Palauteblogi

Nii-in, mitähän tästä kurssista jäi käteen? Ainakin opin enemmän bloggaamisesta, ja huomasin että blogistakin voi olla hyötyä opinnoissa. Kuten aikaisemmissakin kommenteissa on todettu, erityisesti verkkoviestintää opiskeltaessa blogit mahdollistavat joustavamman ryhmätyöskentelyn kuin vaikkapa sähköpostin käyttö. Silti Lokarissa on vielä paljon ihmettelemistä, vaikka töissäni joudunkin julkaisujärjestelmien kanssa pähkäilemään intraa ja internetiä päivitellessäni.

Millainen sitten oli oma panokseni kurssilla? Materiaalia olisin voinut varmasti etsiä enemmänkin, ja varmasti olisin saanut myös lisää palautetta jos olisin kirjannut ajatuksiani useammin sivuilleni. Silti olin tyytyväinen saamaani palautteeseen ja kommentteihin, koska ne osaltaan auttoivat selkeyttämään ja kypsyttämään ajatuksiani tekeillä olevan graduni suhteen.

Toisten blogeja seurasin tarkkaan, kävin lukemassa kaikki uudet merkinnät. Kommentoidakin yritin, aina parhaani mukaan.

Itseohjautuvuus ei oikein toiminut, ja ryhmäytyminen jäi hyvin väljäksi. Lisäksi kurssilta näytti tipahtelevan melkoinen määrä porukkaa pois. Lieköhän sittenkin olisi tarvittu jonkinmoista patistelua tai selkeämpää ohjeistusta, vaikka yliopistossa jo ollaankin?

Marianne

Tunnustan olleeni melko laiska blogeilija tällä kurssilla. Vaikka tässä onkin selityksen makua, niin samaan aikaan suoritettavana olleet 6 kirjan tentti, 5 kirjan tentti, tutkielmaseminaari ja 2 ov:n toinen kurssi veivät melko tarkkaan mehut ja kun tähän vielä lisää isän aivoleikkauksen ja oman sairauden, niin vähimmälle jäi se kurssi, jossa ei ollut selkeitä dead lineja tai annettuja tehtäviä. Tuli siis hopsia tehdessä haalittua liian monta kurssia samaan ajankohtaan eli suunnitteluvirhe. Mutta kun tämä tvt-kurssikin tuntui mielenkiintoiselta, enkä ollut varma toistuuko se enää, niin päätin ottaa sitten senkin ohjelmaani.

Ongelmana kohdallani oli se, ettei minulla ollut selkeätä tutkimusongelmaa, vaan yritin tämän kurssin avulla etsiä graduuni aineistoa. Jos olisin kyennyt muotoilemaan selkeän tutkimuskohteen, olisin ehkä pystynyt tekemään enemmänkin. Keskusteluihin osallistumiseni jäi hyvin vähäiseksi ajan puutteen vuoksi ja muutenkin olen laiska osallistumaan verkkokeskusteluihin vaikka mielelläni niitä kyllä luen. Luinkin suurimman osan muiden kurssilaisten merkinnöistä, vaikka en sitten niitä kommentoinutkaan. Koska en ole kovin aktiivinen kasvokkaisessakaan keskustelussa, olen kai sitten sosiaalisesti vähän rajoittunut yksilö, mikä saattaa johtua tiestysti hämäläisistä sukujuurista.

Blogit olivat sinänsä mielenkiintoinen tuttavuus ja yllättävän helppokäyttöinen. Välttämättä ei tarvitse osata xhtml:ää tai xml:ää, vaikka itse olisin tosin ollut kiinnostunut näistäkin (nyt alan epäilemään, että sisälläni asuu pieni insinööri). Joillakin aikaisemmilla Wermun kursseilla blogia olisi voinut käyttää ryhmätöiden tekemisessä, sillä jos ryhmässä on useita henkilöitä sähköpostin liitetiedostojen kierrättäminen ja kommentoiminen on aika hankalaa. Blogissa olisi yhteisen tekstin työstäminen käynyt helpommin.

Hyvää kesää kaikille Tarja

Opiskelijat varmaankin lähtivät mukaan tälle kurssille hyvinkin erilaisista lähtökohdista ja odotuksista käsin. Itse halusin oppia lisää verkkoviestinnästä, ja ennen kurssin alkamista en ollut ikinä kirjoittanut omaa blogiani. Blogin perustaminen ja materiaalin kerääminen olikin ennakoitua helpompaa ja ihan mukavaa puuhaa. Koska tällainen palautekeskustelulle varattu blogi on nyt perustettu, niin käytänpä tilaisuutta ja esitän omia kokemuksiani kurssista.

