Luennolla käydään läpi verkkosivuston suunnittelussa huomioon otettavia periaatteita ja käytäntöjä.

1. Sivuston suunnittelun periaatteita

Sisältölähtöisyys

Hyvin suunniteltu sisältö palvelee esitettävää sisältöä. sivuston suunnittelun tulisi aina lähteä liikkelle sisällöstä.

  • Mitä tietoa sivuilla halutaan esittää?
  • Kenelle?
  • Mikä on keskeistä sisältöä, mikä toissijaista?
  • Mitä tietoa on jo käytettävissä, mitä tietoa lisätään myöhemmin?
  • Millainen asettelu ja rakenne tukee parhaiten sisällön esittämistä?

Käytettävyys

Käytettävyys tarkoittaa lyhyesti sivuston yleistä toimivuutta sivujen lukijan (ts. käyttäjän) näkökulmasta. Sivuston suunnittelu on aina myös käytettävyyden suunnittelua.

Esteettömyys

Estettömyys on tavallaan käytettävyyden alalaji. Esteettömyydellä tarkoitetaan web-sivuja, joilla voidaan navigoida ja joita kuka tahansa voi lukea riippumatta käyttäjän mahdollisista vammoista, sijainnista, kokemuksesta tai käytössä olevasta teknologiasta. Ks. Pikainen johdatus esteettömyyteen

Päivitettävyys

Webbisivusto on aina prosessi: harva sivusto on koskaan täysin valmis. Siksi jo sivuston suunnittelussa tulee ottaa huomioon sen päivitettävyys. Päivitettävyys on sivutson käytettävyyttä sen päivittäjälle:

  • Miten sivustoa päivitetään?
  • Kenen toimesta?
  • Millä välineillä?
  • Mitkä ovat muuttuvaa tietoa, mitkä pysyvää?
  • Mitä tehdä, kun pysyväksi suunniteltua tietoa tarvitseekin muuttaa?
  • Miten sivuston rakenne joustaa tarvittaessa?

2. Sivujen asettelu ja käyttöliittymä

Webbisivusto koostuu yksittäisistä sivuista. Sivutso kokonaisuudessaan asettaa kuitenkin yksittäisille sivuille vaatimuksia, kuten

  • yhtenäinen ulkoasu ja
  • johdonmukainen käyttöliittymä.

Yhtenäinen ulkoasu kertoo käyttäjälle, että hän on edelleen samalla sivustolla. Johdonmukainen käyttöliittymä auttaa käyttäjää orientoitumaan sivustoon, mikä helpottaa navigointia ja tiedon etsimistä.

Sisältökentöt ja asettelu

Yksittäiset sivut voivat sisältää erilaisia sisältökenttiä, kuten

  • ylätunniste, jossa sivuston nimi ja usein linkki etusivulle (”banneri”)
  • navigaatiokenttä (usein monta)
  • pääsisältökenttä
  • lisätietokentät
  • hakukenttä
  • mainokset
  • alatunniste
  • linkkiosiot, kalenterit, tekijänoikeusilmoitukset, jne. jne.

Eri kentät ja niiden funktiot on hyvä erottaa toisistaan selvästi. Johdonmukaisessa sivustossa samat sisältökentät toistuvat eri sivuilla, ja noudttavat tuttuja asettelun konventioita. Helpoin tapa ylläpitää sivuston yhtenäistä ulkoasua ja käyttöliittymää on käyttää sivupohjia.

Navigaatio ja linkitys

Navigaatiot ovat linkkejä, joiden avulla käyttäjä liikkuu sivuston sisällä

  • Navigaatio ja sisäinen linkitys on yleensä hyvä erottaa toisistaan
  • Navigaatiolinkkien tekstien ja metaforien tulisi olla mahdollisimman kuvaavia

Erilaisia navigaatioita

  • Päänavigaatio ja alanavigaatiot,
  • Breadcrumb-navigaatiot
  • Hierarkkisesta avautuvat valikot
  • Kronologiset: edellinen ja seuraava, 3 / 4, jne.
  • Sivukartat
  • Myös sivun nimestä johtava linkki etusivulle on osa navigaatiota

Navigaatio heijastelee usein sivuston rakennetta.

Sivujen asettelun testaus

Sivujen asettelun käytettävyyden arvioinnissa voi käyttää hyvääksi seuraavia kysymyksiä:

  • Missä minä olen?
  • Mitä täällä on?
  • Minne täältä pääsee?

3. Sivuston rakenne

Sivustolla on yleensä jonkinöainen rakenne tai taksonomia, jonka mukaisesti sivuston sisältö on järjestetty. Sivuston navigaatio yleensä heijastelee sivuston rakennetta. Ilman rakennetta sivutso on vain joukko toisiinsa satunnaisesti linkittäviä sivuja.

Hierarkia

Hierakia on tyypillisin sivuston rakennetyyppi. Sivusto jakautuu aloitussivulta alasivuille ja näiden alasivuille, jne.

kuva

Hierakia on yleensä käyttäjälle helppo ymmärtää. Ongelmia syntyy, jos sisältö ei enää sovikaan alkuperäiseen rakenteeseen tai sivuston tekijän luokitteluskeema ei vastaa käyttäjän tulkintaa.

Kronologinen rakenne

Kronologinen rakenne on yleistynyt erityisesti weblogien myötä. Merkinnät on on jaoteltu ensisijaisesti julkaisuaikaikansa mukaan.

kuva

Kronologine rakennne sopii jatkuvalle, päivökirjamaiselle tai ajankohtaiselle julkaisulle. Tiettyjen aiheiden etsintään tarvitaan yleensä avustavia rakenteita (esim. kategoriat, avainsanat tai hakutoiminto).

Verkosto

Verkostomainen rakenne ei oikeastaan ole rakenne. Verkostossa mikä tahansa sivu voi periaatteessa linkat mihin tahansa toiseen sivuun. Verkostot ovat yppillinen rakenne Wiki-sivuilla.

Verkosto voi olla toimiva rakenne esim. käsitepohjaiseen tai mindmapping-tyyppiseen tiedon esittämiseen.

Esimerkkisivustoja

Kommentit

  1. t304t 18.11.2007 klo 22.44 | #

    c552t

Kommentoi

Erota kappaleet kahdella rivinvaihdolla. Ei HTML-merkkausta.

Viesti

Nimi

Kotisivu

Sähköposti

Etusivu | Arkisto

Edit