Vuoden 2005 parhaat Edublogit
28.12.2005 klo 15:00 | WEB 2.0 & Social Softwares Blogit yliopisto-opetuksessa
The Edublog Awards (for scholardy and education focused bloggers) jaettiin vähän ennen joulua. Jaettavaa oli peräti kymmenessä sarjassa vuoden tulokkaasta kauneimpaan (most beautiful/best designed) blogiin. Moni tälläkin palstalla mainittu bloggaaja menestyi hyvin. Parhaan yksittäisen blogin palkinnon sai ansaitusti Stephen Downes ja hänen OLDailynsa . Sarjan ’Most influential post, resource or presentation 2005’ palkinnon nappasi George Siemens kirjoituksellaan Connectivism: Learning as Network-Creation. Tämä oli hieno juttu joka toivottavasti entisestään lisää kiinnostusta konnektivismia kohtaan. Siemens itse ehti jo muutamaan otteeseen vuoden mittaan tuskastumaan kun mitään keskustelua asiasta ei tuntunut syntyvän. Tosin voi olla että palkitseminenkin vain lisää myönteistä hymistelyä kriittisen keskustelun sijaan. James Farmerin Edublogs voitti sarjan Most innovative edublogging project, service or programme 2005.
Kaikki palkitut löytyvät Inscubin (Incsub – social software and open source for education) palkintosivulta. Jos joku on kiinnostunut myös ehdolla olleista, niin lista niistä löytyy erään palkitun Joyce Valenzan blogista. Suomalainen Flosse Possekin oli ehdolla vuoden tulokkaaksi.
TOP-10 blogit
Listaan tähän myös omat TOP-10 blogisuosikkini koulutuksen alueella. Järjestys ei ole erityisemmin harkittu.
Stephen’s blog, Stephen Downes
Connectivism blog, George Siemens
Flosse Posse - Free, Libre and Open Source Software in Education, useita kirjoittajia
Blog of proximinal development, Konrad Glogowski (Vuoden tulokas 2005) on minulle vielä liki tuntematon, mutta jotainhan siinä täytyy koska se voitti myös Best teacher blog –sarjan.
EdTechPost - Technologies for Learning, Thinking & Collaborating , Scott Leslie
Scott´s Workblog, Scott Wilson.
Virtual Canuck, Terry Anderssonin blogi on tuore tulokas alalla. Ensimmäiset kolme merkintää blogissa ovat joulukuulta 2005. Aloitus on kuitenkin niin vakuuttava kuten miehen muukin tuotanto että uskallan suositella sitä jo nyt.
E-Portfolios for Learning, Helen Barrettia pidetään yleisesti e-portfolioiden johtavana asiantuntija englanninkielisessä maailmassa.
The personal learning environments blog on Cetisin projektin ryhmäblogi. Sekin on sangen uusi, mutta lupaava tulokas.
Auricle - learning technologies in Higher Education, information, issues, perspectives, Derek Morrison
Vielä yksi (ja yhdestoista) kiinnostava: Weblogs in Higher Education, Ken Smith. Tämä on hyvin tuore löytö. Kiitos siitä Viikin Etiikan case study -kurssin Sanna-Marjan blogille ja Jannen kommentille
"This blog / weblog is devoted to understanding the best pedagogical and other uses of weblogs and wikis in higher education."
Kiitos Raimo blogi-suosikkilistastasi koulutuksen saralla. Se oli mielenkiintoista luettavaa. Itse olen aloittelija blogien seurannassa. En todennäköisesti pysty jatkossakaan aktiivisesti seuraamaan tiettyjä blogeja, mutta listasi auttoi pääsemään alkuun ja tekemään hyviä löytöjä.
Tein Top Ten -listasi myötä muutamia havaintoja sekä blogeista että itsestäni blogien lukijana. Blogin visuaalinen ilme on tärkeä tekijä niiden lukemisen aloittelussa. Jotkut Top Ten listan blogeista näyttivät sotkuisilta ja vaikeilta hahmottaa enkä sen vuoksi jaksanut/viitsinyt lukea niitä sen enempää. Huomasin usean tunnin kahlailun jälkeen, että kyseiset blogit ovat todella arvostettuja ja monet niitä kehuivat. Täytyy siis uskoa, että niistä löytyy painavaa tekstiä, vaikka itseltäni loppui kiinnostus juuri niitä kohtaan nopeasti.
