Google Scholar versus kirjastojen tietokannat
20.9.2007 klo 12:22 | Vertailu, Materiaalit, Laatu ja arviointi, Konnektivismi, Tutkimus
Kanadalainen kasvatustieteen professori Terry Anderson pohdiskeli Virtual Canuck -blogissaan syyskuun alussa Google Scholarin hyödyllisyyttä akateemisen tutkimuksen teon kannalta.
"Google Scholar has tremendous potential to aide academics, students and lifelong learners because it is fast, easy to use and always accessible. But how well does it does it work? "
Andersonin pohdiskelujen keskiössä on Google Scholar -hakukoneen ja yliopistojen kirjastojen tarjoamien palvelujen (suurella rahalla hankitut artikkelitietokannat) vertailu. Kimmokkeena on Toronton yliopistossa tehty tutkimus Helms-Park, R.; Radia, P. & Stapleton, P. (2007) A preliminary assessment of Google Scholar as a source of EAP students’ research materials, joka on julkaistu Internet and Higher Education -lehdessä 10 (1) 65-76 (Ainakin Helsingin yliopiston koneilta on pääsy artikkelin täysversioon).
Tutkimuksessa vertailtiin yhden kurssin opiskelijoiden eri hakumenetelmillä keräämien materiaalien kelvollisuutta akateemiseen käyttöön neljän kriteerin perusteella: authority, objectivity, rigour, and transparency. Haut puolestaan tehtiin Googlen yleisellä hakukoneella, Google Scholarilla ja yliopiston kirjaston tietellisten lehtien tietokantahaulla. Odotetusti Googlen yleishaku ei täyttänyt kriteerejä kovinkaan hyvin, vaikka aineistoa löytyikin runsaasti.
"As expected, the study found that a general Google search returned resources that were significantly lower on all four quality indicators than those retrieved via Google Scholar and were also lower on all but transparency between general Goggle and the library databases. "
Kiinnostavin vertailu onkin eittämättä Google Scholarin ja kirjaston tietokantojen välillä ja siinä tulosket yllättivät Andersonin tavalla, josta hän näyttää olevan hyvin iloinen. Ja miksi ei olisi avoin ja kaikkien saatavilla oleva hakumenettely kun pärjäsi erittäin hyvin:
"But most interesting was the finding that “for all practical purposes, Google Scholar equaled library e-searches in its capacity to yield high-quality sources in response to queries made by relatively inexperienced writers in an introductory EAP course”. This result is great news for distance education students and lifelong learners who may not have ready access to University libraries. Unfortunately, Google Scholar doesn’t always link to the full text, (oh- for more Open Access!) but it is very easy to use and can be used to find citations and references that can then be requested from online libraries or interlibrary retrieval. "
Minusta tulokset (vaikka ne onkin satu suppean aineiston perusteella) ovat tärkeitä hieman laajemminkin eli yleensä opiskelun jälkeisen akateemisen asiantuntijuuden ylläpitämisen kannalta katsottuna. Toki on mahdollista ajatella että elinikäinen oppiminen ja asiantuntijuuden ylläpitäminen tarkoittavat samaa asiaa, ainakin osittain. Mutta minusta asiantuntijuuden ylläpitäminen formaalin koulutuksen jälkeen on ensisijassa informaalisen oppimisen alueella tapahtuvaa toimintaa. Mutta oli tuon suhteen miten tahansa, niin joka tapauksessa on tärkeää että avoin ja kaikille saatavissa oleva palvelu kuten Google Scholar antaa vähintään yhtä hyviä hakutuloksia kuin kirjastojen artikkelitietokannat. Erityisen myönteinen tieto tämä on niille maille ja tutkijoille, joiden yliopistollisten kirjastojen ylläpitämät tietokannat eivät (kustannuksellisista syistä) ole yhtä hyvällä tolalla kuin vaikkapa Toronton yliopistossa. Hyötysuhde on parempi.
Tutkimus antoi Terry Andersonille myös toisen aiheen tyytyväisyyteen, joka ilmenee kysymyksenä:
This leads me to wonder, if we have freely accessible, high quality indexing, a growing number of high quality peer reviewed journals and ubiquitous networking- do we really need commercial publishers anymore?
