Sosiaalisen median käyttö Oxfordin yliopistossa
23.3.2007 klo 11:20 | Verkkoyhteisö Wikit yliopisto-opetuksessa WEB 2.0 & Social Softwares Blogit yliopisto-opetuksessa Sosiaalinen media
Oxfordin yliopistossa tutkittiin viime marraskuusta helmikuuhun yliopiston verkkokursseille osallistuneiden opiskelijoiden ja opettajien käyttötottumuksia erilaisten web 2.0 ohjelmien ja -palveluiden suhteen. Huomattavaa siis on että vastaajat edustivat jonkinlaista netin aktiivikäyttäjien ryhmää eivät Oxfordin opetttajia tai opiskelijoita ylipäätään. Seurannassa oli varsin edustava joukko ohjelmia ja palveluja: blogit, wikit, sosiaaliset kirjanmerkit, web-kalenterit, valokuvien ja videoiden jakelu, sosiaaliset verkostot, meset, GoogleTalk, Skype, vertaisverkot, RSS-feedit, Second Life ja muutama muukin.
Tutkimus Results of the ‘Online Tool Use Survey’ undertaken by the JISC funded SPIRE project löytyy verkosta pdf-muodossa.
Käyttökategoriat olivat
• For work
• For study
• Socially / For fun
• Never used it
• Never heard of it
Sen lisäksi käyttäjiä jaotellaan iän ja aseman (opettaja, tutos, opiskelija) suhteen. Yleisesti ottaen todellinen käyttö riippui selvästi iästä. Nuorimmassa ryhmässä (alle 18) yleinen käyttöprosentti oli 29 ja vanhimmassa (55-64) 14. Jonkun verran voi ehkä ihmetellä nuorimpien ryhmien suhteellisen alhaista prosenttia ja vanhimman ryhmän suhteessa nuoriin korkeaa prosenttia. Tai kuitenkin aika pientä eroa ikäryhmien välillä. Myös yksittäisten ohjelmien tai palveluiden osalta "todellinen käyttö" näytti lähes aina noudattavan ikäsidonnaista mallia, nuoret enemmät kuin vanhemmat. Joissakin tapauksisa kuten Wikipedian tai wikin (myös keskusteluryhmät) osalta ei ollut juuri minkäänlaisia eroja. Wikin käyttäjiä oli kaikissa ikäryhmissä noin 25 %.
"Never heard" oli kuitenkin yleisin vastaus muiden kuin wikipedian ja MSN Messengerin kohdalla. Esimerkiksi Del.icio.us sosiaalisesta kirjanmerkkipalvelusta 2/3 ei ollut koskaan kuullutkaan ja lisäksi n. 25 % oli kuullut mutta ei käyttänyt. Käyttäjiä oli siten vain alle 10 %. Flickrin (kuvienjakelu) kohdalla prosentit olivat lähes samanlaiset. Sen sijaan youTuben käyttäjiksi ilmoittautui lähes puolet vastaajista ja vain parikymmentä prosenttia ei ollut koskaan kuullutkaan siitä. Blogien osalta (katso kuvaa ylempänä) käyttäjäprosentit olivat vielä korkeammat. Kiinnostus ylipäätään ("Lurking") näyttäisi olevan kasvussa kaikkien ohjelmien ja palveluiden kohdalla.
Opettajien, tutoreiden ja opiskelijoiden osalta tulokset ovat myös aikalailla odotuksia vastaavia,Opiskelijat käyttivät lähes kaikkia enemmän kuin opettajat ja tutorit, mutta ei kuitenkaan mitenkään hyvin selvästi enemmän. Pari yllätystäkin voitaneen kirjata. Opettajat käyttivät wikipediaa opiskelijoita enemmän ja tutorit kaikkein eniten, joskaan erot eivät olleet suuria. Wikipedia sai ylipäätään selvästi suurimman käyttäjäprosentin. ja erityisen selvä ykkönen se oli opettajien keskuudessa. Sen lisäksi opettajat päihittivät opiskelijat niukasti MSN Messengerin (Mesen) ja keskusteluryhmien käytössä. Ehkäpä opiskelijat ovat jo osin hylkäämässä mesen ja newsgroupit.
Tulokset viittaisivat ainakin siihen että sosiaalisen median hyödyntämisessä on siirrytty varhaisia pioneerikäyttäjiä laajemmalle pohjalle aika laajalla valikoimalla. Läpimurron kynnyksellä? Kenties
Kiintoisaa olisi tietää millaisia lukuja suomalaisista yliopistoista saataisiin vastaavassa selvityksessä. Mikäänhän ei estäisi käyttämästä samaa lomaketta meilläkin erilaisten kurssien yhteydessä.
Tuohon viimeiseen huomioosi: Mietin jotain tällaista olisiko ollut viime kesänä ja juttelinkin Salon Ollin kanssa kyselyn toteuttamisesta TVT-ajokortin yhteydessä. Ajatus siinä olisi ollut kartoittaa uusien opiskelijoiden "digitaalisen natiiviuden" tasoa (vaikka ei kai noin voi sanoa...), jotta osaisimme varutua tulevaan.
Yleisempi tutkimus voisi kuitenkin olla kiinostavampi, juuri vertailun kannalta. Lisää vertailumahdollisuuksia syntyisi jos käyttäisimme ehdotuksesi mukaisesti tuota Oxfordin lomaketta, pienin paikallisvärimuutoksin, ehkä.
Kyllä, sekä vertailtavuuden että työekonomisen hyödyn osalta. Ei tarvitsisi miettiä koko kaavaketta uudestaan. Jotain kuitenkin olisi hyvä lisätä. Jotain käytön hyödyllisyydestä, tarpeellisuudesta yms, joilla peilataan käyttökokemuksia käyttömäärien lisäksi. Hyödyllistä voisi olla myös jonkun muun havainnointi- tai tiedontuotantatavan käyttäminen kaavakkeen rinnalla.