Korkman – Yrjönsuuri (toim) : Filosofian historian kehityslinjoja

Deismi.

Varsinkin ranskalaiseen valistukseen liittyi usein deistiseksi kutsuttu asenne uskonnollisiin kysymyksiin. Sanalla tarkoitetaan näkemystä, jonka mukaan järkiperustein on syytä uskoa, että maailman on luonut jokin jumala, mutta tästä Jumalasta on mahdoton saada tarkempaa tietoa. On selvää, ettei näkemys ollut kristillisen kirkon suosima. 1700-luvulla deismi oli paljon yleisempää kuin ateismi. Silloisen luonnontieteen näkökulmasta maailman ja elollisen luonnon synty sattumalta vaikutti yhtä uskomattomalta kuin kellon löytyminen erämaasta, jollei ajatella jonkun joskus kadottaneen sen sinne.