Valtiotieteellisessä tiedekunnassa suoritettavia jatkotutkintoja ovat valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto, valtiotieteiden tohtorin tutkinto ja filosofian tohtorin tutkinto. Näistä säädetään asetuksessa yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 245/1994 sekä asetuksessa filosofian tohtorin tutkinnosta 1279/1991.
Jatko-opintoja koskevia säädöksiä ja määräyksiä on myös yliopistolaissa (645/1997), yliopistoasetuksessa (115/1998) sekä kanslerin vahvistamissa opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskevassa johtosäännössä ja filosofian tohtorin tutkinnon johtosäännössä.
Sosiaalityön alalla voidaan suorittaa myös ammatillinen lisensiaatin tutkinto. Ammatillista tutkintoa ja siihen tähtäävää koulutusta eivät tämän oppaan määräykset ja ohjeet koske.
Oikeus jatko-opintojen harjoittamiseen valtiotieteellisessä tiedekunnassa on niillä maisterin tai lisensiaatin tai näitä vastaavan muun tutkinnon suorittaneilla, joille valtiotieteellinen tiedekunta on hakemuksesta myöntänyt opiskeluoikeuden jatkotutkintojen suorittamiseksi.
Tämän yleisen vaatimuksen lisäksi jatko-opintojen aloittamisen edellytyksenä on hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritetut syventävät opinnot jatkotutkinnon pääaineessa tai pääaineeseen rinnastettavassa oppiaineessa. Oppiaineiden opetussuunnitelmissa voidaan opintojen aloittamiselle asettaa myös muita ehtoja.
Pääaineen laitoksen esimies tai hänen määräämänsä opettaja päättää oppiaineen rinnastamisesta sekä jatko-opintojen aloittamiseen riittävien tietojen osoittamisesta silloin, kun jatko-opinto-oikeuden hakija ei täytä asetettuja ehtoja.
Valtiotieteellinen tiedekunta voi perustellusta syystä myöntää oikeuden filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseen henkilölle, joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai tasoltaan vastaavan tutkinnon ulkomaisessa korkeakoulussa tai jolla tiedekunta muuten toteaa olevan ylempää korkeakoulututkintoa tai vastaavaa ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettua tutkintoa vastaavat tiedot ja valmiudet. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamisoikeutta pyydetään kirjallisesti viimeistään silloin, kun väitöskirjakäsikirjoitus jätetään tiedekuntaan esitarkastusta varten. Mikäli jatkokoulutukseen hakevan tutkimusala on edustettuna myös muussa Helsingin yliopiston tiedekunnassa, varataan tälle tiedekunnalle mahdollisuus antaa lausuntonsa asiasta ennen kuin suoritusoikeuden myöntämisestä päätetään.
Jatko-opinto-oikeuksia myönnetään kahdesti vuodessa siten, että hakuajat päättyvät 15.8. ja 30.11. Näistä hakuajoista voidaan kuitenkin poiketa, mikäli hakemuksen kiireelliseen käsittelyyn on erityisiä perusteita.
Valtiotieteelliseen tiedekuntaan jätettävään hakemukseen tulee liittää alustava tutkimussuunnitelma lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa varten. Suunnitelman perusteella jatko-opiskelijaksi hyväksytylle määrätään vastaava ohjaaja.
Hakemukseen voi myös liittää hyväksymistä varten opintosuunnitelman jatkotutkintoa varten suoritettavista pääaineen opinnoista ja mahdollisista sivuaineopinnoista. Opintosuunnitelman voi esittää pääaineen laitoksen esimiehen tai hänen määräämänsä opettajan hyväksyttäväksi myöhemminkin, viimeistään kuitenkin ennen kuin tiedekunta myöntää todistuksen suoritetusta jatkotutkinnosta.
Muualla kuin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneiden tulee lisäksi liittää hakemukseen todistusjäljennös aikaisemmin suoritetusta tutkinnosta.
Jokaisen yliopiston opiskelijan on lukuvuosittain huolehdittava läsnä- tai poissaoloilmoituksesta opiskelijarekisteriin (ks. selitystä sivulla 1). Jatko-opiskelijat voivat itse päättää kuulumisesta ylioppilaskuntaan.
Tutkintoja ja muita opintosuorituksia voidaan kirjata suoritusrekisteriin ainoastaan sellaisina lukukausina, jolloin läsnäoloilmoitus on voimassa.
Jatko-opiskelijaksi hyväksytyn on lisäksi ilmoittauduttava pääaineensa laitokselle opintoja aloittaessaan ja tämän jälkeen vuosittain laitoksen ohjeiden mukaisesti.
Valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoa varten vaaditaan:
1. syventävät opinnot yhdessä tiedekunnan oppiaineessa, joka on tutkinnon pääaine, tai näihin rinnastettavat opinnot,
2. lisensiaatintutkimus, joka osoittaa kykyä käyttää tieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja jonka tiedekunta hyväksyy, sekä
3. jatko-opintoja pääaineessa ja näitä tukevia muita opintoja yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
Kohdan 3. opinnoiksi voidaan hyväksyä aikaisempaan tutkintoon sisältyviä opintosuorituksia, mikäli ne ovat syventäviä opintoja.
Valtiotieteiden tohtorin tutkintoa varten vaaditaan:
1. valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto tai muu tähän rinnastettava lisensiaatin tutkinto tai lisensiaatin tutkinnon vaatimusten kohta 3. ja
2. väitöskirja, jonka tiedekuntaneuvosto julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy.
Jatkokoulutusta ovat
1. laitosten järjestämät tai opetusohjelmaansa sisällyttämät, jatkokoulutukseksi ilmoitetut seminaarit, luennot ja kurssit sekä muu mahdollinen opetus,
2. tieteenalalla valtakunnallisesti järjestetyt jatkokoulutustilaisuudet silloin, kun tieteenalaa tiedekunnassa edustava laitos on osallisena tällaisessa yhteistoiminnassa,
3. tiedekunnassa tai tiedekunnan ulkopuolella järjestettävät kotimaiset tai ulkomaiset seminaarit, kurssit ja muut koulutustilaisuudet, jotka kullakin laitoksella jatkokoulutuksesta vastaava opettaja hyväksyy jatkokoulutukseksi.
Laitosten opetussuunnitelmissa määrätään jatkokoulutusseminaariin osallistumisesta, tutkimussuunnitelman käsittelystä seminaarissa sekä jatkotutkintokuulustelusta ja sen pakollisuudesta. Kuulustelu tai sen osa voidaan suorittaa tiedekuntatentin yhteydessä pidettävänä kuulusteluna tai jatkokoulutuksesta vastaavan opettajan harkinnan mukaan jatkokoulutukseksi hyväksyttyinä luentoina, kursseina tai muina opintoina.
Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa kykyä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa oman alansa tieteellisiä tutkimusmenetelmiä.
Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus. Yhteenvedossa on esitettävä lisensiaatintutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus niissä on osoitettavissa. Tutkimuksen tekijä on velvollinen esittämään tiedekunnalle selvityksen yhteisjulkaisuihin sisältyvän työnsä itsenäisestä osuudesta. Hyväksyttävänä selvityksenä pidetään yhteisjulkaisujen muiden tekijöiden allekirjoittamaa selvitystä. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään tarkastettavaksi.
Lisensiaatintutkimukseen on liitettävä tiivistelmä, joka laaditaan valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston antamien ohjeiden mukaisesti. (Ohjeet ovat tämän oppaan liitteenä 2.)
Tarkastajien määräämistä ja tarkastusta varten tutkielma tulee jättää tiedekuntaan apulaissihteerille neljänä kappaleena.
Lisensiaatintutkimuksen arviointia varten tiedekunnan dekaani määrää vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee olla tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittaneita. Tarkastajien on annettava kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen perusteltu kirjallinen arvostelulausunto, joka sisältää arvosanaehdotuksen. Tutkimuksen arvostelee tiedekuntaneuvosto.
Lisensiaatintutkimuksesta annetaan arvosana samalla, kun se hyväksytään. Hyväksyttävää tutkimusta arvosteltaessa käytetään arvosana-asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur.
Annetut lausunnot toimitetaan tutkimuksen tekijälle samanaikaisesti kuin tiedekuntaneuvoston jäsenille. Samalla tutkimuksen tekijälle ilmoitetaan, milloin tutkimuksesta annettuja lausuntoja ensi kerran käsitellään tiedekuntaneuvostossa.
Tutkimuksen tekijällä on oikeus esittää tiedekuntaneuvostolle vastineensa tarkastajien lausunnoista. Hänen on ilmoitettava vastineen antamisesta tiedekuntaan ennen sitä kokousta, jossa tutkimuksesta annetut lausunnot ovat ensi kertaa esillä. Vastine on jätettävä kahden viikon kuluessa asian ensimmäisestä käsittelystä.
Opiskelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua pyytää, että opintosuorituksen arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa.
Lisensiaatintutkimuksensa arvosteluun tyytymätön tekijä voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunta voi palauttaa arvostelun tiedekuntaneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi.
1 §
Väitöskirjan määritelmä
Väitöskirja on tieteellinen, itsenäiseen tutkimukseen perustuva aikaisemmin julkaisematon monografia tai artikkeliväitöskirja. Artikkeliväitöskirjan tulee sisältää vähintään kolme samaa ongelma-aluetta käsittelevää tieteellistä artikkelia ja niiden yhteenvedon. Artikkelit voivat olla tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia. Artikkeleihin voi sisältyä yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus niistä osoitetaan ja tekijän kokonaispanos vastaa vähintään kolmea itsenäistä artikkelia.
Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa.
2 §
Väitöskirjan kieli
Väitöskirja voidaan julkaista suomen, ruotsin tai englannin kielellä tai tiedekunnan suostumuksella muulla kielellä.
Käsikirjoituksen kielen tulee olla sama kuin väitöskirjan.
3 §
Väitöskirjan tiivistelmä
Väitöskirjaan sisältyy tiivistelmä, joka laaditaan valtiotieteellisen kirjaston antamien erillisten ohjeiden mukaisesti. (Ohjeet ovat tämän oppaan liitteenä 2.)
4 §
Väitöskirjan esitarkastus
Pyytäessään tiedekunnalta väittelylupaa väitöskirjan tekijän on jätettävä väitöskirjan käsikirjoitus kahtena kappaleena tiedekunnan dekaanille.
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjan käsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa. Esitarkastajaksi määrättävillä tulee olla dosentin pätevyys tai tohtorin tutkinto ja erikoisasiantuntemusta väitöskirjan alueelta. Väitöskirjan pääasiallinen ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana.
Tieto esitarkastajiksi esitetyistä toimitetaan tiedekuntaneuvoston jäsenille ja väitöskirjan tekijälle samanaikaisesti. Mikäli väitöskirjan tekijä on tyytymätön esitykseen, hänen on ilmoitettava tästä siihen kokoukseen mennessä, jossa asiaa käsitellään. Esitarkastajien valinta siirretään tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen, jota varten väitöskirjan tekijän on kirjallisesti perusteltava tyytymättömyytensä. Tämä kirjallinen vastine tulee jättää tiedekuntaan viikon kuluessa siirtämispäätöksestä.
Esitarkastajien tulee antaa perusteltu kirjallinen lausuntonsa väitöskirjan käsikirjoituksesta tiedekuntaneuvostolle kolmen kuukauden kuluessa, ellei väittelijän kanssa ole ajasta muuta sovittu. Lausunnossa voidaan esittää väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä, mutta ei ehdollista päätöstä.
Mikäli esitarkastusta ei joko esitarkastajien välisten näkemyserojen tai työssä havaittujen puutteellisuuksien vuoksi voida määräajassa tai esitarkastajien ja väitöskirjan tekijän välillä sovitun kohtuullisen pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöskirjantekijä halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Tiedekunnan dekaanille on ilmoitettava esitarkastuksen jatkumisesta yli tiedekuntaneuvoston määräämän ajankohdan.
Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työn pääasiallinen ohjaaja tai muu aineen professori puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.
Tiedekunta voi pyytää erillisen lausunnon käsikirjoituksen kieliasusta.
5 §
Väitöskirjan aineisto
Väitöskirjan tekijän tulee pyynnöstä järjestää esitarkastajille tilaisuus perehtyä siihen aineistoon, johon väitöskirjatutkimus perustuu.
6 §
Väittelyluvan myöntäminen
Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä.
Esitarkastajien lausunnot väittelyluvan myöntämistä varten toimitetaan tiedekuntaneuvoston jäsenille ja väitöskirjan tekijälle samanaikaisesti.
Mikäli väittelijä haluaa antaa vastineen esitarkastajien lausunnosta, väittelyluvan myöntämistä koskeva asia siirtyy tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. Kirjallinen vastine tulee jättää tiedekuntaan viikon kuluessa siirtämispäätöksestä.
7 §
Väitöskirjan toimittaminen julkiseen jakeluun
Väittelyluvan saatuaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöskirja, joko painettuna tai muussa muodossa julkaistuna, on julkisesti saatavilla ennen julkista tarkastamista.
Väitöskirjaa on pidettävä julkisesti saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista tarkastusta. Dekaani voi kirjallisesta hakemuksesta lyhentää tätä aikaa vähintään viiteen päivään.
Maksutta yliopistolle luovutettavien väitöskirjan kappaleiden määrä on 160. (Näitä kappaleita koskeva jakeluohje on tämän oppaan liitteenä 3.)
8 §
Väitöskirjan nimiölehti
Väitöskirjan nimiölehdeltä tai nimiölehdeltä ja siihen liitetyltä lisälehdeltä yhteisesti tulee ilmetä bibliografisten tietojen (kirjoittajan nimi, teoksen nimi, kustantaja, painopaikka ja painovuosi) lisäksi, että teos on väitöskirja, sekä väittelyluvan myöntänyt tiedekunta, väitöksen aika, väitöksen paikka ja väittelijän oppiarvo(t).
9 §
Väitöskirjan julkisen tarkastamisen valmistelu
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla on dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Oman tiedekunnan ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä. Väitöskirjan pääasiallinen ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.
Tieto vastaväittäjäksi esitetyistä toimitetaan tiedekuntaneuvoston jäsenille ja väittelijälle samanaikaisesti. Mikäli väittelijä on tyytymätön esitykseen, hänen on ilmoitettava tästä siihen kokoukseen mennessä, jossa asiaa käsitellään. Vastaväittäjien valinta siirretään tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen, jota varten väittelijän on kirjallisesti perusteltava tyytymättömyytensä. Tämä kirjallinen vastine tulee jättää tiedekuntaan viikon kuluessa siirtämispäätöksestä.
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin, jonka oppiaineeseen väitöskirja lähinnä kuuluu.
Väittelijä sopii väitöstilaisuuden ajankohdasta kustoksen ja vastaväittäjän kanssa sekä salivarauksesta yliopiston ylivahtimestarin kanssa. Väittelijän tulee myös toimittaa tiedotustoimistoon tiedote väitöksestään viimeistään kolmea viikkoa ennen väitöstilaisuutta. (Tiedotteesta tarkemmin tämän oppaan liitteessä 2)
10 §
Väitöstilaisuuden kieli
Kustos määrää etukäteen väitöstilaisuuden kielen kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Kielenä tulee olla joko suomi tai ruotsi, taikka se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.
11 §
Väitöskirjan julkinen tarkastaminen
Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria), minkä jälkeen tiedekuntaneuvoston määräämä vastaväittäjä esittää omat huomautuksensa väitöskirjasta. Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen muutkin läsnäolijat voivat käydä tieteellistä keskustelua väitöskirjasta. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia. (Tilaisuutta koskevia muita ohjeita voi katsoa esimerkiksi yliopiston tiedotuksen www-sivuilta.)
12 §
Väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu
Vastaväittäjän tulee kuuden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle perusteltu arvostelulausunto väitöskirjasta. Vastaväittäjän tulee lausunnossaan esittää väitöskirjan hylkäämistä tai hyväksymistä ehdottamallaan arvosanalla. Artikkeliväitöskirjan arvostelussa noudatetaan 15 §:ssä annettuja ohjeita.
Väitöskirjan arvostelee tiedekuntaneuvosto.
Vastaväittäjä tekee esityksen väitöskirjan arvosanasta neuvoteltuaan kustoksen ja esitarkastajien kanssa. Kustoksen tehtävänä on huolehtia, että tarvittavat neuvottelut on käyty. Väitöskirjan arvostelussa otetaan huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa.
Vastaväittäjän lausunto väitöskirjasta lähetetään samanaikaisesti tiedekunnan jäsenille ja väittelijälle vähintään viisi päivää ennen asian käsittelyä tai väittelijän suostumuksella myöhemmin.
Mikäli lausunto on hylkäävä tai mikäli väittelijä siihen kokoukseen mennessä, jossa asiaa ensi kertaa käsitellään, ilmoittaa tyytymättömyytensä esitettyyn arviointiin, siirtyy väitöskirjan hyväksymistä koskeva asia tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. Samoin siirretään asian käsittelyä, jos joku tiedekunnan jäsen ehdottaa väitöskirjan hylkäämistä kirjallisesti perustellen.
Asian jatkokäsittelyä varten väittelijä on oikeutettu esittämään kirjallisen vastineen, joka tulee jättää tiedekuntaan kahden viikon kuluessa siirtämispäätöksestä.
13 §
Väitöskirjasta annettavat arvosanat
Arvosanoina hyväksytystä väitöskirjasta käytetään seuraavia: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur.
14 §
Väitöskirjan arvostelun johdosta tehty muistutus
Väittelijä, joka on tyytymätön väitöskirjan arvostelua koskevaan tiedekuntaneuvoston päätökseen, voi pyytää siihen oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunta voi palauttaa arvostelun tiedekuntaneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi.
15 §
Artikkeliväitöskirjaa koskevat erityismääräykset
Artikkeliväitöskirjaksi tarkoitettujen artikkelien ja yhteenvedon tulee käsitellä yhtenäistä tieteellistä ongelmakokonaisuutta siten, että väittelijän oma kokonaispanos vastaa väitöskirjan vaatimuksia. Jokaisen artikkelin tulee sisältää uusia tuloksia tai näkökohtia.
Yhteenvedossa on esitettävä väitöskirjan tieteellinen ongelma ja tutkimuksen tavoitteet sekä katsaus menetelmiin, aineistoihin ja tutkimustuloksiin.
Vaikka artikkelien tulee ensisijaisesti perustua väittelijän omaan tutkimustyöhön, myös yhteisjulkaisut voidaan hyväksyä artikkeliväitöskirjan osiksi, jos väittelijällä on niissä selvästi osoitettu itsenäinen osuus. Tämän toteamiseksi on hänen väittelylupaa pyytäessään esitettävä hyväksyttävä kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisussa.
Väittelylupaa varten väittelijän on esitettävä tiedekunnalle väitöskirjaksi aikomansa artikkelit ja niiden yhteenveto kahtena kappaleena.
Esitarkastajien tulee lausunnoissaan arvioida, muodostavatko artikkelit ja yhteenveto kokonaisuuden, jota voidaan julkisesti puolustaa väitöskirjana, sekä ehdottaa väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä. Artikkelit tulee arvioida myös sisällöllisesti, vaikka ne olisivat aikaisemmin ilmestyneet arviointimenettelyä noudattavissa tieteellisissä julkaisuissa.
Julkista tarkastamista varten artikkeliväitöskirjan artikkeleja sekä yhteenvetoja sidotaan yhteen vähintään 30 kappaletta. Loput yliopistolle luovutettavista 160 kappaleesta voivat olla yhteenvetoja. (Jakeluohje on tämän oppaan liitteenä 3.)
16 §
Määräysten voimaantulo
Määräykset tulevat voimaan 1.8.1999.
Todistuksen suoritetusta jatkotutkinnosta myöntää tiedekuntaneuvosto. Tätä varten tutkittavan on toimitettava jatko-opintojaan koskevin suoritusmerkinnöin varustettu opintokirjansa tai -korttinsa tiedekunnan apulaissihteerille. Mikäli käytössä ei ole opintokirjaa tai -korttia, apulaissihteerille tulee toimittaa jatkotutkintokuulustelusta vastanneen professorin (tai opettajan) allekirjoittama opintorekisteriote tai muu ilmoitus jatko-opintojen suorittamisesta.
Tutkintotodistukset annetaan edellä tarkoitettua tiedekuntaneuvoston kokousta seuraavassa publiikissa tai todistuksen voi noutaa publiikin jälkeen tiedekunnan kansliasta. Publiikkiin ei tarvitse ilmoittautua, eikä siihen lähetetä kutsua.
Lisensiaatin tutkintotodistukseen merkitään aina pääaine ja pääaineen arvostelu, lisensiaatintutkimuksen aihe sekä lisensiaatintutkimuksesta annettu arvosana. Sivuaine mainitaan todistuksessa, mikäli siinä on suoritettu syventäviä opintoja, joiden laajuus on vähintään kymmenen opintoviikkoa. Arvosana annetaan, jos sivuaineessa on suoritettu syventävät opinnot.
Pääaineessa ja sivuaineessa käytetään arvosteluasteikkoa tyydyttävät, hyvät, erinomaiset tiedot. Pääaineesta arvosanaa annettaessa ei oteta huomioon lisensiaatintutkimuksesta annettua arvosanaa.
Suoritusten opintoviikkomääriä ei merkitä todistukseen.
Valtiotieteiden tohtorin tutkintotodistukseen merkitään väitöskirjan nimi ja väitöskirjasta annettu arvosana.
Lisensiaatin tutkintoa suorittamattomalta vaadittavien opintojen arvostelu annetaan tiedoksi tiedekuntaneuvoston pöytäkirjan otteella. Arvostelua suoritettaessa menetellään kuten lisensiaatin tutkinnon vastaavia suorituksia arvosteltaessa.
Väitöskirjaa arvosteltaessa käytetään arvosana-asteikkoa: approbatur, lubenter, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Pää- ja sivuaineen opintosuorituksia arvosteltaessa käytetään asteikkoa: tyydyttävät, hyvät, erinomaiset tiedot.
Kansantaloustieteen jatko-opiskelijaksi voi hakea, mikäli on suorittanut maisterin tutkintoon sisältyvät kansantaloustieteen opinnot pääaineena arvosanalla "hyvät tiedot" tai "erinomaiset tiedot" ja mikäli tutkinnon suorittamisesta on kulunut vähemmän kuin viisi vuotta. Tätä vanhemmat tiedot katsotaan vanhentuneiksi.
Hyväksyminen jatko-opiskelijaksi tapahtuu hakemusten perusteella. Hakemukset käsitellään lukukausittain. Käsittelyä varten ne on jätettävä valtiotieteelliselle tiedekunnalle 15.8. tai 30.11. mennessä.
Jos opinnot ovat vanhentuneet, opiskelijan on erillisessä kuulustelussa osoitettava hallitsevansa kansantaloustieteen keskeiset mikro- ja makrotalousteoriat vähintään hyvin tiedoin, ennen kuin hän voi hakea lupaa suorittaa alan jatko-opintoja. Erikseen järjestettävässä kuulustelussa tentitään seuraava kirjallisuus:
Gravelle H & Rees R: Microeconomics (2nd ed.), luvut 1-4, 5C, 6-12, 14-15 ja 17-19.
