Kansantaloustieteen laitos

Kansantaloustieteen historiaa

Kansantaloustieteen isäksi usein tituleeratun moraalifilosofi, Glasgown yliopiston professori Adam Smithin pääteos ”Kansojen varallisuus” julkaistiin vuonna 1776. Tässä teoksessa esitettiin ensimmäisen kerran yhtenäinen taloustieteellinen oppirakennelma, joskin teoksessa esitetyt ajatukset perustuvat edeltävän parin sadan vuoden kehitykseen. Smith luetaan ns. klassikoihin, jotka olivat makrosuuntautuneita, joskin hyvin erilailla kuin modernit makrotaloustieteilijät. He tutkivat taloudelliseen kasvuun vaikuttavia voimia, suhteellisten hintojen muodostumista ja markkinoita ymmärtääkseen niiden vaikutusta kasvuun sekä tulonjakoon yli ajan vaikuttavia voimia. He tarkastelivat lisäksi kulttuurisia, poliittisia, sosiologisia ja historiallisia tekijöitä, jotka myöhempi makroteoria piti taloudellisen aktiviteetin tutkimisen kannalta annettuina tekijöinä. Kansojen varallisuuden jälkeinen vuosisata oli poliittisen taloustieteen ammatillistumisen aikaa.

Merkantilisteilla (ajanjakso noin 1500 – 1750) voidaan sanoa esiintyneen ensimmäisen kerran jonkinlainen oppirakennelma. He olivat enimmäkseen liikemiehiä ja siksi heillä oli suuremmat rajoitteet kehittää yhtenäinen oppirakennelma kuin akateemisella Smithillä myöhemmin. Heidän tärkeä havainto oli kuitenkin, että taloutta voidaan tutkia. Aikaisemminhan oli ajateltu, että yhteiskunnan analyysissä taloutta kuten muitakaan toimintoja ei pidä erottaa toisistaan. He olivat kuitenkin ensimmäiset mallin rakentajat ja he kehittivät abstraktia tekniikkaa, jonka avulla voidaan löytää talouden toimintaa sääteleviä lakeja. Sittemmin fysiokraatit jatkoivat tätä työtä.

Etsiessämme taloustieteen juuria voimme palata ajassa kauemmaksi taaksepäin aina kreikkalaisiin filosofeihin Hesiod (800 e.kr.), Xenophon ja Aristoteles, jotka kaikki tarkastelivat tehokkuuden ajatusta. Termi ”taloustiede” periytyy juuri Xenophonilta, jonka kirja nimi oli ”Oeconomicus”. Aristoteleen taloudellisen ajattelun tärkeimpiä ideoita oli käsitys hyödykkeiden vaihdosta ja rahasta vaihdonvälineenä.

Kehityksen päälinjat Smithin jälkeen koskivat ensin mikrotalousteoreettisia selityksiä markkinoiden toiminnasta (neoklassinen teoria), jolloin mielenkiinto kasvun sijasta kohdistui niukkojen resurssien allokointiin vaihtoehtoisiin tarkoituksiin sekä sittemmin J.M. Keynesin makrotalousteoriaa. Makrotaloudellisten suhdanneteorioiden ja suhdanteiden mallintamisen kehitys alkoikin varsinaisesti 1930–luvulla, vaikka jo taloustieteen suuret klassikot esittivät erityisesti 1800-luvulla teorioita dynaamisista taloudellisista prosesseista.

Poliittinen taloustiede (political economics) muuntui 1900 luvulle mennessä kansantaloustieteeksi (economics). Alan koulutuksen ja tutkimuksen maantieteellinen painopiste oli Englannissa ja Saksassa, joista se 1930-luvulta alkaen alkoi siirtyä Yhdysvaltoihin.

Viime vuosikymmenien talousteorian kehityksen tärkeimpiä asioita on ollut selkeästi huomioida tulevaisuutta koskevien ennusteiden ja näkemysten (odotusten) vaikutus taloudellisiin päätöksiin. Investoinnit, sijoituspäätökset, varallisuushinnat, inflaatio, korot ja valuuttakurssit ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten odotukset ja ennusteet vaikuttavat taloudelliseen käyttäytymiseen ja siten talouden tilaan. Ihmisellä on kyky ja taito päätellä ja arvioida erilaisia tilanteita ja tulevaisuutta ja pyrkii käyttäytymään rationaalisesti. Siksi mallintamisen kannalta taloustieteen teoriat poikkeavat useimmista luonnontieteen malleista. Taloustieteen mallintamisen tasolla teoriaan on sisällytettävä ”eteenpäin katsovaa” käyttäytymistä kuvaavia piirteitä.
Menneen kehityksen perusteella voi sanoa, että kansantaloustiede on mielenkiintoinen ja yhteiskunnallisesti keskeinen tieteenala eikä ole syytä epäillä etteikö näin olisi tulevaisuudessakin.

