Kansantaloustieteen laitos

Opiskelu

Kansantaloustieteen opinnot alkavat peruskursseilla, joilla tutustutaan tieteenalan käsitteisiin ja tapaan käsitellä taloudellisia ilmiöitä. Opiskelun alussa luetaan lisäksi pakollisina sivuaineina tilastotiedettä ja matematiikkaa. Metodipainotteisten pakollisten sivuaineiden lisäksi opiskelija voi valita sivuaineita joko omasta tiedekunnasta tai muista tiedekunnista.

Opiskelun jatkuessa tietoja syvennetään mikro- ja makroteoriassa; edellinen tarkastelee yksittäisen toimijan, kuten kotitalouden tai yrityksen taloudellista päätöksentekoa, jälkimmäinen taas kansantalouden, kansainvälisen kaupan ja maailmantalouden kokonaisuutta. Samalla harjoitellaan matemaattisten mallien, tilastotieteen ja tietotekniikan soveltamista.

Enemmistö kansantaloustieteen opinnoista suoritetaan luentokursseina harjoituksineen ja oheiskirjallisuuksineen, mutta kansantaloustieteen opiskelijan perustaitoihin kuuluu myös itsenäinen tutkimus ja kirjoittaminen, jota harjoitellaan kandidaatti- tai proseminaarissa ja tutkielmaseminaarissa. Opittuja taitoja sovelletaan, kun opiskelija laatii itsenäisen tutkielman opintojensa päätteeksi.

Suurin osa opiskelijoista suorittaa valtiotieteiden maisterin tutkinnon, mutta on myös mahdollista päättää opinnot alempaan korkeakoulututkintoon eli valtiotieteiden kandidaatin tutkintoon. Vuosittain valmistuu noin 40 maisteria. Maisterin tutkinnon jälkeen voi jatkaa opintoja lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon asti. Jatkokoulutus tapahtuu pääsääntöisesti valtakunnallisessa jatkokoulutusohjelmassa, joka sisältää sekä kurssiopetusta että seminaarityöskentelyä.

Lue myös: Kansantaloustieteen esittely.