Jones C I: Introduction to Economic Growth,
Romer D: Advanced Macroeconomics, luvut 4,5,6,9,10 ja 2B (part B).
Kuulusteluun voi osallistua joulu- tai toukokuun tiedekuntatenteissä. Huom.! Tiedekuntatenttiin on erikseen ilmoittauduttava viimeistään 10 päivää ennen tenttiä tenttikuorta käyttäen.
Jatko-opiskelijaksi hyväksyttyjen on vuosittain ilmoittauduttava kansantaloustieteen laitokseen 15.9. mennessä. Ilmoittautumislomakkeita saa laitoksen kansliasta.
Kansantaloustieteen jatkokoulutus liittyy läheisesti valtakunnalliseen jatkokoulutusohjelmaan (KAVA), joka tarjoaa sekä kurssiopetusta että seminaarityöskentelyä. Kursseille sekä opinnäytetyötään valmisteleville tarkoitettuihin workshop-ryhmiin päästäkseen laitoksen jatko-opiskelijoiden on ilmoittauduttava myös valtakunnalliseen ohjelmaan. Ilmoittautuminen KAVA:aan on voimassa lukuvuoden kerrallaan, ja ilmoittautua voi lukukausien alussa. Yhteystiedot ovat kansantaloustieteen osuuden lopussa.
KAVAlla on 16 tutkijankoulutuspaikkaa opetusministeriön rahoittamassa GS-ohjelmassa. Niitä on myös laitoksen yhteydessä esim. eri tutkimusprojekteissa. Paikat ovat määräaikaisia ja niitä voi vapautua pitkin vuotta, joten niitä kannattaa kysyä KAVA:n toimistosta sekä seurata ilmoitustaululta. Muita jatko-opintojen rahoituskeinoja ovat muun muassa eri säätiöiden apurahat.
1. Syventävät opinnot kansantaloustieteessä (ks. ed. edellytykset jatko-opintoihin).
2. Matematiikan A-oppimäärä (16 ov) sekä 11 opintoviikkoa tilastotieteen perusopintojen vaihtoehdosta I.
3. Jatkokoulutuskuulustelu, 20 ov : jatkokoulutuskurssit (14 ov) ja aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin kahden lukukauden ajan (6 ov).
4. Sivuaineen syventäviä opintoja ilman tutkielmaa tai määrärtyt lisäopinnot (vaatimukset jäljempänä), yhteensä vähintään 15 ov.
Jatkokoulutuskurssit (14 ov)
1. Resurssien allokaation teoria, 5 ov
a) KAVA-ohjelman mikrotalousteorian jatkokoulutuskurssi tai
b) kirjallisuus: Mas-Colell A & Whinston M D & Green J R: Microeconomic Theory, luvut 1-10 ja 12-20.
Kuulustelija professori Koskela. Kohta voidaan suorittaa toukokuun tiedekuntatentissä vain, mikäli opiskelija ei hyväksyttävästä syystä ole voinnut osallistua KAVA:n kuulusteluihin.
2. Makrotalousteoria, 5 ov
a) KAVA-ohjelman makrotalousteorian jatkokoulutuskurssi tai
b) kirjallisuus: Blachard O J & Fischer S: Lectures in Macroeconomics, luvut 1-8. Obstfeld M & Rogoff K: Foundations of International Macroeconomics, luvut 2, 5 ja 9.
Kuulustelija professori Palokangas. Kohta voidaan suorittaa syyskuun tiedekuntatentissä vain, mikäli opiskelija ei hyväksyttävästä syystä ole voinut osallistua KAVA:n kuulusteluihin.
3. Oppihistoria, metodologia ja menetelmät, vähintään 2 ov
Tämän kohdan materiaalia voidaan suorittaa kursseilla, joita sisältyy laitoksen omaan tai KAVA-ohjelman opetustarjontaan. Kohdasta hyväksytään useampiakin 2-3 ov:n suorituksia.
a) Oppihistoria, 2 ov, kirjallisuus: Blaug M: Economic Theory in Retrospect (4. painos).
b) Metodologia, 2 ov, kirjallisuus: Caldwell B J (ed.): The Philosophy and Methodology of Economics, Vol. I-III, joista tentitään yksi osa sopimuksen mukaan. Sovittava erikseen kuulustelijan kanssa.
c) Dynaaminen optimointi, 2 ov, kirjallisuus: Kamien M & Schwarz N: Dynamic Optimization, Part I: luvut 1-3, 9 ja 17 sekä Part II ja Appendix A ja B.
d) Peliteoria, 2 ov, kirjallisuus: Myerson R B: Game Theory, Analysis of Conflict, luvut 1-8.
e) Epävarmuus ja informaatio, 2 ov , kirjallisuus: Macho-Stadler I & Perez-Castrillo J D: An Introduction to the Economics of Information.
f) Ekonometria, 2 ov, kirjallisuus: Amemiya T: Qualitative Response Models: A Survey. Journal of Economic Literature (1981:19), 1483-1536, Davidson R & Mackinnon J G: Estimation and Inference in Econometrics, luku 20: Unit Roots and Cointegration, Lazlo M & Sevestre P: The Econometrics of Panel Data. A Handbook of the Theory with Applications (2nd rev. ed), luvut 1,2,3 ja 4 ja Pagan A: Three Econometric Methodologies: A Critical Appraisal. Journal of Economic Surveys 1987: Vol. 1, No. 1, 3-24.
Kuulustelut: Kohta a: yliassistentti Sappinen, joulu- ja huhtikuu. Kohta b: professori Vartia, joulu- ja huhtikuu. Kohta c: professori Palokangas, joulu- ja huhtikuu. Kohdat d. ja f.: professori Vartia, loka- ja maaliskuu. Kohta e: professori Kanniainen, loka- ja maaliskuu.
4. Opiskelijakohtainen osa, 1-2 ov
Tentittävä kirjallisuus sopimuksen mukaan lisensiaatintutkimuksen aiheeseen liittyen. Kohta voidaan korvata myös erityiskurssilla.
Huom.! Tämän kohdan sekä lisäopintojen kohdan 'Kansantaloustieteen erityisteemoja' vaatimuksista voidaan korvata enintään 5 opintoviikkoa muissa korkeakouluissa suoritetuilla opinnoilla, joihin ei ole liittynyt kuulustelua (suoritusmerkintä "hyväksytty" tai "suoritettu").
Jatkokoulutusseminaari (6 ov)
Huom.! Sekä mikro- että makrotalousteorian jatkokoulutusjaksot on oltava suoritettuina seminaariin ilmoittauduttaessa. Empiiriseen opinnäytetyöhön tähtäävältä vaaditaan myös riittävät tiedot ekonometriassa. Seminaariin hyväksytyksi tuleminen edellyttää lisäksi, että opiskelija laatii tutkielmasuunnitelman (enintään 3-4 sivua), jonka laitoksen kaksi professoria käsittelevät. Vasta hyväksytty tutkielmasuunnitelma oikeuttaa osallistumaan seminaariin. Tarkemmat tiedot suunnitelman jättämisestä ilmoitetaan vuosittain ilmestyvässä opinto-oppaan II-osassa.
Näitä lisäopintoja voi suorittaa myös KAVA-ohjelman kursseilla, jotka hyväksytään yleensä 2-3 ov:n suorituksina. Vastaavuuksista sovitaan tapauskohtaisesti.
1. Tutustuminen kansantaloustieteen klassikoihin, 3 ov.
Kirjallisuus sopimuksen mukaan esim. yksi seuraavista vaihtoehdoista. Tentittävästä teoksesta on sovittava henkilökohtaisesti kuulustelijan vastaanotolla etukäteen. Kohdan voi suorittaa myös esseellä kuulustelijan kanssa erikseen sovittaessa.
Kirjallisuus: Smith A: The Wealth of Nations; Ricardo D: Principles of Political Economy and Taxation; Walras L: Elements of Pure Economics; Marshall A: Principles of Economics; Wicksell K: Föreläsningar i nationalekonomi (engl. Lectures on Political Economy); Keynes J M: The General Theory of Employment, Interest and Money.
Kuulustelut: Syys- ja tammikuussa, yliassistentti Sappinen.
2. Perehtyminen taloushistoriaan, 2 ov
Kirjallisuus sopimuksen mukaan esim.: Mathias P & Davis J A (eds.): The First Industrial Revolutions, Grafts N & Tonniolo G: Economic Growth in Europe since 1945, luvut 1-6, 8-9, 15-16 ja 18.
Kuulustelut: joulu- ja toukokuussa, professori Uimonen.
3. Menetelmät ja ekonometria, 4 ov
Opintojakso voidaan suoritaa kolmella eri tavalla a-c:
a) KAVA-ohjelman ekonometrian jatkokoulutuskurssilla tai mikäli opiskelija ei hyväksyttävästä syystä ole voinnut osallistua eo. kursille hän voi tenttiä seuraavan kirjallisuuden: Greene W H.: Econometric Analysis (4th ed.), ei lukuja 21 ja 22.
b) Ekonometrian tilastolliset perusteet (ks. syventävien opintojen vaatimukset kohta E1)).
c) Opiskelijan suuntautumista tukevat tilastotieteen syventävien opintojen 4 ov:n valinnanvaraiset suoritukset (ekonometria, stokastiset prosessit ja aikasarja-analyysi, otantateoria, monimuuttujamenetelmät ym.). Kohta tentitään tällöin tilastotieteen laitokselle. Sopimuksen mukaan jakso voidaan korvata myös HKKK:n talousmatematiikan syventävien tai jatko-opintojen soveltuvilla kursseilla. Tällöin vastaavuuksista on sovittava ekonometrian professorin kanssa.
Kuulustelut: loka- ja helmikuussa, professori Vartia.
4. Kansantaloustieteen erityisteemoja, 6 ov
Sopimuksen mukaan esimerkiksi seuraavilta aloilta:
a) Julkinen talous, 2 ov, kirjallisuus: Myles G O: Public Economics, luvut 3-12. Kuulustelut: loka- ja huhtikuussa, professori Loikkanen.
b) Metodologia, 2 ov, kirjallisuus: kaksi teosta seuraavista: Hausman D M: The Inexact and Separate Science of Economics, Marchi N & Blaug M (eds.): Appraising Economic Theories, luvut 1-6, 10-12 ja 15-16, Langlois R N (ed.): Economics as a Process: Essays in the New Institutional Economics, Henderson W & Dudley-Evans T & Backhouse R (eds.): Economics and Language, Wong S: The Foundations of Paul Samuelson's Revealed Preference Theory: A Study by the Method of Rational Reconstruction. Kuulustelut: loka- ja huhtikuussa, professori Yrjö Vartia.
c) Ympäristö- ja luonnonvarat, 2 ov, kirjallisuus: Clark C: Mathematical Bioeconomics (2nd ed.), luvut 1-5 ja 8-9 tai Neher P: Natural Resource Economics. Conservation and Exploitation, ei lukuja 11, 14 ja 17. Kuulustelut: loka- ja huhtikuussa, professori Uimonen.
d) Kansainvälinen talous, 2 ov, kirjallisuus: joko Kansainvälisen kaupan teoria, 2 ov: Helpman E & Krugman P R: Trade Policy and Market Structure; Helpman E & Krugman P R: Market Structure and Foreign Trade, luku 6. tai Valuuttakurssien määräytyminen, 2 ov : Krugman P: Currencies and Crises, (ei liitteitä), Murshed S M: Macroeconomics for Open Economics. Kuulustelut: joulu- ja toukokuussa, professori Palokangas.
e) Siirtymätalouksien kysymyksiä, 2 ov, kirjallisuus: Stiglitz J E: Whither Socialism?, Amsden A & Kochanowicz J & Taylor L: Market Meets Its Match. Kuulustelut: joulu- ja toukokuussa, professori N.N..
