Grönroos määrittelee Knowledge Management -käsitteen suomeksi tietopääomaksi. Hän kritisoi suomalaisia vastineita "tiedon johtaminen" ja "tietämyksen hallinta" ja pitää niitä liian suppeina. Kehitys on niin nopeaa, että tiedon ja informaation määritelmät uhkaavat vanhentua nopeasti. (Ståhle ja Grönroos)
Tiedon hallinnan tavoitteena on organisaatiossa korostuvien kysymyksenasetteluja palvelevan tiedon tuottaminen. Tiedon hallinta on tietointensiivisten organisaatioiden välttämätön väline. Tiedon hallinta voi keskittyä kolmeen aikaulottuvuuteen: historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.
Choon mukaan tiedon hallinnassa ovat keskeisiä:
Niiniluodon kriittisen tieteen realismin käsityksen mukaan tiedoksi kutsutaan niitä väitteitä, joille löytyvät parhaat perustelut, siitäkin huolimatta, että niiden totuutta saatetaan epäillä ja olla jopa oikeassa näissä epäilyissä. Tämän fallibilistisen käsityksen mukaan tieto paranee ajan mukana lähestymällä totuutta. Tiedon perustelemisen tulisi olla intersubjektiivista. Sen tulisi vedota julkisiin perusteisiin, jotka ovat kenen tahansa yhteisön jäsenen hyväksyttävissä. (Niiniluoto) Tässä käsityksessään Niiniluoto lähestyy Choon käsitystä jaetusta tiedosta ja tiedon merkityksellistämisestä. Tieto on siis aina sopimuksenvaraista.
Suomen kielessä data, informaatio, taito, taitotieto, tietämys ja viisaus on usein korvattu sanalla tieto.
Informaatio
Tavallisessa kielenkäytössä informaatio-sanaa käytetään vaihtelevasti ja monissa merkityksissä. Arkikielessä informaatio-sana on usein tieto-sanan synonyymi ja se voidaan käsittää totuudeksi, tietojen varastoksi tai miksi tahansa aistien saamaksi ärsykkeeksi.
Informaatio on uutta, yllätyksellistä ja sidoksissa vastaanottajaan. Tieto on tavalla tai toisella järjestettyä informaatiota. (Wiio)
Niiniluodon käsitehierarkiassa informaatio on laaja yläkäsite ja tieto suppea erikoistapaus, johon liittyy jonkinlainen menestyksen, totuudenmukaisuuden ja perusteltavuuden lisäehto. Informaatiosta voidaan erottaa ei-kielellinen informaatio, kielellinen informaatio sekä informaatiota kantavat merkit tai merkkijonot eli data. Informaatio on aineellisten järjestelmien järjestäytyneisyyttä tai kykyä tuottaa järjestystä. (Niiniluoto)
Pragmatistien mielestä informaatiolla tarkoitetaan henkilö- ja kulttuurisidonnaista merkityksellisyyttä tai merkittävyyttä. Informaatio liittyy vastaanottajalle tuotettuihin merkityksiin, tulkitsijan synonyymisiin ilmauksiin, informaation hyödyllisyyteen ja sen arvoon vastaanottajan motivaation ja toiminnan kannalta. (Niiniluoto)
Informaatio ei siis ole tietoa, vaan se on resurssi, joka voidaan jäsentää tiedoksi, jolla on käyttöön liittyvä merkitys. (Tapper)
Data
Kun informaatio-sanalla viitataan itse viesteihin syntaktisina olioina, se tarkoittaa merkkijonoja tai signaaleja, joita syötetään kanavaan, otetaan vastaan ja tulkitaan. Tällaisia merkkijonoja kutsutaan myös raakainformaatioksi eli dataksi. Data on siis kanavaan syötetty koodattu viesti. Suomen kielen data-terminologia on rakennettu tieto-sanan varaan, esimerkiksi data processing on käännetty tietojen käsittely. Usein sanotaan myös, että tietokone varastoi informaatiota. Tällöin informaatiolla tarkoitetaan informaation kantajia eli merkkejä, merkkijonoja eli dataa.
Tietämys
Tietämys on nimitys käytettävissä olevien ja hyväksyttyjen tietojen kokonaisuudelle. Tietämys ei ole siis mikään erityinen, lisäehtoja edellyttävä tiedon laji, vaan tietojen kokonaisuuden määrää ja laajuutta ilmaiseva termi.
Tekoälyn yhteydessä on suositeltu, että "knowledge" käännettäisiin sanalla "tietämys". Feigenbaum ja Mc Corduck esittävät, että tietämykseen kuuluvat alan tosiasiat ja heuristinen eli kokemuksen ja hyvän arvostelukyvyn tuottama alaa koskeva tieto. (Niiniluoto)
Viisaus
Tieto ei ole sama asia kuin viisaus. Viisaudessa on kysymys kokonaisvaltaisesta ja tasapainoisesta maailmankatsomuksen käsitteestä. Viisauteen kuuluu näkemys asioiden laajoista yhteyksistä ja merkityksistä sekä käsitys tiedon hankintatavoista ja luotettavuuden asteesta.
Niiniluoto painottaa, että kokeneen ammattilaisen tieto on elämäntaitoa, joka on hankittu työllä ja elämällä. Viisauteen kuuluu tiedon ainesten lisäksi erottamattomasti moraalinen ulottuvuus sekä omakohtaisesti punnittu ja ihmiskunnan kokemukseen nojautuva arvojärjestelmä hyvän elämän päämääristä. (Niiniluoto)
Implisiittisen tiedon tekeminen eksplisiittiseksi eli ulkoistaminen nähdään organisaatiossa tiedon tuottavuuden ja tuloksellisuuden ehtona. Hiljaisen tiedon ulkoistamisen keskeiset edellytykset organisaatiossa ovat: materiaalinen turvallisuus, työpaikan säilymiseen liittyvä turvallisuus ja sosiaalinen ilmapiiri. Ihmiset eivät luovuta tietoa ahdistettuina tai pakottamalla.