Luento 2: Weblogit ja bloggaus + muuta
4.11.2004 klo 9:59 | Luennot
Luennolla kertaillaan ensimmäisen luennon asioita webbisivujen perustekniikasta, käsitellään hieman webin historiaa ja käydään läpi erilaisia välineitä webbisivujen tekoon. Luennolla esitellään myös weblogeja ja "bloggaamista".
Kertausta
Webbisivujen (nykyiset) perustekniikat ovat XHTML ja CSS
XHTML
- XHTML on sivujen sisällön ja rakenteen merkkauskieli. XHTML:lla kuvaillaan dokumentin sisältöä, ei ulkoasua.
- XHTML-dokumentti koostuu elementeistä, jotka koostuu alku ja lopputunnistiesta
- Elementtejä voidaan havainnosllistaa laatikoina, joihin dokumentin tekstisältö on pakattu.
CSS
- CSS on (X)HTML-dokumenttien ulkoasua kuvaileva tyylikieli. CSS:lla voidaan antaa erilaisia sääntöjä siitä, miten dokumentin elementit tulisi esittää ja sijoitella.
- Samaa ulkoista CSS-tyyliä voivat käyttää samnaaikaisesti useat (X)HTML-dokumentit, mikä mm. helpottaa kokonaisen sivutson ulkoasun muokkausta.
Webin tekniikoiden historiaa pikakelauksella
- HTML:n ensimmäinen versio oli yksinkertainen merkkauskieli hypertekstidokumenttien kuvaamiseen. Kielen syntaksi oli yksinkertaisettu versio vanhemmasta dokumenttien SGML-kuvailukielestä. WWW on yhdistelmä tekniikoita HTML-dokumenttien jakeluun Internetissä. HTML-kielen ja webin tekniikoiden standardeja hallinnoimaan perustettiin W3-konsortio.
- WWW:n suosion myötä HTML kehittyi nopeasti ja melko hallitsemattomasti: kieli muuttui sotkuiseksi ja epäloogiseksi ja eri selaimet (Netscapen Navigator ja Microsoftin Explorer) lisäsivät kieleen omia, selainriippuvaisia ominaisuuksia (ns browser wars).
- CSS-kehitettiin W3:ssa siistimään ja selkeyttämään HTML-kieltä. Selainet tuki CSS:lla oli kuitenkin pitkään puutteellista
- XML (Extesible Markup language) kehitettiin webin erilaisten kuvailukielten yhteiseksi kattostandardiksi. HTML-kielen syntaksi muotoillaan uudestaan XML:n kieliopin mukaiseksi -> XHTML
- Vasta nyt selimet ovat lakneet tukea kattavsti XML:aa, CSS:aa ja muita webbistandardeja.
Editorit
- Tekstieditorit: XHTML-dokumentit ja CSS-tyylit ovat tavallista, muotoilematonta tekstiä. Webbisivuja voi siis tehdä millä tahansa tekstieditorilla (kuten Windowsin Notepad).
- Webbieditoreissa on erityisiä lisätoimintoja juuri webbisivujen tekemiseen. Editorit voivat olla tekstipohjaisia (kuten HTMKL-kit) tai ns. WYSIWYG-editoreita (kuten Frontpage). Hyvän editorin miniomivaatimus on että sisältöä pääsee muokkaaman myös suoraan HTML-koodina. Monissa editoreissa (esim. Dreamweaver) on lisäksi toimintoja kokonaisen sivuston hallintaan. WYSIWYG-editorit soveltuvat melko huonosti nykyiseen, sisällön ja ulkoasun erottavaan webistelytekniikkaan.
Julkaisu- ja sisällönhallintajärjestelmät
Yhä usemapi verkkosivustoja hallinnoidaan nykyisin erilaisilla sisällönhallintajärjestelmillä.
Weblogit ja bloggaus
Weblogit (lyhyesti blogit, suomeksi joskus verkkolokit) ovat nopeasti suosiotaan lisännyt webbijulkaisun muoto. Weblogeista puhuttaessa voidaan erottaa kolme ulottuvuutta:
- Muoto: uutismainen tai päiväkirjmainen formaatti
- Tekniikka: julkaisujärjestelmät, RSS ym.
- Ilmiö: Weblogit ovat synnyttämässä uudenlaista
9b7af309bd9e74ebefcf c4d71226
c552t