Osa opiskelijoista otti kurssin ihan selkeästi "tosissaan" ja blogasi varsin ahkerasti. Koko kurssille oli annettu aika lailla laajat ohjeet siitä, miten kurssi suoritetaan, joten on aika vaikeaa sanoa, millainen blogi sitten loppujen lopuksi täyttää edes rimaa hipoen kurssille asetetut standardit. Kurssilla oli valitettavasti myös opiskelijoita, jotka eivät millään tavalla noudattaneet kurssin ohjeistusta ja on kyllä suoraan sanottuna väärin, jos opet hyväksyvät ihan ala-arvoiset blogit. Kuten kurssin opastuksessakin kävi ilmi, kurssia ei vain voi huitaista kasaan viikossa, vaan verkkoviestinnän tutkiminen vaatii pidemmän ajan ja pitkää pinnaa. Eräät blogit (nimeltä mainitsematta, kyllä ne blogaajat itsekin tietävät) ovat tehty vain ja ainoastaan helppojen opintoviikkojen toivossa. Itse kurssin eteen työtä tehneenä toivon, että opet eivät ihan tällaista suoritusta kuitenkaan hyväksy. Vai riittääkö, että opiskelija on joskus huhtikuussa kirjoittanut muutaman merkinnän ja sitten viimeisessä paniikissa kesäkuussa muutaman merkinnän ja raportin, jotta blogissaan olisi edes jotakin. Osa kurssille osallistuneista ei myöskään - ainakaan minun huomioni mukaan - kommentoinut kertaakaan kenenkään toisen blogia. Tämä ei kaiketikaan ollut kurssin tarkoitus ja tämäntyyppisen suorituksen hyväksyminen on väärin kaikkia niitä opiskelijoita kohtaan, jotka todellakin ovat kommentoineet ja seuranneet toisten blogeja ja käyttäneet aikaa oman bloginsa tekemiseen. Loppujen lopuksi kurssin ohjaajat päättävät millainen on hyväksytty suoritus ja millainen taas hylätty. Toivon opejen huomioivan sen, että monilla opiskelijoilla oli varsin korkeatasoinen blogi ja on epäoikeudenmukaista kurssin eteen työtä tehneille, että kaikki blogit hyväksyttäisiin sellaisinaan...

Keskustelu tai siis keskustelun puuttuminen oli kyllä ihmetys minulle. Opiskelijat istuvat usein hiljaa luennoilla, eivätkä uskalla/halua kommentoida mitään ja nyt ilmeisesti sama hiljaisuus jatkuu myös verkossa. Joissakin blogeissa tosin juttua syntyi ja se on hyvä, mutta useimmat ryhmät eivät kyllä toimineet lainkaan. Omalle tutkimukselleni sain jonkin verran kommentteja ja kysymyksiä, mutta olisin toivonut oikein sinkoilevaa keskustelua. Itse tympäännyin siihen, että osassa blogeja kirjoittaja ei vaivautunut vastaamaan mitään kommenttiini ja omatkin kommenttini sitten kuivuivat kasaan keskustelukumppanin puuttuessa. Vastavuoroisuutta kaivataan, hyvät opiskelijat! Ja risuja myös opeille siitä, että ette niin kovin aktiivisesti olleet mukana kommentoimassa opiskelijoiden blogeja, (mutta en tiedä oliko se tällä kurssilla tarkoituskaan?)! Ope-Heikki kyllä kommentoi aika ahkerasti.

Pakko ja valvonta on siis (valitettavasti) edelleen keinoja patistaa opiskelijoita kurssien suorittamisessa. Siis jos jatkossa kurssi järjestetään, niin hyväksytyn suorituksen eteen tulisi todella tehdä työtä: Jonkinlainen valvonta blogi-kirjoitusten vähimmäismääräksi samoin kommenttien suhteen jokin vähimmäisvaatimus. Todella kurjaa huomata, että kurssi, jossa on paljon jo valmistuneita WERMU-opiskelijoitakin ei tuota kielen kannat kirvoittavaa akateemista (tai mitään) keskustelua. Jatkossa siis vaan pakko ja valvonta, määräykset ja vaatimukset kurssille, niin varmasti aikaansaadaan laadukkaampi oppimiskokemus.

Opin kuitenkin itse paljon blogeista ja omasta tutkimusaiheestani, joten kurssilla oli paljon hyvääkin!

Toivotan Oikein Hyvää Juhannusta ja Intoa Opiskeluun sekä Aurinkoisia Suvipäiviä! Eija.

Minusta tämä kurssi oli ihan ok. Suhtauduin siihen samoin kuin atk-kursseihin yleensä: tekeminen on tärkeämpää kuin varsinainen lopputulos. Tarkoitan, että blogin käyttöön tutustuminen oli mielestäni varsinainen pointti, ei niinkään se, mitä loppuraportissa lukee. Tämän opiskelun aikana olen oikein tekemällä tehnyt niin monta raporttia ja esseetä, että oli itse asiassa mukavaa vaihtelua jutustella ja vaihtaa ajatuksia verkossa. Sitä paitsi monissa verkkokursseissa keskustelu on olennainen osa suoritusta, joten siinä mielessä tämän kurssin lähestymistapa ei ollut kovinkaan kummallinen.