Toinen seikka, joka piti minut kiinni blogissa tai vastavuoroisesti sai minut hylkäämään sen, oli sisältöjen selkeys/vaikeus tai merkintöjen pituus. Haasteelliset asiat vaativat oman rauhansa ja aikansa, enkä jaksanut pysähtyä opiskelemaan yhden blogin juttuja kauhean pitkään, kun top ten listan blogeissa oli kymmeniä muita blogeja linkkeinä, jotka nekin piti tarkistaa. Mutta tähän vaikuttaa tietenkin myös kunkin kirjoittajan taito ilmaista itseään selkeästi.
Toisaalta blogien aiheiden teoreettisuus / käytännönläheisyys puski nopeasti esiin. Oli mukava lukea asioita, jotka ovat itselle tärkeitä juuri nyt. Näiden kahden iltapäivän aikana minulle tuli tutuksi mm. blogiringit, monenlaiset kursseihin liittyvien blogien arviointikriteerit, opiskelijoiden ohjeistaminen blogikirjoittamiseen ym. muut seikat, jotka konkretisoituvat, kun blogeja käytetään opetuksessa.
Kävipä vielä niin, että luin eilen yhtä yksinkertaista, simppeliä blogia, jossa opettaja kuvasi, miten ohjaa opiskelijat arvioimaan itse omat bloginsa. Tänään kun yritin löytää sen saman blogin, ei se enää onnistunut. Ctrl+h ei tuottanut sekään tulosta, kahlasin sen verran ison pinon niitä eilen. Laitoin sitten Googleen kaikenlaisia hakusanayhdistelmiä blogs+selfgradingistä eteenpäin ja löysin kasan uusia hyviä blogeja, en kylläkään sitä, mitä etsin.
Kun käytin Googlea sopivasti lukemisen ohella, törmäsin pieneen juttuun, jossa raportoitiin blogien käytöstä erilaisilla kursseilla yliopistossa:
http://www.campus-technology.com/news_article.asp?id=10473&typeid=156
Pieneen juttuun saatu hauskasti konkreettista kuvausta käynnöistä, millaista toimintaa minkäkinlainen opiskelijoiden ohjeistus tai ohjeistamattomuus tuottaa blogien käytössä. Sivua pyöritellessäni huomasin, etten oikein osaa arvioida formaattia, onko kyse blogista, wikistä tai jostain staattisemmasta. Tässä toki tajusin, ettei kyse ole blogista, mutta blogit ja wikit saa halutessaan näyttämään ihan tavallisilta webisivuilta. Hyvä niin.
Muistin vielä Jeren ohjeet blogeissa siitä, että tapana on viitata linkeillä siihen, mistä puhutaan. Eilistä kommenttia kirjoittaessa en ehtinyt kovasti perustella ajatuksiani, mutta tässä tulee astetta painavampaa asiaa. Koetan laittaa jutun useampaan kommenttiin, jotta järjestelmä ei tulkitsisi näitä lukuisia linkkejä spämmeiksi :-)
Steven Downes http://www.downes.ca/ kirjoittaa niin pitkiä blogeja, ettei niitä ole aikaa niellä kesken työpäivän. Fontti olisi kyllä riittävän isoa luettavaksi, mutta en pidä sivujen rauhattomasta yleisilmeestä ja siitä kaikesta ylimääräisestä sälästä, jota sivuilla on.
Bill Kerr http://billkerr.blogspot.com/ Billin sivupohja on musta enkä tiedä, onko se silmille hyvä vai paha. Ensituntumalla vaikuttaa ihan hyvältä lukea; sivurakenne ja tyyli vaikuttavat siisteiltä. Sivun sisällössä kiinnostaa se, että Bill avaa George Siemensiä ja konnektivismia http://www.connectivism.ca/ väännän tämän termin nyt suomenkieliseen muotoon.
Billin eräs kommentti (13.1.2006) Georgen haastattelusta on mielenkiintoinen. George toteaa, että oppimisen teoriat kumpuavat aikakaudelta, jossa teknologia ei ole ollut minkäänlainen tekijä (factor).
” My comment: I hope he meant to say here, "less of a factor", rather than "not a factor." I get the feeling that George is dismissing earlier theories too much. I like his connectivism theory but would like to see it connected to the other theories, not cut off from them.”
Tässä siis Bill arvioi Georgen kehittelemää oppimisteoriaa connectivismia ja toteaa, ettei siitä pitäisi tehdä yhtä uutta ja ainutta tapaa tarkastella oppimista vaan kytkeä (connect!) ja yhdistää se muihin oppimisen teorioihin ja tarkastella sitä niiden rinnalla.
” Nevertheless, I'd see the theory of connectivism as sitting alongside the other learning theories, not taking their place.”
Konnektivismia en kykene vielä kommentoimaan, vaan haluan vielä pureskella sitä, jotta ymmärrän, mistä siinä on oikeasti kyse.