f) Investoinnit, rahoitus- ja pääomamarkkinat, 2 ov, kirjallisuus:
joko Investointiteoria, 2 ov: Dixit A K & Pindyck R S: Investment Under Uncertainty tai Rahoitusteoria, 2 ov: Huang C & Litzenberger R H: Foundations for Financial Economics, luvut 1-9
tai Pankkiteoria, 2 ov: Freixas X & Rochet J C: Microeconomics of Banking. Kuulustelut: joulu- ja toukokuussa, professori Linden.
g) Teollinen organisaatio ja kilpailuteoria, 2 tai 4 ov, kirjallisuus: joko 2 ov:n vaihtoehto: Tirole J: The Theory of Industrial Organization, Part I.
tai 4 ov:n vaihtoehto: Tirole J: The Theory of Industrial Organization. Kuulustelut: syys- ja tammikuussa, professori Kanniainen.
h) Työn taloustiede, 2 ov, kirjallisuus: Esim. artikkeleita kokoelmasta Handbook of Labor Economics, Vol. 3A-3C (sovittava erikseen kuulustelija kanssa). Kuulustelut: syys- ja tammikuussa, professori N.N.
i) Aikasarja-analyysi, 2 ov, kirjallisuus: Harvey A C: Forecasting, Structural Time Series Models and the Kalman Filter, luvut 1-3, 4.1 ja 8. Kuulustelut: syys- ja tammikuussa, professori Vartia.
j) Kasvu- ja suhdanneteoria, 2 ov, kirjallisuus: Barro R J & Sala-i-Martin X: Economic Growth, luvut 1-6 sekä 10-12, Gabisch G & Lorenz H-W: Business Cycle Theory (2nd ed.), soveltuvin osin (sovittava erikseen kuulustelijan kanssa). Kuulustelut: loka- ja helmikuussa, professori Palokangas.
k) Makrotaloustieteen suuntauksia, 2 ov, kirjallisuus:
joko Rahateoria ja rahapolitiikka, 2 ov, Walsh C: Monetary Theory and Policy
tai Odotukset ja oppimisdynamiikka, 2 ov, Evans G & Honkapohja S: Learning and Expectations in Macroeconomics
taiTyömarkkinat ja makrokehitys, 2 ov, Palokangas T: Labour Unions, Public Policy and Economic Growth. Kuulustelut: loka- ja helmikuussa, professori Linden.
l) Talouden evoluutio, 2 ov, kirjallisuus: Arthur B W & Durlauf S N & Lane D A (eds): The Economy as an Evolving Complex System, vol II 1997, artikkelit:1-12. Kuulustelut: loka- ja helmikuussa, professori N.N..
m) Jatkuvan ajan stokastiset mallit, 2 ov, kirjallisuus: Shimko D C: Finance in Continuous Time: A Primer, luvut 1 ja 3; Merton R C: Continuous Time Finance, sopimuksen mukaan esim. luvut 3, 5 ja 15 tai pari-kolme artikkelia sopimuksen mukaan. Kuulustelut: joulu- ja huhtikuussa, professori Kanniainen.
n) Talousmaantiede ja kaupunkitalous, 2 ov, kirjallisuus: Fujita M & Krugman P & Venables A J: The Spatial Economy: Cities, Regions and International Trade. Kuulustelut: joulu- ja huhtikuussa, professori Loikkanen.
o) Yhteiskunnalliset oikeudenmukaisuusteoriat, 2 ov, kirjallisuus: Roemer J E: Theories of Distributive Justice tai Kolm S-C: Modern Theories of Justice, ei osaa IV. Kuulustelut: joulu- ja huhtikuu: professori Uimonen.
p) Muita erityiskysymyksiä kurssien ja sopimuksen mukaan.
Jatkokoulutusseminaari (L2., 6ov, 70811)
kokoontuu to 16-18 U37 sh 4. Ensimmäinen kokoontuminen on 21.9. Huom.! Seminaariin tultaessa on jatko-opintojen resurssien allokaation teoria ja makrotalousteoria oltava suoritettuina. Empiiriseen opinnäytetyöhön tähtäävältä vaaditaan lisäksi riittävät tiedot ekonometriassa. Seminaariin hyväksytyksi tuleminen edellyttää lisäksi, että opiskelija laatii tutkielmasuunnitelman (enintään 3-4 sivua), jonka laitoksen kaksi professoria käsittelevät. Suunnitelma on jätettävä professori Mika Lindenille viimeistään 15.9. Vasta hyväksytty tutkielmasuunnitelma oikeuttaa osallistumaan seminaariin.
Suurien teorioiden aikakausi 1920-30 -luku"
Professori emeritus Jouko Paunio pitää essee-seminaarin 2.10. - 4.12. ma 10-12 U37 sh 4. Ilmoittautuminen seminaariin viimeistään pe 22.9.2000 laitoksen kansliaan. Seminaariin osallistuminen vastaa opintojaksoa L3 (3 ov, 70851).
Yleisen tasapainon analyysin kurssin
pitää VTT Hannu Vartiainen 20.9.-13.12 ke 14-16 PR sali 6. Harjoituksista ilmoitetaan tarkemmin luennoilla. Kurssin hyväksytty suorittaminen vastaa opintojaksoa L1.3c. (2 ov, 70823).
Ekonometrian tilastollisista perusteista
luennoi professori Yrjö Vartia 12.9-12.12. ti ja to 14-16 U37 sh 4. Harjoituksista ilmoitetaan tarkemmin luennoilla. Kurssin hyväksytty suorittaminen vastaa opintojaksoa L5. (4 ov, 70853).
Rahoituksen teorian kurssin
pitää professori Vesa Kanniainen 18.9-18.12. ma 12-14 U37 sh 4. Kurssin hyväksytty suorittaminen vastaa opintojaksoa L6.6b (2 ov, 70877).
Tutkijakollokvio
kokoontuu pe 14-16, joka toinen viikko, U37 sh 4. Ohjelmasta tiedotetaan erikseen.
Jatkokoulutusseminaari (L2, 6 ov, 70811)
kokoontuu to 16-18 U37 sh 4. Ensimmäinen kokoontuminen on 18.1. Huom.! Seminaariin tultaessa on jatko-opintojen resurssien allokaation teoria ja makro-talousteoria oltava suoritettuina. Empiiriseen opinnäytetyöhön tähtäävältä vaaditaan lisäksi riittävät tiedot ekonometriassa. Seminaariin hyväksytyksi tuleminen edellyttää lisäksi, että opiskelija laatii tutkielmasuunnitelman (enintään 3-4 sivua), jonka laitoksen kaksi professoria käsittelevät. Suunnitelma on jätettävä professori Mika Lindenille viimeistään 12.1. Vasta hyväksytty tutkielmasuunnitelma oikeuttaa osallistumaan seminaariin.
Peliteorian kurssin harjoituksineen
pitää VTL Marja-Liisa Halko 16.1. - 22.2. ti 14-16 U37 sh1 ja to 10-12 PR sali 6. Harjoituksista ilmoitetaan tarkemmin luennoilla. Kurssin hyväksytty suorittaminen vastaa opintojaksoa L1.3d (2 ov, 70824).
Organisaatioiden taloustieteestä
luennoi Mikko Leppämäki, Ph.D., 7.3. -25.4. ke 9-12 U38 D112. Kurssin hyväksytty suorittaminen vastaa opintojaksoa L1.3e (2 ov, 70825).
Julkisen talouden syventävän kurssin
pitävät professori Erkki Koskela ja VTT Jukka Pirttilä. Professori Koskelan osuus: 16.1. - 8.2. ti 10-12 U37 sh2, ke 10-12 P651 ja to 10-12 U37 sh 3. VTT Pirttilän osuus: 13.2. - 22.2. ti 10-12 U37 sh 2 ja to 12-14 U37 sh 3. Kurssin hyväksytty suorittaminen vastaa opintojaksoa L6.1 (2 ov, 70861).
Kansainvälisestä rahataloudesta
luennoi professori Tapio Palokangas 12.3. - 10.4. ma ja ti 10-12 PR sali 6. Kurssin hyväksytty suorittaminen vastaa opintojaksoa L6.4b (2 ov, 70874).
Investointimallien kurssin
pitää professori Mika Linden 6.2. - 16.3. ti ja pe 12-14 U37 sh 3. Kurssin hyväksytty suorittaminen vastaa opintojaksoa L6.6a (2 ov, 70876).
Economics of Competition and Antitrust
Petri Lehto, Lic. Soc. Sci. and Markku Stenborg, Ph.D. give the course 12.3. - 23.4. on Mondays and on Wednesdays 4-6 p.m. Place: Main Building, room 6. Kurssin hyväksytty suorittaminen vastaa opintojaksoa L6.7a (2 ov, 70867).
Tutkijakollokvio
kokoontuu pe 14-16, joka toinen viikko, U37 sh 4. Ohjelmasta tiedoitetaan erikseen.
Huom.! Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma (KAVA) järjestää syyslukukaudella mm. mikrotalousteorian kurssin. Makrotalousteorian kurssi järjestetään kevätlukukaudella 2001. Näistä kursseista sekä muusta KAVAn opetuksesta tiedotetaan erikseen tai katso tarkemmin http://www.valt.helsinki.fi/fppe/.
Kansantaloustieteen laitos
Postiosoite: PL 54 (Unioninkatu 37), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Telekopio: 191 8877 (191 24877*);
WWW: http://www.valt.helsinki.fi/katal/
Sähköposti: econ@helsinki.fi
Kanslian aukioloaika: ma - pe klo 10-12 ja 14-15
Laitoksen esimies, professori Tapio Palokangas, puh. 191 8891 (191 24891*), to 14.30-15.30
Jatkokoulutusyhdyshenkilö, professori Mika Linden, puh. 191 8892 (191 24888*), ti 14.00-15.00
Amanuenssi Ritva Teräväinen, puh. 191 8897 (191 24897*)
Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma, KAVA
Postiosoite: PL 54 (Snellmaninkatu 14 A), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Telekopio: 191 8932 (191 24932*); WWW: http://www.valt.helsinki.fi/fppe/
KAVAn johtaja, professori Mikko Puhakka, puh. 191 8954 (191 24954*)
Amanuenssi Ulla Strömberg, puh. 191 8958 (191 24958*)
Toimistosihteeri Perttu Korhonen, puh. 191 8959 (191 24959*)
* Puhelinnumerot muuttuvat suluissa oleviksi 9.10.2000.
Kehitysmaatutkimuksen laitoksen ohjauksessa olevien jatko-opiskelijoiden on oltava jatko-opiskelijoina ainelaitoksellaan. Ohjaus on järjestetty niin, että jatkokoulutettavan ainelaitos ja kehitysmaatutkimuksen laitos kumpikin nimeävät jatko-opiskelijalle ohjaajan.
Hakeminen kehitysmaatutkimuksen laitoksen ohjaukseen ja jatkokoulutukseen tapahtuu lähettämällä vapaamuotoinen hakemus, johon on liitetty tutkimussuunnitelma, professori Juhani Koposelle kehitysmaatutkimuksen laitokselle 15.9.2000 mennessä. Lisätietoja kehitysmaatutkimuksen laitoksen jatkokoulutuksesta antaa assistentti Timo Kyllönen.
Advanced Development Theory and History (3 credits).
This teaching seminar will examine the most recent literature on development from a broadly defined social science interdisciplinary perspective. The seminar, chaired by Professor Juhani Koponen, meets on Mondays starting 25 September at 6 pm. in U38 lecture room F113.
State and Development in the South (3 credits).
The seminar meets on Mondays 22 January at 6 pm. in U38 lecture room F113. The seminar is chaired by the professor of the IDS.
Research Seminar
This seminar is based on the presentation of the ongoing research of the postgradiuate students. The first meeting of this seminar is also on Monday 25 September at 6 pm. In U38 lecture room F113. The seminar is chaired by Docent Timo Kortteinen.
