Korkman – Yrjönsuuri (toim) : Filosofian historian kehityslinjoja

Abstrahoida.

Aristoteelisessa filosofisessa perinteessä mielen toimintaa sen muodostaessa yleiskäsitteen eli -> universaalin kutsuttiin abstrahoinniksi (lat. ab+straho, vetää irti, erottaa). Aistien havaitessa jonkin olion ja mielen muodostaessa siitä yleiskäsitteen mieli ikään kuin erottaa aineesta siihen sisältyneen muodon eli -> forman. 1300-luvun myötä käsitteelle vakiintui myös käyttötapa, jossa tarkoitettiin käsitteen erottamista läsnä- tai olemassaolosta. Tällöin abstraktin tiedon vastakohta oli välitön havainto eli -> intuitio ja intuitiivinen tieto. Myöhemmässä filosofiassa abstrakteiksi olioiksi on kutsuttu aikaan ja paikkaan liittymättömiä olioita, kuten esimerkiksi lukuja. Myös esimerkiksi Platonin -> ideat ovat tässä mielessä abstrakteja.