Kansantaloustieteen laitos

Laitoksen strategia 2005 - 2006

Hyväksytty laitoksen johtoryhmässä 2.11.2005

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen strategia 2005 - 2006

Kansantaloustieteen laitos

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos antaa taloustieteen perus- ja jatkokoulutusta sekä tekee tutkimusta taloustieteen alalta. Lisäksi laitos tarjoaa tieteellistä asiantuntemustaan yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

Opetus- ja tutkimusvirat koostuvat kuudesta professuurista, kahdesta yliopistonlehtoraatista, yhdestä lehtoraatista ja viidestä assistentuurista. Ulkopuoliseen rahoitukseen perustuvien tutkijoiden määrää vaihtelee paljon. Hallintovirkoja on kolme. Vuoden 2005 syksystä alkaen laitokselle on perustettu empiirisen makrotaloustieteen professuuri, joka virka saataneen täytettyä aikaisintaan vuoden 2006 alussa.

Laitoksen tutkimus ja opetus nojaa vahvasti kansantaloustieteen kansainväliseen valtavirtaan, mutta laitoksen pienuudesta johtuen tutkimuksen painopistealueet määräytyvät kulloisenkin henkilökunnan kiinnostuksen perusteella.

Laitos pyrkii korkeatasoisen oppilasaineksen ja henkilökunnan rekrytointiin. Virkojen ja tehtävien täyttämisessä edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tuloksellisen työskentelyn takaamiseksi laitos pyrkii järjestämään henkilöstölleen riittävät ja tarkoituksenmukaiset työtilat, modernit atk-laitteet ja tutkimustyössä tarvittavat ohjelmistot. Työyhteisön kehittämiseksi toiminnassa korostetaan laitoksen sisäistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Henkilöstön ja opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta edistetään yhteisissä tapaamisissa.

Kansantaloustieteestä valmistuneet ovat sijoittuneet työelämään erinomaisesti sekä perus- että jatkotutkintotasoilla. Keskeisiä työllistäjiä ovat julkinen sektori, rahoitus- ja finanssimarkkinat ja tutkimuslaitokset.

Toimintaympäristö

Kansantaloustieteen laitos on osa valtiotieteellistä tiedekuntaa, mutta se on sijainnut vuodesta 2004 erillään tiedekunnan muista laitoksista niin sanotussa Economicum-rakennuksessa. Yhdessä Helsingin kauppakorkeakoulun ja Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen laitosten sekä kansantaloustieteen valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman (KAVA) kanssa se muodostaa HECER-nimisen yhteistyöelimen. Laitoksen tulevien vuosien keskeinen tehtävä on kehittää taloustieteellistä tutkimusta ja opetusta HECERin sisällä. Kaikki seminaarit lukuun ottamatta perus- ja jatko-opetusta ovat jo nyt laitosten yhteistyötä. Lisäksi syventävien kurssien opetusta on koordinoitu merkittävästi. Economicum-rakennuksessa sijaitsee myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Valtiotieteellisessä tiedekunnassa laitoksella on ollut yhteistoimintaa lähinnä tilastotieteen laitoksen kanssa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat keskeiset taloudelliset tutkimuslaitokset ja erityisesti Suomen Pankki.

Peruskoulutus

Kansantaloustieteen laitoksen tavoite on tarjota erinomaista kansainvälisen tason tutkimukseen perustuvaa opetusta vertailukohtana maailman parhaat yliopistot. Laitokselle pyritään luomaan oppimista ja opettamista motivoiva ilmapiiri ja toimintakulttuuri. Laitokselta valmistuneiden kandidaattien ja maistereiden tulee olla haluttuja oman alansa asiantuntijoita ja jatko-opiskelijoita sekä kotimaassa että ulkomailla. Bolognan prosessin mukaisen tutkinnonuudistuksen yhteydessä tutkintorakennetta selkiytettiin ja korostettiin taloustieteiden ja sen tukiaineiden painoa tutkinnossa. Laitos pyrkii jatkossa laadullisten tavoitteiden lisäksi saavuttamaan myös asetetut tavoitteet valmistumismääristä ja opintojen keskimääräisestä kestosta.