Seuraavat kurssit ja seminaarit soveltuvat myös jatko-opiskelijoille:
Anthropologies of the State in Africa (3 credits)
Lectures from September 21 to November 23 on Thursdays at 16-18, U38 lecture room F113. Intensive seminar on November 24-25. Lecturers Docent Pekka Seppälä and Dr. Jeremy Gould.
Development Discourse: Seminar (3 credits)
This seminar is mainly based on the presentation of students' seminar papers on the the broad area of development theory. The seminar is conducted by professor of the IDS on Mondays (15 January to 7 May) at 12-14 in U38 lecture room D112.
professori (sl 2000) Juhani Koponen, puh. 191 24 265, vastaanotto ti 12-14 tai sopimuksen mukaan, sähköposti: jkoponen@valt.helsinki.fi
assistentti (sl 2000) Timo Kyllönen, puh. 191 24 263, vastaanotto ti 12-14, sähköposti timo.kyllonen@helsinki.fi).
Kehitysmaatutkimuksen laitos
Käyntiosoite: Unioninkatu 38 E
Postiosoite: Pl 59 (Unioninkatu 38 E), FIN-00014 Helsingin yliopisto
puh. 191 24 251, fax 191 24 255
IDS-Finland@Helsinki.fi
http://www.valt.helsinki.fi/kmi
Jatko-opiskelijaksi pääsyn edellytyksenä vaaditaan hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritetut käytännöllisen filosofian syventävät opinnot ja vähintään cum laude approbatur -arvosanalla hyväksytty pro gradu -tutkielma tai muutoin osoitetut vastaavat tiedot.
Jatko-opinto-oikeutta käytännölliseen filosofiaan voidaan hakea kahdesti vuodessa: hakuajat päättyvät 15.8. ja 30.11. Hakemukset toimitetaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan apulaissihteeri Terhi Kulonpalolle. Hakemuksen liitteeksi kaikkien hakijoiden on toimitettava tutkimussuunnitelma. Muussa tiedekunnassa tai korkeakoulussa tutkinnon suorittaneiden on toimitettava tutkimussuunnitelman lisäksi myös todistusjäljennös siitä tutkinnosta, jonka perusteella jatko-opinto-oikeutta anotaan.
Filosofian tutkijakouluun ei ole erityistä hakuaikaa, mutta siihen voidaan ottaa vain jo tiedekuntaan jatko-opiskelijaksi hyväksyttyjä. Hakulomakkeita ja lisätietoja saa laitoksen amanuenssilta. Jatko-opiskelijoiden on perustutkinto-opiskelijoiden tapaan ilmoittauduttava läsnä- tai poissaoleviksi opiskelijoiksi yliopiston neuvontatoimistoon kunkin lukuvuoden alussa, lukuvuodelle 2000-2001 ilmoittaudutaan 2.5.-15.9. välisenä aikana. Huom! Opiskelija, joka ei ilmoittaudu 15.9. mennessä menettää opiskeluoikeutensa (Yliopistoasetus A115/98 ja Rehtorin päätös 69/98). Tämän jälkeen opiskelijan pitää anoa opiskeluoikeutta tiedekunnastaan erillisellä lomakkeella. Lisäksi opiskelija joutuu maksamaan uudelleenkirjoittautumismaksun (200 mk).
Jatko-opinnot voidaan suorittaa joko käytännöllisen filosofian laitoksen yleisten tutkintovaatimusten mukaan tai filosofian valtakunnallisen tutkijakoulun tutkintovaatimusten mukaisesti. Filosofian tutkijakoulu on valtakunnallinen suomalaisten filosofian laitosten ja yksiköiden yhteistyöhanke, jonka puitteissa opiskelijat perehtyvät syvällisesti filosofian eri osa-alueisiin ja suorittavat tohtorin tutkinnon neljän vuoden kuluessa. Tutkielmien ohjaus ja opetus järjestetään korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Lisätietoja saa amanuenssilta sekä tutkijakoulun sihteeriltä. Yleiset tutkintovaatimukset
Valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon sisältyy lisensiaatintyön ja/tai väitöskirjan lisäksi jatko-opintoja vähintään 35 opintoviikkoa. Opinnot voivat koostua joko käytännöllisen filosofian jatko-opinnoista tai pääainetta tukevista sivuaineen opinnoista siten, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:
1) Osallistuminen jatkokoulutusseminaareihin kolmen lukukauden ajan, yhteensä 9 opintoviikkoa.
2) Jatkotutkintokuulustelu väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen aiheesta. Kuulustelussa edellytetään teosten perusteellista hallitsemista. Vastaavien luentojen suorittamista voidaan sopimuksen mukaan käyttää osasuorituksena.
3) Käytännöllisen filosofian jatko-opintoja ja näitä tukevia muita opintoja aineen professorin hyväksymän opintosuunnitelman mukaisesti siten, että kohtien 1-3 opinnot ovat yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.
4) Lisensiaatintutkimus ja/tai väitöskirja.
Filosofian tutkijakoulussa tohtorin tutkintoon kuuluu väitöskirjan lisäksi jatko-opintoja vähintään 40 opintoviikkoa. Sivuaineen opintoja ei edellytetä, vaan opinnot koostuvat filosofian jatko-opinnoista sekä mahdollisista alan yleisopinnoista seuraavasti:
Pakolliset opinnot
1) Osallistuminen jatkokoulutusseminaariin kolmen lukukauden ajan, yhteensä 9 opintoviikkoa.
2) Jatkotutkintokuulustelu väitöskirjan aiheesta, noin 4 opintoviikkoa.
3) Vähintään 16 opintoviikkoa filosofian jatko-opintoja siten, että jokaiselta seuraavalta osa-alueelta (a-c) suoritetaan vähintään 4 opintoviikkoa.
a) logiikka, formaalit menetelmät ja niiden sovellukset, epistemologia, metafysiikka (ontologia), tieteenfilosofia, tieteentutkimus
b) etiikka, yhteiskuntafilosofia, estetiikka
c) filosofian historia, nykyajan filosofia, soveltava filosofia.
4) Väitöskirja.
Vapaavalintaiset opinnot
Vapaavalintaisiin opintoihin opiskelija voi sisällyttää filosofian jatko-opintoja oman kiinnostuksensa mukaan. Lisäksi tutkintoon voidaan hyväksyä tiedekunnan yleisiä jatko-opintoja, kuitenkin enintään 10 opintoviikkoa. Tällaisia yleisopintoja voivat olla esimerkiksi korkeakoulupedagogiikkaan tai tieteelliseen kommunikaatioon liittyvät kurssit.
Käytännöllisen filosofian jatko-opinnoiksi käyvät ohjaajan kanssa erikseen sovittujen syventävien opintojen erikoiskurssien lisäksi myös valtakunnallisesti tai ulkomailla järjestettävä jatkokoulutus sopimuksen mukaan. Filosofian syventävien opintojen kurssit esitellään filosofian opetusmonisteessa, jonka saa lukukausittain Philosophica-kirjastosta. Filosofian tutkijakoulun opetustarjonnasta kootaan lukukausittain erillinen opetusmoniste, jonka saa tutkijakoulun sihteeriltä Aki Lehtiseltä. Pohjoismaisen filosofian jatkokoulutusohjelman kurssit järjestetään periodiopetuksena ja opetusta on yleensä 4-5 tuntia päivässä. Kursseista julkaistaan erillinen opetusmoniste, jonka myös saa tutkijakoulun sihteeriltä. Opetusohjelma löytyy myös laitoksen kotisivulta.
Käytännöllisen filosofian seminaari (Kf340, 410)
Seminaarissa esitetään jatko-opintojen tutkimuksen aihepiiristä laadittu esitelmä. Professori Timo Airaksisen johtama seminaari järjestetään periodiopetuksena lukukauden lopussa. Seminaarin järjestäytymistilaisuus on lukukausien alussa laitoksen seminaarihuoneessa ti 26.9. ja ti 23.1. klo 16-18.
Tieteenfilosofian teemaseminaari (Kf330k, 430k)
Seminaari kokoontuu Petri Ylikosken johdolla joka toinen maanantai klo 16-18, Aud IX, alkaen syksyllä 18.9. ja keväällä 22.1. Lisätietoja saat laitoksen ilmoitustaululta.
Tieteentutkimuksen teemaseminaari (Kf330l, 430l)
Seminaari kokoontuu tieteentutkimuksen assistentin johdolla joka toinen maanantai klo 16-18, Aud IX, alkaen syksyllä 25.9. ja keväällä 29.1.
Tutkijaseminaari
Filosofian tutkijaseminaari kokoontuu syksyllä ja keväällä to 16-18 laitoksen seminaarihuoneessa. Ohjelmasta ilmoitetaan erikseen laitoksen ilmoitustaululla. Kaikki opiskelijat ovat tervetulleita kuuntelemaan tutkijaseminaarin luentoja.
Käytännöllisen filosofian laitos
Käyntiosoite: Metsätalo, Unioninkatu 40 B, 3. kerros
Postiosoite: PL 24 (Unioninkatu 40 B), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Puhelin: vaihde 1911 - Telefax: 191 7627
Metsätalo on avoinna lukukausien aikana ma-pe klo 9-20, la suljettu.
Huom! Laitos muuttaa syyslukukauden 2000 lopulla uusiin tiloihin. Tarkista uudet yhteystiedot syksyn ja kevään opetusmonisteesta tai laitoksen kotisivulta: www.valt.helsinki.fi/kfil
Kanslia
Toimistosihteerit Merica Ahjolinna ja Karolina Kokko, ti-to 12-13 MT huone 355, puh. 191 7634, merica.ahjolinna@helsinki.fi
Amanuenssi Tuula Pietilä, vastaanotto ma, ke ja to klo 15-16 MT huone 337, puh. 191 7639; muulloin F28, huone 409A, puh. 1912 3270, tuula.pietila@helsinki.fi
Kirjasto
Philosophica-kirjasto, ma-pe 9-20, kesällä 9-14, vahtimestari Jussi Luukka, puh. 191 7648
Opettajat
Airaksinen, Timo, laitoksen esimies, professori (etiikka ja yhteiskuntafilosofia), vastaanotto ti 15-16 MT huone 350, puh. 191 7629, timo.airaksinen@helsinki.fi
Kuokkanen, Martti, professori (yhteiskuntatieteiden filosofia), vastaanotto pe 13-14 MT huone 341, puh. 191 7643
Tuomela, Raimo, professori (virkavapaa), tutkija, F28 huone 105, puh. 191 23817, raimo.tuomela@helsinki.fi
Lehtinen, Aki, assistentti, tutkijakoulun sihteeri, vastaanotto to 14-15 MT huone 209, puh. 191 7611, aki.lehtinen@helsinki.fi
Myös muut laitoksen dosentit ja tutkijat ohjaavat jatko-opiskelijoita sopimuksen mukaan. Yhteystiedot löytyvät laitoksen opetusmonisteesta ja laitoksen kotisivulta: www.valt.helsinki.fi/kfil
Jatko-opintoja suunnittelevan on ensi vaiheessa hakeuduttava oppiaineen professorin puheille. Hän kertoo, mitä jatko-opiskelijaksi hyväksyminen edellyttää ja miten se tapahtuu. Häneltä saa myös tarkempia tietoja laitoksella käynnissä olevista tutkimusprojekteista ja tutkijakouluista, joissa poliittinen historia on edustettuna, sekä jatko-opintojen rahoittamisesta ja mahdollisuuksista suorittaa niitä ulkomailla. Tutkielman aiheesta ja muusta jatko-opinto-ohjelmasta sovitaan professorin kanssa ennen kuin vaatimusten kohdassa 2. mainittua opinto- ja tutkimussuunnitelmaa ryhdytään laatimaan.