Tosin ei ehkä haittaisi, jos opettajilla olisi tarjolla muutamia keskustelu-/tutkimusaiheita niille, joilla ei itsellään ole sellaista mielessä. Samalla voisi antaa vihjeitä tutkimusmateriaalin etsintään verkossa. Tälle kurssille kannatti nimittäin osallistua jo pelkästään siksi, että joku vaivautui neuvomaan, miten yliopiston artikkelitietokantoja käytetään etänä. Siitä on ollut rutkasti hyötyä ”oikealle” opiskelulle!

Jäin tosin miettimään, täytyykö kurssi ylipäätään naamioida tutkimuskurssiksi? Eikö se voisi olla pelkästään blogi-kurssi, jossa keskustellaan, etsitään materiaalia ja linkkejä jostakin tietystä aiheesta? Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että tällainen pakollinen atk-kurssi ei saa olla liian työläs. (Otti muutenkin päähän, kun vanhaa, kauppiksenaikaista kurssiani ei hyväksytty korvaukseksi – vaikka atk-kurssien ei pitänyt vanhentua…) Voimia ja rajallisia vuorokauden tunteja voi sitten uhrata enemmän siihen ”oikeaan” opiskeluun. Atk on kuitenkin vain väline, eli tärkeintä on oppia käyttämään ja hallitsemaan tuota välinettä. Mielestäni kurssilla tuli hyvin ilmi se, miten ja mihin blogia käytetään.

Aurinkoista (?) kesää kaikille!

Kirsi

Kurssin yleinen tavoite jäi ehkä alussa hämäräksi. Oma tavoitteeni oli puolestaan selkeä: Suorittaa puuttuvat atk-kurssi. Tämä (toivon mukaan onnistuikin).

Kurssi ei osaltani muotoutunut kovin interaktiiviseksi. Osa oli ihan omasta motivaatiosta ja työskentelytavasta kiinni, mutta myös muiden blogit vaikuttivat asiaan. Oliko tarkoitus työskennellä vai kahlata läpi turhanpäiväistä "lätinää" muiden sivuilla? En tullut hakemaan vapaamuotoista vuorovaikutusta ja tutustumaan muiden "ajatustenvirtaan", vaan työskentelemään. Tässä olisi ehkä korjaamisen varaa tulevaa ajatellen.

Anonyymi

Motivaationi ja tunteeni vaihtelivat kurssin aikana voimakkaasti. Koska työskentely-ympäristö ei ollut minulle ennestään tuttu, oli koko bloggaus katketa alkuunsa sivuston ongelmien takia. Mikään ei toiminut, kuten oletin, ei ollut kunnon ohjeistusta enkä mielestäni saanut riittävän nopeasti ja riittäviä vastauksia kyselyihin.

Jääräpäisyydellä sain blogin pystyyn. Itse kurssi oli sittenkin positiivinen kokemus. Huomasin, että palautteen saaminen on erittäin tärkeää - kukapa haluaisi päivästä toiseen ja viikosta viikkoon haahuilla verkossa yksin ilman vastakaikua. Palautekeskustelu ei sitten elänytkään, ehkä pitäisi olla jokin varmistusjärjestelmä tai opetella katsomaan vanhojenkin merkintöjen hännät.

Olen samaa mieltä kuin Ina, moniin verkkoviestinnän ryhmätöihin tämä olisi mitä oivallisin apuväline. Ja toisin päin: jos tällä kurssilla olisi ollut yhteinen aihe, olisimme päässeet syvemmälle vuorovaikutteisen työskentelyn iloihin. Toisaalta kevään aikataulu oli sen verran tiivis, että mahdollisuus paneutua muuten käynnissä oleviin aiheisiin ja saada niihin uusia näkökulmeja ja vinkkejä oli tervetullut ainakin minulle.

Kävin katsomassa valtsikan blogilistaa, näytti kyllä niin autiolta ettei juuri nyt houkuttele mukaan.

Olisin ollut kiitollinen, jos minulle olisi kurssin käynnistyessä selkeästi kerrottu, että olemme todella oikeasti verkossa ja vieläpä niin hyvin linkitettynä, että Google heittää harjoitustekstit suoraan maailmanlaajuiseen levitykseen - kirjoitusvirheineen kaikkineen.

Marketta

Mielestäni tällainen kurssi toimii parhaiten silloin, kun jokaisella kurssilaisella on jokin ihan oikea tutkielma työn alla. Ideaalitilanne kai olisi, jos blogikurssille saataisiin valmiita ryhmiä, joilla olisi samansuuntaisia intressejä. Toki nytkin oli lupa työskennellä yksin, mutta kun käsittääkseni muiden kommentointi oli jonkinlainen vähimmäisvaatimus ryhmäytymiselle.