Hyvä kysymys, jota meidänkin kannattaisi miettiä. Kuinka paljon artikkelitietokantoihin ja mihin niistä noin ylipäätään, kannattaa sijoittaa yliopiston rahoja?
Yhdistelemällä lisäpotkua
Google Scholarin tehoja voi vielä parantaa ottamalla käyttöön muita netistä löytyviä ilmaisia hakupalveluja. Anderson mainitsee niistä yhde: Microsoftin Live Search hakukoneen, academic.live.com beta-versio. Se ei ainakaan vielä yllä Google Scholarin tasolle osumien määrissä ja laadussa.
Kiinnostavampi ja selkeästi Google Scholaria täydentävä hakokone on OAIster find the pearls. Täydennys tulee siitä että Oaister hakee materiaalinsa ei suinkaan netistä yleensä vaan aivan tarkkaan määritetyistä digitaalisista arkistoista, joihin Googlella ei aina ole lainkaan pääsyä. Tällä hetkellä Oaisterin "näköpiirissä" on 885 yliopiston ja erilaisen tutkimuslaitoksen digiarkistoa ja luku kasvaa koko ajan. Yksittäisiä koko teksti artikkeleja on saatavilla 13,379,043 (20.9.2007). Kaksi vuotta sitten tarjolla oli "vain" vähän yli 5 miljoonaa. Keskustakampuksen uusi e-arkisto, johon kuka tahansa yliopistolaisista voi kohta arkistoida digitaalisesti koko tuotantonsa, kykenee myös kommunikoimaan Oaisterin kanssa.
Scirus for scientific information only ilmoittaa hakevansa tietoa "over 450 million science-specific Web pages". Open Access Webliography antaa siitä varsin mairittelevan luonnehdinnan:
Billed by Elsevier as the "most comprehensive science-specific search engine on the Internet," Scirus indexes e-prints, open access journal articles, technical reports, and other freely available electronic documents from selected archives, open access journal publishers, and repositories as well as science-oriented Web pages and ScienceDirect articles.
Pikainen testaus osoitti haun tuottavan ihan kelpo tuloksia ja artikkeleiden täysversioita.
Listaan voisi varmaankin lisätä joitain enemmän tieteenalakohtaisia hakukoneita. Käännynkin blogin lukijoiden puoleen: Tehkääpä ehdotuksia.
Yliopistojen kirjastot ja Google Scholar
Tein tuolla yllämainitulla Scirus -haulla "Google Scholar" haun ja ainakin minut yllätti se että tulosten alkupään miehittivät amerikkalaisten yliopistojen kirjastojen sivut, ohjeet siitä miten Google Scholaria käytetään tieteellisessä tiedonhaussa. Sävy oli enemmän kuin positiivinen, mikä vahvistaa Toronton yliopiston tutkimuksen tuloksia. Laitetaan tähän esimerkiksi ensimmäinen teksti eli The University of Texas at Austin G-Scholar ohje. Myös Northwestern University Library News'n Library adds Google Scholar kannattaa silmäillä. Helsingin yliopiston koneilla tehdyillä hakutoiminnoilla taitaa nykyään olla jonkinlainen Google Scholar sidos?
Muiden kommentteja odotellessa heitän tähän itse yhden kiinnostavan ehdokkaan Zoteron
Zotero ei ole itsenäinen hakuohjelma, vaan Firefox 2.0 selaimen ilmainen laajennusosa eli Plug-in. Sen kehittelyn taustalla on George Mason yliopiston mainio Center for History and New Media.
Tässä vielä pari äsken löytämääni vertailua Google Scholarin ja Sciruksen välillä:
Koska Lokarin kommentointiin ei voi laittaa yhtä osoitetta enempää, niin jaan tämän kommentin kahtia
Tässä toinen
Ari Rouvari on käsitellyt Tietolinja 1/2006 artikkelissaan Google Scholarin mahdollisuuksia kirjastojen kannalta: Kirjastopalvelut Google Scholarin kautta? http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0106/GoogleScholar.html
Google Scholarin ja Nellin välillä on eroa PDF-muotoisen printin saatavuudessa. Juuri eilen löysin tärkeän artikkelin, mutta sain sen printatuksi vasta Nellin kautta. Joku kysyy, tarvitaanko paperia. Minä ainakin tarvitsen.