1. Syventävät opinnot poliittisessa historiassa
2. Jatko-opiskelijan on laadittava professorille hakemus, joka sisältää opintosuunnitelman ja tutkimusaiheen perustelun. Opiskeluoikeuden myöntää tiedekunnan jatko-opiskelijoiden valintalautakunta.
3. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin (6 ov,72422-1)
Seminaarissa on pidettävä vähintään kaksi esitelmää ja toimittava kaksi kertaa opponenttina.
4. Jatkotutkintokuulustelut (yhteensä 6 ov)
Suoritustapa: tiedekuntatentti; teoksista sovitaan ohjaavan professorin kanssa.
a) Perehtyminen oman tutkimuksen kannalta relevanttiin metodologiseen kirjallisuuteen (3 ov) (72420-7)
b) Perehtyminen oman tutkimuksen kannalta relevanttiin tutkimuskirjallisuuteen (3 ov) (72421-4)
5. Tutkimustehtävän hahmottaminen (6 ov) (72425-2)
Suoritustapa: kirjoitetaan ohjaavalle professorille seuraavat kolme noin 15 sivun mittaista artikkelia
a) Aikaisemman tutkimuksen esittely ja kritiikki oman tutkimustehtävän perusteluna (2 ov) (72426-9)
b) Oman tutkimuksen lähdeaineiston kokonaiskartoitus ja erityisongelmat (2 ov) (72427-6)
c) 'Minun metodini' eli 'miten aion ratkaista tutkimustehtäväni' (2 ov) (72428-3)
6. Poliittisen historian jatko-opintoja (18 ov) (72424-5)
Suoritustavat:
- Syventäviä opintoja jollakin omia jatko-opintoja tukevalla tieteenalalla tai vastaavia opintoja ulkomailla
- Tieteellinen julkaisutoiminta
- Esitelmöinti koti- ja ulkomaisissa tieteellisissä konferensseissa, seminaareissa ja tutkijakoulujen järjestämissä tilaisuuksissa
- Raportointi osallistumisesta edellä mainittuihin tilaisuuksiin ilman omaa esitelmää
Korvauksista sovitaan kaikissa tapauksissa ohjaavan professorin kanssa.
7. Lisensiaatintutkimus tai väitöskirja
Väitöskirja on mahdollista kirjoittaa ilman lisensiaatintutkimusta. Muut jatko-opintovaatimukset (36 ov) ovat molemmissa tapauksissa samat.
Uusien jatko-opiskelijoiden on ilmoittauduttava professori Pauli Kettuselle sekä yliassistentti Martti Ahdille, joka toimii jatkokoulutusseminaarin kokoonkutsujana. Seminaari kokoontuu keskiviikkoisin klo 18-20 poliittisen historian seminaarihuoneessa koulutukseen osallistuville erikseen lähetettävän ohjelman mukaisesti. Ohjelmatiedot saadakseen kaikkia seminaarilaisia kehotetaan ilmoittamaan osoitteenmuutoksista kansliaan.
Professori Seppo Hentilä pitää jatko-opiskelijoille sl 2000 ja kl 2001 tutkimusseminaaria kylmän sodan historiasta poliittisen historian seminaarihuoneessa tiistaisin 16.30-18, alkaen 26.9.
Professori Pauli Kettunen, puh. 191 8936 (191 24936*), vastaanotto to 16-17.30 (ajanvaraus kansliasta)
Yliassistentti Martti Ahti, puh 191 8940 (191 24940*), vastaanotto ke 14-16 (ajanvaraus kansliasta)
Poliittisen historian kanslia, toimistosihteeri Marjo Marin, puh. 191 8935 (191 24935*)
* Puhelinnumerot muuttuvat suluissa oleviksi 9.10.2000.
1. Syventävät opinnot sosiaalipolitiikassa.
2. Jatkokoulutuskuulustelu (ks. alla vaatimukset; 6 ov).
3. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutus- ja/tai tutkijaseminaariin
kolmen lukukauden ajan (6 ov).
4. Vähintään 10 opintoviikon syventävät opinnot laitoksen hyväksymässä sivuaineessa.
5. Muita jatko-opintoja sosiaalipolitiikassa tai sivuaineissa, jotka voivat olla myös syventäviä opintoja, ja/tai syventäviä opintoja sivuaineessa tai sivuaineissa siten, että kohtien 2-5 opinnot yhteensä ovat vähintään 35 opintoviikkoa.
6. Lisensiaatintutkimus.
Tohtorin tutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatintutkimusta. Muutoin tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnossa lukuun ottamatta väitöskirjaa.
Beck U & Giddens A & Lash S: Nykyajan jäljillä: Refleksiivinen modernisaatio
Eräsaari R & Rahkonen K (toim.): Hyvinvointivaltion tragedia: Keskustelua eurooppalaisesta hyvinvointivaltiosta
Nurminen E (toim.): Sosiaalipolitiikan lukemisto
Nykyteoriat
Avineri S & de-Shalit A (toim.): Communitarianism and Individualism
Beck U: Risikogesellschaft (on engl.)
Bourdieu P & Wacquant L: Refleksiiviseen sosiologiaan (s. 20-84) ja Bourdieu P: Järjen käytännöllisyys
Castells C: The Information Age, Vol. 1: The Rise of the Network Society (vastaa kahta teosta)
Deacon B: Global Social Policy
Elster J: Local Justice
Esping-Andersen, G: Social Foundations of ostindustrial Economies
Ewald F: L'Etat providence (on saks.)
Habermas J: Theorie des kommunikativen Handelns I-II (on engl.; vastaa kahta teosta)
Moore B: Injustice
Nussbaum M & Sen A (toim.): The Quality of Life (vastaa kahta teosta)
Rawls J: Oikeudenmukaisuusteoria
Rahkonen K (toim.): Sosiologisen teorian uusimmat virtaukset
Klassikot
Dreyfus H L & Rabinow P: Michel Foucault
Durkheim E: Sosiaalisesta työnjaosta (vastaa kahta teosta)
Elias N: Über den Prozess der Zivilization I-II (on engl.; vastaa kahta teosta)
Luhmann, N: Ökologische Kommunikation (on engl.; ilm. suom.)
Marx K: Pääoma I (vastaa kahta teosta)
Mauss, M: Lahja
Polanyi K: The Great Transformation
Simmel G: Philosophie des Geldes (on engl.; vastaa kahta teosta)
Weber M: Wirschaft und Gesellschaft I-II (soveltuvin osin; on engl.)
(2-3 teosta), josta on sovittava kuulustelevan professorin kanssa. Teokset voivat olla myös yllä olevalta listalta.
Sosiaalipolitiikan jatkokoulutusseminaari
kokoontuu lukukausien aikana laitoksen professorien johtamana ke 18-20 laitoksen seminaarihuoneessa.
Yhdysassistentti: Keijo Rahkonen.
Väestö, terveys, elinolot -tutkijakoulutusohjelman seminaari
pidetään ma 16-18 U35 sh. Ensimmäinen kokoontuminen on 11.9.
Seminaaria johtavat dosentti Ossi Rahkonen, professori Eero Lahelma ja professori Tapani Valkonen.
Sosiaaliset suhteet ja elämänpolitiikka (STEP)
Sosiaalipolitiikan ja sosiologian yhteisen tutkijakoulun tutkijaseminaari kokoontuu perjantaisin klo 16-18 sosiaalipolitiikan laitoksen seminaarihuoneessa alkaen 22.9.
Vetäjinä toimivat professori Risto Alapuro ja professori Risto Eräsaari.
Tutkijaseminaarit
Huom. tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin vetäjän kanssa.
Elämäkertaseminaari kokoontuu ma 18-20 Wariksenpesässä. Osanotto vain sopimuksen mukaan. Seminaari on tarkoitettu tutkijoille, jatko-opiskelijoille sekä elämäkerta-aiheisen gradututkielman tekijöille. Vetäjänä toimii professori J.P. Roos.
Kaupunkitutkimuksen jatkokoulutusseminaaria johtaa professori Anne Haila ma 18-20 laitoksen seminaarisalissa.
Lasten terveyden ja sairauden kokemisen seminaari kokoontuu sopimuksen mukaan lukukauden aikana. Seminaarin vetäjänä toimii assistentti Ullamaija Seppälä.
Sosiaalityön tutkijaseminaari kokoontuu ti klo 17-19 tai erikseen sovittavina aikoina laitoksen seminaarisalissa, alkaen 26.9. Vetäjinä toimivat professori Antti Karisto ja professori Synnöve Karvinen; yhdyshenkilönä toimii assistentti Leena Rautiainen.
Lapsi- ja nuorisososiaalityön ammatillinen lisensiaatinkoulutus järjestetään valtakunnallisena koulutusohjelmana. Sen ryhmäopetustilanteet on rajattu vain koulutusohjelmaan valituille jatkokoulutettaville. Erillisistä muille avoimista luennoista ja luentosarjoista tiedotetaan erikseen. Vastuuopettajina toimivat Riitta Vornanen (Kuopion yliopisto) ja Maritta Törrönen (Helsingin yliopisto).
Kulttuurinen lapsuus Ks. sosiaalityön linjan syventävät opinnot.
Työpolitiikka ja työttömyys -tutkijaseminaaria johtaa dosentti Kari Vähätalo ke 16-18 seminaarihuoneessa.
Ikä ja elämänkulkuseminaaria pitää yliassistentti Anni Vilkko seminaarin sosiaalipolitiikan graduvaiheessa oleville opiskelijoille sekä jatko-opiskelijoille ma 16-18 seminaarisalissa.
Yhteiskuntateorian tutkijaseminaari kokoontuu assistentti Keijo Rahkosen johdolla to 16-18 seminaarihuoneessa.
Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen tutkijaseminaaria vetää professori Ilmo Massa ma 16-18 Wariksenpesässä. Pääpaino on graduohjauksessa, mutta seminaarissa käsitellään myös lisensiaatintutkimusten ja väitöskirjojen suunnitelmia.
Muista mahdollista jatkokoulutuskursseista yms. ilmoitetaan erikseen laitoksen ilmoitustaululla ja jatkokoulutusseminaarissa.
Laitoksen esimies professori Risto Eräsaari, puh. 191 7792 (191 24592*), vastaanotto to 14-16 tai sopimuksen mukaan., sähköposti: Risto.Erasaari@helsinki.fi
Jatkokoulutusassistentti Keijo Rahkonen, puh. 191 7772 (191 24572*), vastaanotto ke 14.30-16.30, sähköposti: Keijo.Rahkonen@helsinki.fi
Laitoksen toimistot: yleinen linja puh. 191 7771 (191 24571*), sosiaalityön linja puh. 191 7770 (191 24570*).
Laitoksen kotisivut: http://www.valt.helsinki.fi/sospo/
* Puhelinnumerot muuttuvat suluissa oleviksi 9.10.2000.
Jatko-opiskelijaksi pääsyn edellytyksenä vaaditaan hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritetut syventävät opinnot sosiaalipsykologiassa tai siihen rinnastettavassa oppiaineessa ja vähintään cum laude approbatur -arvosanalla hyväksytty pro gradu -tutkielma tai muutoin osoitetut vastaavat tiedot.
Jatko-opinto-oikeutta sosiaalipsykologiaan voidaan hakea kahdesti vuodessa: hakuajat päättyvät 15.8. ja 30.11. Hakemukset toimitetaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan apulaissihteeri Terhi Kulonpalolle. Hakemuksen liitteksi kaikkien hakijoiden on toimitettava tutkimussuunnitelma. Muussa tiedekunnassa tai korkeakoulussa tutkinnon suorittaneiden on toimitettava tutkimussuunnitelman lisäksi myös todistusjäljennös siitä tutkinnosta, jonka perusteella jatko-opinto-oikeutta anotaan.
