskustella asiasta.
Mitä tutkimushenkilöille pitää kertoa aineistonkeruun yhteydessä?
Tutkittavien informoinnista löytyy tietoa esimerkiksi Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilta.
Kauanko tutkimusaineistoa pitää säilyttää?
Jos aineisto on kerätty lähinnä gradua varten, aineisto tulee säilyttää siihen asti, kunnes tutkielma on tarkastettu ja tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt sen. Jos aineisto taas on osa laajempaa tutkimusta, aineisto tulee säilyttää APA:n ohjeiden mukaisesti viisi vuotta tutkimuksen julkaisun jälkeen. Aineisto säilytetään tutkimuseettisten ohjeiden ja tietosuojalain mukaisesti luottamuksellisesti.
Voit halutessasi tarjota aineistoasi säilytettäväksi tai uudelleenkäytettäväksi Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon.
Onko aineisto tarpeellinen, eli voiko tehdä teoreettisen gradun?
Lähtökohtaisesti kaikki tekevät empiirisen työn, sillä empiiristen tutkimusmenetelmien hallinta on olennainen osa sosiaalipsykologin ammattitaitoa. Teoreettiseen graduun (eli gradututkielmaan ilman empiiristä aineistoa) päädytään joskus tilanteessa, jossa ohjaaja havaitsee jo gradun teoreettisen taustoituksen lähenevän gradulta edellytettävää laajuutta ja tasoa. Tyypillisesti ohjaaja ottaa tällöin asian puheeksi.