Keskeisiä kehittämiskohteita lähivuosina ovat seuraavat osa-alueet:

• Opetuksen ja oppimisen laatua arvioidaan säännönmukaisesti. Pyritään lisäämään opintojen etenemisestä, keskeyttämisen syistä ja valmistumisen jälkeisistä urapoluista saatavaa tietoa.
• Opiskelijarekrytointia, erityisesti aineistokoetta, kehitetään siten, että laitokseen valitaan parhaat ja motivoituneimmat opiskelijat. Valituiksi tulleet opiskelijat kiinnitetään alusta alkaen laitokseen ja oppiaineeseen mm. opettajatuutoroinnin ja HOPS-työskentelyn avulla.
• Opintotarjonta suunnitellaan yhteistyössä muiden taloustieteitä ja sen tukiaineita opettavien laitosten sekä opiskelijoiden kanssa sellaiseksi, että se tukee kaikkien opiskelijoiden suunnitelmallista opiskelua ja valmistumista tavoiteajassa. Opintotapahtumien ajankohdat sovitaan kootusti mahdollisuuksien mukaan jo ennen lukuvuoden alkua, jotta opiskelijat voivat suunnitella opintojaan ja ajankäyttöään pitkäjänteisesti ja laitos voi varata tila- ja henkilöresurssit ajoissa. Maisteriopintojen sisältöä kehitetään edelleen, jotta ne houkuttelisivat jatkamaan kandidaattivaiheen jälkeen ja maisteriopintoihin hakisi runsaasti myös muualla kandidaatin tutkinnon suorittaneita opiskelijoita.
• Lisätään pienryhmäopetusta ja kirjallista ilmaisua kehittävien opintosuoritusten osuutta. Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää opetustehtävissä jatko-opiskelijoita ja opinnoissaan pidemmälle ehtineitä perustutkinto-opiskelijoita.

Jatkokoulutus

Kansantaloustieteen jatkokoulutus on vuodesta 1989 lähtien tapahtunut valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman kautta (KAVA), jossa ovat osallisina kaikki Suomen kansantaloustieteen laitokset. Tällä tavalla on varmistettu opetuksen taso, ajan tasalla olevat peruskurssit ja kiitettävä määrä ulkomaisten asiantuntijoiden vetämiä erikoiskursseja. Laitos pyrkii kehittämään tätä edelleen. Erityinen tavoite lähitulevaisuudessa on huolehtia yleisimpien erikoiskurssien tarjonnasta kotimaisin voimin. Tässä laitoksemme panos on keskeinen.

Jatkotutkinnon suorittajat pyritään saamaan tiiviimmin mukaan sekä laitoksen opetukseen että tutkimukseen. Erityisesti jatkokoulutettavien erikoisosaamisen hyödyntäminen opetuksessa on haaste, jonka toteutukselle etsitään jatkuvasti toimintatapoja.

Tutkimus

Kansantaloustieteen laitos on vahvimmillaan tutkimuksessa, joka on hyvää kansainvälistä tasoa. Laitoksella on perinteisesti keskitytty kansainvälisiin anonyymisti vertaisarvioituihin julkaisuihin ja karsastettu kapea-alaista kotimaisiin foorumeihin tai tiukkoihin koulukuntiin suuntautunutta tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Laitoksen henkilökunta osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin tieteellisiin konferensseihin ja pitää seminaariesityksiä ulkomailla. Laitoksen henkilökunnalla on huomattava määrä ulkomaisia yhteistyösuhteita ja laitoksella on jatkuvasti ulkomaisia vierailijoita. Henkilökunta on ollut myös näkyvästi keskeisten kansainvälisten taloustieteellisten aikakauskirjojen toimituksissa. Tämän tyyppinen toiminta nähdään erittäin tärkeäksi tutkimuksen ajankohtaisuuden kannalta ja sitä pyritään rohkaisemaan entisestään. Viime aikoina lähiyhteistyö muiden pohjoismaisten ja Viron yliopistojen kanssa on tiivistynyt.

Laitos pyrkii jatkuvasti hankkimaan ulkopuolista tutkimusrahoitusta lähinnä Suomen Akatemialta ja suomalaisilta säätiöiltä. Suuret tutkimushankkeet pyritään kanavoimaan HECERin kautta. Tämänhetkiset resurssit eivät mahdollista vakavaa kilpailua EU-rahoituksesta, mutta tavoite on päästä hyödyntämään myös tätä kanavaa HECERin toiminnan vakiinnuttua.

HECER-yhteistyönä laitos on mukana kolmen eri alan tutkimusseminaarissa, lounasseminaarissa ja kerran viikossa kokoontuvassa kollokviossa, jossa vierailija on aina ulkomainen.

Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen

Laitoksen henkilökunnan asiantuntemus on ollut kysyttyä yhteiskunnallisissa selvittelytehtävissä asiantuntijalausuntojen ja toimikuntien jäsenyyksien muodossa. Laitoksella ei ole mitään erityistä tarvetta korostaa tätä puolta, koska nykyisellään kysyntä ylittää tarjonnan.

Laitoksen entisistä opiskelijoista koostuva alumniyhteisö kokoontuu vuosittain ja välittää tieteeellistä tietoa toimintaympäristöönsä.