Blogimaailma tuntuu pitävän sisällään kasan uusia käsitteitä, jotka ovat nimenomaan bloggaajille ja webissä pyöriville tärkeitä. Vai olenko vain irtautunut niin kauas webistä WebCT:n ja oman työni hiekkalaatikolle, että nämä käsitteet (mm. sandbox) tuntuvat vierailta taikka uusilta? Jason Plunketin “Plunkers e-Learning” blogista http://plunkers.blogspot.com/2006/01/online-communities.html#links löysin hyviä ajatuksia yhteisöllisyydestä, oppimisesta, web2.0:sta jne:
”The term web2.0 is interesting, focussing on using the web to promote interaction. I think community goes another step. Using the technology groups of people with similar interests can form new communities over vast geographic distances.”
jatkuu seuraavassa kommentissa...
lisää uusista käsitteistä...
PLE:tä (personal learning environments) esittelee sille omistautunut Scott Wilsonin blogi http://www.cetis.ac.uk/members/ple/ Asennevammaisena en pääse tässä blogissa eteenpäin, sillä se on silmilleni liian leveä enkä jaksa ruveta vääntämään ikkunaa eri kokoiseksi. Lisäksi mielestäni nuo sivun yläreunan pääkallon kuvat (??) ovat rumia. Steven Powell määrittelee blogissaan http://www.stephenp.net/~stephenp/blog/archives/001607.html PLEtä lyhyesti ja ytimekkäästi. Tosin tämäkin on sivu ”leveäsilmäisille”. Onneksi sivu on muutoin yksinkertainen.
Stevenin blogista ohjauduin seuraavaan uuteen termiin: A Digital Learning Aggregator. Sana aggregator (kokoaja, ryhmittelijä…) tulee esiin vähän väliä. Tästä kirjoittaa Stephen O’hear merkinnässään: http://www.ohear.net/weblog/archives/000039.html Merkinnässä ei olekaan selittävää tekstiä vaan hieno kuva. Tulkitsen kuvaa Digital Learning Aggregator:sta niin, että keskiössä on oppija ja ympärillä hahmottuu digitaalinen ympäristö. Tämä onkin aivan olennaista blogien ja kaiken PLE:n käytön aloittelun yhteydessä, että jollain tavalla hahmottaa kokonaisuuden ja eri artefaktien tai oppimisyksiköiden roolin kokonaisuudessa. Muutama sana vielä kuvasta: tosi hieno simppeli kuva. Mikseivät kaikki bloggaajat tee tällaisia kuvia? Vaikka Edublog Insights:sta löytyy tosi kiinnostavaa asiaa http://anne.teachesme.com/2006/01/11 aukeavat tällaiset kuvat ainakin minulla tosi hitaasti.
Vielä riittäisi asiaa kolmanteen kommenttiin. Onneksi kaikki ei mahtunutkaan yhteen, sillä diskaisin itseni heti esimerkkinä liian pitkästä merkinnäst.
Tämä on siis viimeinen kommenttini tässä sarjassa. Syy kirjoittelulle löytyy kommentin lopusta.
Palaan vielä tuohon edellisen kommentin lopussa esittämääni blogiin ja sen merkintään “Etsintä jatkuu” http://anne.teachesme.com/2006/01/04#a4762
Anne Davis avaa hienosti omaa oppimistaan (huom. minun vapaa käännös): ”Opetetaan opiskelijoita reflektoimaan sitä, mitä ovat oppineet ja sen jälkeen kirjoittamaan siitä. Tämä on vaikeaa mutta samalla tärkein ja valtauttavin seikka kunkin oppimisen kannalta. Haluaisin nähdä tätä tapahtuvan paljon enemmän blogeissa, jolloin ajattelu on muidenkin saatavilla, nähtävissä ja luettavissa. Oppimisen prosessin avaaminen tällä tavoin laajemmalle yleisölle on uskomatonta [hienoa!?!]. Toivon, että olisin opettanut aiemmin tällä tavoin paljon enemmän keskustellen ja mallintaen ja painottanut vähemmän sisältöä…”
No niin. Tämän verran ehdin tällä kertaa. Katson, että olen sisäänajautunut riittävästi blogimaailmaan, korkein kynnys on ylitetty. Kiitos ennen kaikkea Miten opetan verkossa –koulutuksen III verkkojakson blogi-puurtajille http://www.valt.helsinki.fi/blogs/lukkari/mov/j1i1dken.htm jotka ovat tällä viikolla olleet todellisia innoittajiani perehtymisessä siihen, mitä jo tiedetään blogien käytöstä opetuksessa ja opiskelussa. Ja iso kiitos myöskin valtsikan väelle kaikesta tuesta ja blogiohjeistuksesta.