Ajattelen omaa pääainettani, verkkoviestintää, jossa useillakin kursseilla on pitänyt kirjoittaa essee jostain aiheesta ja etsiä sitä varten materiaalia verkosta. Usein pelissä on ollut myös ryhmätyötä, joka on pitänyt hoitaa jollain muulla tavalla, joko kurssin omalla keskustelualueella tai sitten sähköpostitse. Tällaisilla kursseilla blogityöskentely voisi olla huomattava parannus nykyisiin käytäntöihin verrattuna.

Tutkimusongelman löytäminen siis voi olla jopa ihan oikea ongelma, jos työn alla ei juuri sillä hetkellä ole sopivan kokoista esseetä tai muuta tutkielmaa. Graduahan voi tietysti aina pohjustaa, mutta mikään ei takaa, että suoritukseksi sopivat oivallukset osuvat juuri rajallisen kurssin aikajanalle. Tiedonhauista on aina hyötyä, ehkä myös joidenkin artikkelien pienoisanalyyseistä. Omalle kohdalleni tosin sattuivat kurssin aikana juuri ne artikkelit, jotka ehkä vähiten edistävät graduni ajatuskulkuja.

Yhden toivomuksen esittäisin etenkin opettajille. Vaikka blogiviestinnän yksi idea taitaakin olla välittömyys, voisiko viestit sittenkin katsoa läpi ennen julkaisua, ettei niissä olisi hirveästi kirjoitus- ja kielivirheitä. Tällaisena sanomalehtiajan kalkkiksena jään tuijottamaan vain virhettä, jolloin itse sanoma jää toiselle sanolle. Saan kielikorvasärkyä ja muita primitiivireaktioita erikseen kirjoitetuista yhdyssanoista ja muista mokista, joiden ei enää pitäisi kuulua yliopistotasolle. Toivottavasti tästä viestistä ei löydy kovin monta virhettä - sitä kun on niin tottunut oikolukuohjelmaan, ettei kaikkia lipsahduksia itse kirjoittaessaan huomaa.

Kiitokset kaikille kurssilaisille ja opettajille monista rakentavista huomioista. Toivottavasti omista kommenteistani oli hyötyä opiskelijakollegoille.

InaR/ Kotila

Kirjoittelenpa kuitenkin keskustelunavaukseksi jotain kurssin yleisestä "ideologiasta", kertokaa te mitä mieltä olette. Esim. pitävätkö nämä teesit paikkansa ja missä määrin niitä onnistuttiin toteuttamaan tällä kurssilla?

Kurssin tavoitteena oli järjestäjien puolelta kokeilla weblogien käyttöä opetuksessa, erityisesti opiskeijoiden itsenäisen työskentelyn, vertaisoppimisen ja vapaamuotoisen verkostoitumisen välineenä tutkivan oppimisen näkökulmasta. Tätä tarkoitusta palvelemaan kurssi suunniteltiin hyvin vapaamuotoiseksi: Kurssilaisille annettiin käyttöön julkaisutyökalu ja melko yleismuotoinen tehtävänanto, jota tarkennettiin vain tarvittaessa.

Ajatuksen oli, että blogiformaatti tuottaisi verkkokeksusteluyhteisön keskustelufoorumeita tai oppimisympäristöjä tehokkaammin, ja osallistujat olisvat omien sivustojensa kautta myös sitoutuneempia kurssin työskentelyyn.

Toinen oletus oli, ettö opiskelijat ovat itse parhaita asiantuntijoita tutkimassaan aiheessa. Tällöin opettajien tulisi toimia ennemmin keskustelukumppaneina tai tutoreina kuin varsinaisina opettajina.

Vertaisohjaus ja opiskelijoiden keksinäisen vuorovaikutus edistää tutkitusti oppimista ja sen hyödyntäminen oli kurssilla keskeinen tavoite. Kommentointiin ja vuorovaikutukseen pyrittiin juuri blogiformaatilla ja opettajien vetäytymisellä "taka-alalle", mutta myös hieman suoralla kehoittelulla.

Kurssilla toteutetteu vapaamuotoinen formaatti voi olla myös ongelmallinen, esim. opiskelijoiden oikesturvan kannalta: ilman selkeästi määriteltyjä oppimistavoitteita tai vaatimuksia ei voi olla myöskään selkeitä kriteereitä suorituksen arvioinnille. Toisaalta, liian tiukasti määritellyt vaatimukset eivät varsinaisesti kannusta omatoimisuuteen tai luovuuten. Yliopistotasolle tällainen itseohjautuva opiskelumuoto ei kai ei ole niin kovin ongelmallista?

/jere