Yliopiston etusivulle Suomeksi

Julkisuus ja demokratia -kurssi

20.9.2006 klo 18:16

Luennot keväällä 2008

  • ti 5.2. 16.15 - 19, PR13
  • to 7.2. 17 - 19, Porthania 722 (Julkisuustutkimuksen päivät)
  • ti 12.2. 16.15 - 19.30, PR13
  • to 14.2 16.15-19, PR5
  • ke 27.2. 16.15-19 PR10
  • ke 5.3. 16.15-19 PR10

Huom!

Toinen luentokerta suoritetaan tutustumalla ajankohtaiseen julkisuustutkimukseen Suomessa osallistumalla Julkisuustutkimuksen päiville. Klo 17-19 tekeillä olevista tutkimuksistaan puhuvat Anja Kervanto Nevanlinna, Tapio Bergholm, Tuomas Ylä-Anttila ja Maria Svanström. Valitse puheenvuoroista 1-2 ja kirjoita seuraavaksi luentokerraksi n. 1 liuska siitä, mitä olet oppinut. Kurssilaiset ovat tervetulleita myös muille julkisuustutkimuksen päivien luennoille! Lisätietoa ks. http://www.valt.helsinki.fi/blogs/julkisuus/post-16.htm

Kurssin powerpoint -kalvot

1. Johdanto: Historialliset, normatiiviset ja sosiologiset näkökulmat julkisuuden tutkimuksessa

2. Julkisuuden historia

3. Habermasin julkisuuskäsityksen kritiikit: kohti realistisempaa kuvaa julkisuudesta

4. Julkisuuden normatiiviset mallit: keskustelevan demokratian teorian nykytila.

5. Globaalit yhteiskunnalliset liikkeet ja globaalin julkisuuden mahdollisuudet.

6. Hallinnon ja julkisuuden vuorovaikutuksesta: politiikkaverkostot ja refleksiivinen poliittinen keskustelu.

7. Kohti julkisuusteoreettista synteesiä: historiallisten, sosiologisten ja normatiivisten elementtien yhteenvetoa. Tästä luennosta ei ole kalvoja.

Kurssilla luettavat artikkelit

1. Habermas, J. (1985/1964): Julkisuus. Tiedotustutkimus 3/1985.

2. Fraser, Nancy (1992): Rethinking the Public Sphere. A Contribution to the Critique of Actually Existing Democracy. Teoksessa Calhoun, C. (toim.): Habermas and the Public Sphere.

3. Marx Ferree, Myra & William A. Gamson & Jürgen Gerhards & Dieter Rucht (2002): Four models of the Public Sphere in Modern Democracies. Theory and Society 31: 289-324.

4. Ylä-Anttila, T. (2005): The World Social Forum and the Globalization of Social Movements and Public Spheres. Ephemera – Theory and Politics In Organization 5:2 (2005), 423-442.
Klikkaa tästä tulostaaksesi artikkelin pdf-tiedostosta.

5. Hajer, Maarten A. & Wagenaar, Hendrik (2003): Introduction. In Hajer, M. A. & Wagenaar, H. (eds.): Deliberative Policy Analysis: Understanding Governance in the Network Society. Cambridge: Cambridge University Press, pp. 1-30.

Viimeiselle kerralle ei lueta mitään, vaan 1-2 sivun teksti kirjoitetaan tulevan loppuesseen suunnitelmana. Se sisältää esseen alustavan otsikon ja sisällysluettelon, sekä abstraktin ja/tai muuta hahmotelmaa siitä, mitä esseessä tullaan käsittelemään. Myös keskeisiä lähdeteoksia voi mainita.

Tekstit ovat kurssilaisten monistettavana Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston kurssimateriaalihyllyssä (Unioninkatu 35) sekä Avoimen yliopiston toimistolla Bulevardilla.

Käytännön asiat ja arvosteluperusteet

Kurssi suoritetaan kirjoittamalla essee, joka palautetaan 31. 3. Avoimen yliopiston toimistoon (Bulevardi 18) tai aukioloaikojen ulkopuolella ulko-ovella olevaan laatikkoon. Esseen pituus lähdeluetteloineen ja kansilehtineen on 8-12 sivua, ihannepituus 10 (fontti 12pt, riviväli 1 ½). Huomioi myös yläraja – hyvältä kirjoittajalta vaaditaan tiivistämisen taitoa!

Esseen arvosana muodostaa 2/3 kurssin kokonaisarvosanasta. Esseen arviointiin vaikuttavat seuraavat tekijät:

  • Rakenne
  • Asiasisältö
  • Kieli ja tyyli
  • Aineiston hyödyntäminen
  • Oma näkökulma ja oivaltavuus
  • Viitekäytäntö
  • Kokonaisuus

Kurssille kirjoitetaan joka kerraksi yhden sivun pituinen (asettelu vapaa) teksti luetun artikkelin pohjalta. Loput 1/3 arvosanasta muodostuu näiden töiden palauttamisesta ja aktiivisesta osanotosta keskusteluun. Näitä yhden sivun pituisia tekstejä ei arvostella erikseen, mutta niiden palauttaminen vaikuttaa siis kurssiarvosanaan. Kurssista ei siis ole mahdollista saada täyttä arvosanaa tehtäviä palauttamatta. Esseetä palauttamatta kurssia ei ole mahdollista suorittaa. Ajatuksena on myös harjoitella prosessikirjoittamista: yksisivuisten tekstiä on suotavaa käyttää osana esseetä. Pelkällä copy-paste –menetelmällä tehtyä esseetä ei kuitenkaan hyväksytä.

Etusivu | Arkisto

Edit