Kansantaloustieteen laitoksen historiasta

Edellä kuvailtuja yleisiä kehityslinjoja myötäilee myös taloustieteellisen ajattelun ja siihen vaikuttaneen opetuksen kehitys ja oppituolien perustaminen Suomessa.
Turun Akatemian perustamisvuonna 1640 kansantaloustiede oli vielä osa käytännöllisen filosofian oppituolia. Ensimmäinen taloustieteen professuuri Turun Akatemiaan perustettiin 1747. Tosin viran opetusala oli huomattavasti laveampi kuin mitä kansantaloustieteellä on myöhemmin ymmärretty. Viran ensimmäinen haltija oli luonnontieteilijä ja koko Turun Akatemian ajan tunnetuin suomalainen tiedemies Pietari Kalm.

Monien alojen vaikuttaja, pappismies ja kansantaloudellinen kirjailija Anders (Antti) Chydenius, olematta taloustieteen opettaja, julkaisi merkittäviä merkantilismia vastustavia ja kaupan, mukaan luettuna ulkomaankaupan, ja elinkeinojen vapautta perustelevia kirjoituksia. Merkittävin julkaisu lienee ”Kansallinen voitto” vuodelta 1765. Historiallisesti erityisen mielenkiintoiseksi nämä kirjoitukset tulevat, koska ne sisältävät samanlaisia teoreettisia pohdintoja kuin Adam Smithin pääteoksessa esitetään mutta ne julkaistiin huomattavasti ennen Smithin pääteosta.

Daniel Myreeniä on pidetty varsinaisen kansantaloustieteen ensimmäisenä vakinaisena opettajana maassamme. Hänet nimitettiin kansainvälisen ja valtio-oikeuden sekä kansantaloustieteen professoriksi vuonna 1829. Adam Smithin teorioilla oli huomattava vaikutus hänen opetuksen sisältöön.

J.V. Tallqvist, joka tuli 1886 tilastotieteen dosentiksi, joka muuttui 1900 kansantalous- ja tilastotieteen dosentiksi luennoi aluksi väestöprobleemeista ja sittemmin Adam Smithistä, kauppapolitiikasta, taloudellisten oppisuuntien historiasta, sosiaalireformistisista virtauksista Englannissa sekä rikkauden jakaantumisesta.

Kansantaloustieteestä oli tullut suosittu oppiaine ja kysyntä yhä kasvoi. Vuonna 1906 perustettiin itsenäinen kansantaloustieteen professorin virka historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Viran ensimmäiseksi haltijaksi tuli vuonna 1908 V.H. Vennola. Finanssiopin ensimmäinen professuuri perustettiin Helsingin yliopistoon vuonna 1921.

Ajatus valtiotieteellisestä tiedekunnasta, johon kansantaloustiedekin kuuluu, oli esitetty jo 1800 –luvulla. Tiedekunta aloitti vihdoin toimintansa 1945. Se sai perintönä historiallis-kielitieteellisestä osastosta viisi professorin virkaa joiden lisäksi perustettiin vuoteen 1949 mennessä kuusi uutta professuuria. Ensimmäiset assistentin toimet kansantaloustieteessä ja finanssiopissa perustettiin tammikuussa 1953, mutta kansantaloustieteen laitos, kuten muutkin suuret laitokset vuotta myöhemmin. Laitos on viime vuosikymmenien aikana kasvanut merkittävästi niin henkilöresursseilla kuin tuloksilla mitattuna. Nykyiset henkilöresurssit löytyvät kohdasta Laitoksen henkilökunta.

Kansantaloustieteen laitos on muuttanut melko ahkeraan. Se sijaitsi 1980-luvun alkuun asti Porthaniassa, josta se muutti päärakennusta vastapäätä osoitteeseen Aleksanterinkatu 7. Samanaikaisesti laitoksen käytössä oli erityisesti tutkimustarkoituksiin tilat Katajanokalla Satamakatu 4:ssä. 1990-luku meni Unioninkadulla ja sen lähiosoitteissa, joista 2003 marraskuussa laitos muutti nykyisiin tiloihin Economicum-talossa Arkadiankatu 7. Näin aikaisemman hajanaisuuden sijasta laitoksen kaikki toiminnot sijaitsevat nyt samassa osoitteessa.