Hakulomakkeita ja lisätietoja saa laitoksen kansliasta.
Jatko-opiskelijoiden on perustutkinto-opiskelijoiden tapaan ilmoittauduttava läsnä- tai poissaoleviksi opiskelijoiksi yliopiston neuvontatoimistoon kunkin lukuvuoden alussa, lukuvuodelle 2000-2001 ilmoittaudutaan 2.5.-15.9. välisenä aikana. Huom! Opiskelija, joka ei ilmoittaudu 15.9. mennessä menettää opiskeluoikeutensa (Yliopistoasetus A115/98 ja Rehtorin päätös 69/98). Tämän jälkeen opiskelijan pitää anoa opiskeluoikeutta tiedekunnastaan erillisellä lomakkeella. Lisäksi opiskelija joutuu maksamaan uudelleenkirjoittautumismaksun (200 mk).
Lisensiaatin tutkinnon vaatimukset ovat seuraavat:
1) Jatko-opintoja pääaineessa sekä näitä tukevia opintoja siten, että kohtien 1-3 opinnot ovat yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.
2) Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin kolmen lukukauden ajan, yhteensä 6 ov.
3) Jatkokoulutuskuulustelu:
Yleinen osa, neljä teosta seuraavista:
Bateson G: Mind and nature
Billig M: Arguing and thinking
European review of social psychology, Vol 1-10 (lukuja sopimuksen mukaan)
Forgas J P: Social episodes: The study of interaction routines
Giddens A: The constitution of society,
von Cranach M et al (toim.): Goal-directed action,
Harré R: Personal being,
Alexander C N & Langer E J (toim.): Higher stages of human development
Kelley H H & Thibaut J: Interpersonal relations
Richards G: Human evolution
Rosenberg A: The philosophy of social science
Spears R et al (toim.): The social psychology of stereotyping and group life
Turner J C: Rediscovering the social group.
Lisäksi kuulusteluun sisältyy professorin kanssa sovittava opiskelijakohtainen osa (2-3 teosta opiskelijan erikoisalalta). Jatko-opiskeluun liittyvän kirjallisuuden kuulustelee professori Klaus Helkama.
4) Lisensiaatintutkimus.
Tohtorin tutkintoon vaaditaan edellisten lisäksi väitöskirja. Mikäli tohtorin tutkintoon edetään suorittamatta lisensiaatin tutkintoa, ei lisensiaatintutkimusta vaadita.
Sosiaalipsykologian jatko-opinnoiksi käy ohjaajan kanssa erikseen sovittujen syventävien opintojen kurssien lisäksi myös valtakunnallisesti tai ulkomailla järjestettävä jatkokoulutus sopimuksen mukaan. Sopivia jatkokoulutuskursseja järjestävät mm. European Association of Experimental Social Psychology, European PhD Programme on Social Representations and Communication, SOVA (Sosiaalitieteiden valtakunnallinen jatko- ja tutkijankoulutusohjelma), Finnish Graduate School of Psychology ja Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus. Näistä kursseista tiedotetaan jatkokoulutusseminaarissa, laitoksen ilmoitustaululla sekä jatko-opiskelijoiden sähköpostilistalla (spsyk-jatko@valt.helsinki.fi).
Jatkokoulutusseminaari (74092)
Professori Klaus Helkama 19.9.-12.12. ja 16.1.-8.5. ti 16-18, päärakennus sali 4. Seminaari kokoontuu syys- ja kevätlukukaudella lukukauden alussa laadittavan ohjelman mukaan.
Structural equation models with Amos 4.0 (74096)
Vieraileva luennoitsija Werner Wothke, PhD, 9.-10.10. ma 9-16, ti 9-16, paikkana tietokonesali 223, Fabianinkatu 24 A. Ennakkovaatimuksena hyvät tiedot kvantitatiivisista menetelmistä kuten regressioanalyysista. Kurssin laajuus on 1 ov, ja siihen on ilmoittauduttava 7.9. mennessä laitokselta saatavalla lomakkeella.
Sosiaalipsykologian laitos
Postiosoite: PL 4, 00014 Helsingin yliopisto
Käyntiosoite: Fabianinkatu 28, 4. kerros
Puhelin: (09) 1912 3272 - Telefax: (09) 1912 2973
Laitoksen toimisto (huone 408) on avoinna klo 8-12 ja 13-14
toimistosihteeri Anja Kuusela, puh. 1912 3272, anja.kuusela@helsinki.fi
amanuenssi Tuula Pietilä, h. 409A, puh. 1912 3270, vastaanotto ti klo 10-12 tai sopimuksen mukaan, tuula.pietila@helsinki.fi
Opettajat
Professori Klaus Helkama, vastaanotto ti 1011:30, huone 419, puh. 1912 3276, klaus.helkama@helsinki.fi.
Jatkokoulutusyhdyshenkilö, assistentti Jukka Lipponen, ti 1011, huone 423, puh. 1912 3701, jukka.lipponen@helsinki.fi
Kotisivu
Http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk
Jatko-opiskelijaksi voidaan ottaa hakijat, joilla sosiologian laitoksen jatkokoulutustoimikunta toteaa olevan riittävät valmiudet jatkokoulutukseen. Jatkokoulutustoimikunnan puheenjohtajana on laitoksen esimies ja muina jäseninä laitoksen professorit ja professorinvirkojen hoitajat.
Sosiologian jatko-opiskelijoiksi hyväksytään yleensä vain hakijat, jotka ovat saaneet pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanan magna cum laude approbatur tai sivuaineen tutkielmasta vähintään arvosanan 2. Jatko-opiskelijaksi voidaan kuitenkin hyväksyä pro gradu -tutkielmastaan alemman arvosanan saanut hakija, jos jatkokoulutustoimikunta katsoo, että hakijalla on esitetyn tutkimussuunnitelman ja muiden ansioiden perusteella hyvät edellytykset menestyksellisiin jatko-opintoihin.
Jatko-opiskelijaksi haetaan kahdesti vuodessa siten, että hakuajat päättyvät 30.11. ja 15.8. Hakemukset toimitetaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa edeltävän tutkinnon suorittaneet liittävät hakemukseen tutkimussuunnitelman. Muussa tiedekunnassa tai korkeakoulussa tutkinnon suorittaneet liittävät hakemukseen tutkimussuunnitelman lisäksi todistusjäljennöksen siitä tutkinnosta, jonka perusteella jatko-opinto-oikeutta haetaan. Lisätietoja antavat laitoksen professorit. Hakulomakkeita saa sosiologian laitoksen kansliasta.
1. Syventävät opinnot sosiologiassa
2. Säännöllinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin kolmen lukukauden ajan (6 ov)
3. Vähintään 10 ja enintään 23 opintoviikon opinnot sosiologian laitoksen hyväksymässä sivuaineessa
4. Muita jatko-opintoja sosiologiassa tai opintoja sivuaineessa tai sivuaineissa siten, että kohtiin 2-5 kuuluvien opintojen kokonaislaajuus ilman lisensiaatintutkimusta on vähintään 35 opintoviikkoa. Muiksi opinnoiksi kelpaavat sosiologian jatkokoulutuskuulustelu (ks. kohta 6), sosiologian jatkokoulutuskurssit, ulkomailla suoritetut jatko-opinnot, kansainväliset tutkijakurssit ja osallistuminen esitelmillä kansainvälisiin konferensseihin. Lisäksi muita kuin opinnäytetyöhön välittömästi liittyviä julkaisuja voidaan ottaa huomioon tämän kohdan suorituksina. Suorituksina suurin arvo on sellaisilla julkaisuilla, jotka osoittavat perehtyneisyyttä sosiologian teoreettisiin ja metodologisiin kysymyksiin myös oman tutkimusaiheen ulkopuolella.
5. Jatkotutkintokuulustelu (6 ov, vapaaehtoinen)
Tentin tarkoituksena on saattaa ajan tasalle opiskelijan tiedot sosiologian teoreettisista kysymyksistä. Se on tarkoitettu niille, jotka eivät muuten saa hankituksi kohdassa 5 vaadittuja opintoviikkoja. Tenttiä suositellaan niille, jotka eivät muulla tavoin ole seuranneet sosiologian teoreettista ja metodologista keskustelua.
Kuulusteluvaatimukset
a) Sosiologian yleisen linjan jatko-opiskelijoille:
Kolme kohtaa seuraavista:
1. Foucault M: History of Sexuality, Foucault M: Tarkkailla ja rangaista ja Foucault M: The Order of Things
2. Giddens A: The Constitution of Society
3. Habermas J: The Theory of Communicative Action I-II (vastaa kahta kohtaa)
4. Goffman E: Frame Analysis
5. Bourdieu P: Distinction
tai
kuulustelijan kanssa sovittava opiskelijan tutkimusaiheeseen liittyvä sisällöllinen tai menetelmällinen kirjallisuus.
b) Väestötieteeseen erikoistuneille jatko-opiskelijoille
Kuulustelijan kanssa sovittava kirjallisuus. Kuulustelija on väestötieteen professori.
Sosiologian laitoksella on kaksi sosiaalitieteiden valtakunnalliseen tutkijakouluun (SOVAKO) kuuluvaa, sosiaalipolitiikan laitoksen kanssa yhteistä tutkijankoulutusohjelmaa. Molemmilla on oma tutkijaseminaari, johon osallistuminen vastaa jatkokoulutusseminaariin osallistumista.
Väestö, terveys ja elinolot -ohjelma (VTE-ohjelma) on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suunnittelevat opinnäytettä väestöntutkimuksesta, terveyden sosiologiasta tai elinolojen tutkimuksesta. Ohjelman johtajana on professori Tapani Valkonen. Ohjelmassa painotetaan kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja soveltavaa tutkimusotetta.
Sosiaaliset suhteet ja elämänpolitiikka -ohjelma (STEP-ohjelma) on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tekevät opinnäytettä yleisen sosiologian piirissä esimerkiksi elämäntapaan, kulttuuriin ja sosiaaliseen muutokseen liittyvistä aiheista. Sen johtajana on professori Risto Alapuro yhdessä sosiaalipolitiikan professori Risto Eräsaaren kanssa.
Sosiologian jatko-opiskelijat voivat hakeutua myös muihin tutkijankoulutusohjelmiin. Näitä toimii mm. antropologian, naistutkimuksen, Itä-Euroopan tutkimuksen, kaupunkitutkimuksen ja kansanterveystieteen piirissä.
On suositeltavaa, että jatko-opiskelijat hakeutuvat johonkin tutkijankoulutusohjelmaan. Kunkin ohjelman johtaja antaa tietoja hakemisprosessista sekä ohjelmien toiminnasta. Jatko-opintoja voi harjoittaa myös kuulumatta ohjelmiin. Tutkijankoulutusohjelmien ulkopuolella olevat opiskelijat osallistuvat sosiologian laitoksen yleiseen jatkokoulutusseminaariin ja esittävät siellä tutkimussuunnitelmansa.
Sosiologian yleinen jatkokoulutusseminaari
Seminaaria johtavat professorit Risto Alapuro, Riitta Jallinoja ja Pekka Sulkunen ti 18-20 U35 sh. Ensimmäinen kokoontuminen on sl 19.9. ja kl 16.1. Jatko-opiskelijoille lähetetään seminaarin ohjelma.
Antropologian jatkokoulutusseminaari
Seminaaria johtaa professori Jukka Siikala 20.9.2000 alkaen ke 14-16 U38 D112 ja 17.1. 2001 alkaen ke 14-16 U38 D112.
Väestö, terveys ja elinolot -tutkijankoulutusohjelman järjestämä opetus
Väestö, terveys ja elinolot -tutkijankoulutusohjelman seminaari
pidetään ma 16-18 U35 sh. Ensimmäinen kokoontuminen on 18.9. Seminaaria johtaa dos. Ossi Rahkonen. Tarkempia tietoja saa professori Tapani Valkoselta.
Väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaari
Seminaari pidetään Lammin biologisella asemalla 9.-10.11. Seminaarin järjestävät VTE-tutkijankoulutusohjelma ja Suomen väestötieteen yhdistys. Tarkempia tietoja seminaarista saa sosiologian laitoksen kansliasta 2.10. lähtien.
Sosiaaliset suhteet ja elämänpolitiikka -tutkijankoulutusohjelman järjestämä opetus
Sosiaaliset suhteet ja elämänpolitiikka -tutkijankoulutusohjelman seminaari pidetään pe 16-18 sosiaalipolitiikan laitoksen seminaarihuoneessa Snellmanink. 10. Seminaaria johtavat professorit Risto Alapuro ja Risto Eräsaari, joiden on hyväksyttävä tutkimussuunnitelma ennen kuin seminaariin voi osallistua.
Sosiologian laitoksen kanslia on avoinna ma-pe 9-11 ja 12-13.30
Laitoksen esimies professori Kari Pitkänen, ke 14-16 puh. 1912 3895
Amanuenssi Tapani Alkula, ti 15-17, puh. 1912 3918
Osastosihteeri Kati Mustala (opintoihin liittyvät kysymykset), puh. 1912 3917
Toimistosihteeri Kaarina Laitinen (henkilökunnan kanslia), puh. 1912 3919
Talous- ja sosiaalihistorian syventävät opinnot suorittaneiden rekisteröityminen jatko-opiskelijaksi tapahtuu johdanto-osan ohjeiden mukaisesti. Jos näitä opintoja ei ole suoritettu, jatko-opiskelijaksi hakevan on laadittava professori Riitta Hjerppen kanssa suunnitelma vaadittavista lisäopinnoista. Lista opinnoista on saatavissa laitokselta. Täydentävät opinnot on suoritettava mahdollisimman nopeasti jatko-opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen. Kaikkien jatkokoulutettaviksi hakevien on lisäksi laadittava alustava, laajahko (20 - 25 sivua) tutkimussuunnitelma, jonka perusteella laitos antaa lausunnon jatko-opiskelijat hyväksyvälle toimikunnalle.
Uusien jatko-opiskelijoiden on ilmoittauduttava professori Riitta Hjerppelle sekä assistentti Jaakko Autiolle, joka toimii jatkokoulutusseminaarin kokoonkutsujana. Jatkokoulutusseminaari kokoontuu torstaisin klo 16 - 18 talous- ja sosiaalihistorian oppiaineen kirjastossa erikseen lähetettävän ohjelman mukaisesti. Ohjelmatiedot saadakseen kaikkia seminaarilaisia kehotetaan ilmoittamaan osoitteenmuutoksista talous- ja sosiaalihistorian kansliaan.
1. Syventävät opinnot talous- ja sosiaalihistoriassa.
2. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin vähintään kolmen lukukauden ajan (6 ov).
3. Jatkotutkintokuulustelu (suoritetaan esseillä, 6 ov).
Yleinen osa (3 ov):
Yleinen osa suoritetaan ensimmäisenä jatko-opiskelulukukautena.
Bédarida f (ed): The Social Responsibility of the Historian
Lloyd C: Explanation in Social History
Palmer D: Descent into Discourse
Parker W (ed.): Economic History and the Modern Economist
Opiskelijakohtainen osa (3 ov) sopimuksen mukaan.
4. Talous- ja sosiaalihistorian jatko-opintoja sekä näitä tukevia opintoja siten, että kohtien 2-4 opinnot yhteensä ovat vähintään 35 opintoviikkoa.
Talous- ja sosiaalihistorian on mukana valtakunnallisessa historiatieteiden tutkijakoulussa, jonka toiminnassa ovat mukana kaikki Suomen historian laitokset. Tutkijakoulun vastuulaitoksena on Tampereen yliopiston historiatieteen laitos, joka hoitaa myös tutkijakoulun jäsenten rekisteröinnin. Tutkijakoulu tarjoaa muutamia päätoimisia jatkokoulutuspaikkoja, mutta sen toimintaan on oman professorin suosituksen perusteella mahdollisuus osallistua kaikilla päätoimisilla jatko-opiskelijoilla.
Tutkijakoulun ohjelma koostuu jatkokoulutuskonferensseista ja teemaseminaareista. Vuosittain järjestettävä jatkokoulutuskonferenssi on tarkoitettu kaikille historian jatko-opiskelijoille. Niissä käsitellään historiantutkimuksen yleisiä metodisia ja ajankohtaisia kysymyksiä. Luennoitsijoina ovat kotimaiset ja kansainväliset huippututkijat. Lisätietoja jatkokoulutuskonferensseista ja seminaareista saa tutkijakoulun www-sivuilta (www.uta.fi/laitokset/historia/tutkijakoulu), tutkijakoulun koordinaattorilta tai seuraamalla tutkijakoulun sähköpostilistaa. Sivuilta löydät linkit myös tärkeimpiin historian alan verkkoliittymiin.
Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian oppiaine on mukana myös kansainvälisessä ESTER-ohjelmassa (European graduate School for Training in Economic and social history Research). Lisätietoja ohjelman toiminnasta ja sen järjestämistä seminaareista laitokselta ja sivulta www.kun.nl/ester.
Jatkokoulutusseminaaria johtaa professori Riitta Hjerppe. Seminaari kokoontuu ensimmäisen kerran to 28. 9. 16-18 oppiaineen kirjastossa.
Seuraavat seminaarit soveltuvat myös jatko-opiskelijoille:
Dosentti Sakari Heikkinen ja dosentti Antti Kuusterä pitävät luentosarjan "Yritysjohtamisen kehityslinjoja" 13.10.-15.12.2000 ja 19.1.-11.5.2001, pe 14 - 16, U37 LS. Kurssilla käsitellään yritystoiminnan kehitystä 1800-luvulta nykypäiviin: yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, yritystoiminnan institutionaalista ympäristöä, yritysorganisaatioiden kehitystä ja johdon professionalisoitumista. Opetukseen voi osallistua joko syyslukukauden tai koko lukuvuoden ajan.
60-lukuseminaari: Iloisesta 1960-luvusta kiinnostuneille tarkoitettu seminaari, jossa käsitellään osanottajien töitä ja perehdytään mielenkiintoisten vierailijoiden esityksiin. Lisätietoja professori Matti Peltoselta. Seminaari pidetään torstaisin klo 14-16 salissa U37 sh1. Ensimmäinen kokoontuminen 18.1. 2001, tarkempi ohjelma on saatavilla tammikuussa 2001.
Toimisto on avoinna klo 9-10 ja 13-15.30
Puhelin: (09) 191 8943 (191 24943*), Telefax: (09) 191 8924 (191 24924*)
Toimistosihteeri Riitta Peltola, sähköposti: Riitta.Peltola@Helsinki.fi
Professori Riitta Hjerppe, ke 13-15, puh. 191 8951 (191 24951*), Riitta.Hjerppe@Helsinki.fi
Assistentti Jaakko Autio, ke 11-13, puh. 191 8946 (191 24946*), ajautio@valt.helsinki.fi
* Puhelinnumerot muuttuvat suluissa oleviksi 9.10.2000.
1. Syventävät opinnot tilastotieteessä
2. Jatko-opintoja tilastotieteessä sekä näitä tukevia muita opintoja siten, että kohtien 2-4 opinnot ovat yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa. (Syventäviä) sivuaineopintoja suositellaan.
3. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin sekä laitoksen muihin jatkokoulutustilaisuuksiin professorin kanssa sovittavan ajan
4. Jatkotutkintokuulustelu
Yleinen osa
Kuulustelun yleisessä osassa vaaditaan kohta a. ja lisäksi yksi kohta vaihtoehdoista b.- g.
a. Tilastollisen päättelyn teoria ja todennäköisyysteoria
Sopimuksen mukaan sekä
a1) riittävä perehtyneisyys matemaattisen tilastotieteen tai jonkin sovellusalueen keskeiseen todennäköisyysteoriaan että
a2) tilastollisen päättelyn teoria
Barndorff-Nielsen O & Cox D R: Inference and asymptotics, luvut 1-4
Cox D R & Hinkley D V: Theoretical statistics
tai erikseen sovittavat luvut teoksista
Lehmann E L: Theory of point estimation
Lehmann E L: Testing statistical hypothesis, 2. painos
b. Tilastolliset analyysimenetelmät
-yleinen lineaarinen malli
-monimuuttujamenetelmät
-ei-parametriset menetelmät
-aikasarja-analyysin perusteet
Kirjallisuutta:
Kendall M G & Stuart A (& Ord J K): The advanced theory of statistics, osat 1-3 (4. painos)
Rao C R: Linear statistical inference and its applications (2. painos)
c. Biometria
Kohdan sisällöstä ja kirjallisuudesta sovitaan erikseen.
d. Aikasarja-analyysi ja ekonometria
-stokastisten prosessien peruskäsitteet
-ARIMA-mallit
-spektrianalyysin peruskäsitteet ja spektrin estimonti
-lineaaristen simultaanimallien teoria
-aikasarjojen ennustaminen
Kohtaan sopiva kirjallisuus käy ilmi tiedekunnan opinto-oppaasta, tilastotieteen aikasarja-analyysin ja ekonometrian erikoistumisvaihtoehdon tutkintovaatimusten kohdasta.
e. Otantateoria
-otantateorian ja todennäköisyysteorian väliset yhteydet
-otantamenetelmät
Kirjallisuutta
Konijn H S: Statistical theory of sample survey design and analysis
Sukhatme P V & Sukhatme B V: Sampling theory of surveys with applications
f. Tilastollinen tietojenkäsittely
-analyysimenetelmien laskutekniikka ja algoritmit
-simulointimenetelmät
-optimointimenetelmät
-tilastolliset tietojenkäsittelyjärjestelmät
Kohta suoritetaan osallistumalla aktiivisesti vuoden ajan laitoksella annettavaan opetukseen ja seminaarityöskentelyyn.
g. Opiskelijan erikoistumissuuntaa tukeva teoriakokonaisuus
Kohdan sisällöstä ja kirjallisuudesta on sovittava erikseen.
Opiskelijakohtainen osa sovitaan professorin kanssa.
Jatkokokoulutuskursseiksi käyvät erikseen sovittavien syventävien opintojen valinnanvaraisten erikoiskurssien lisäksi laitoksella tai valtakunnallisesti järjestettävät jatkokoulutustapahtumat. Näistä tapahtumista ilmoitetaan kirjeitse niille, jotka ovat ilmoittautuneet jatko-opiskelijoiksi tai muuten haluavat saada tiedon jatkokoulutustapahtumista. Jatkokoulutustapahtumista tiedotetaan myös laitoksen ilmoitustaululla.
Tilastollisen tietojenkäsittelyn seminaari
Seminaari kokoontuu professori Seppo Mustosen johdolla tiistaisin 16-18 laitoksen mikroluokassa. Ensimmäinen tilaisuus 26.9. Seminaarin kotisivu: http://www.helsinki.fi/survo/semin.html
Rolf Nevanlinna-instituutin järjestämiä luentokursseja ja seminaareja voidaan sisällyttää myös tilastotieteen koulutusalan mukaisiin jatko-opintoihin. Korvaavuuksista saa tarkempaa tietoa professori Hannu Niemeltä. Tietoja instituutin järjestämästä opetuksesta saa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opinto-oppaasta sekä osoitteesta: http://www.rni.helsinki.fi
Laitoksen esimies professori Hannu Niemi, vastaanotto ma 14-15, puh. 191 8870 (191 24870*)
Laitoksen kanslia ja kirjasto ovat avoinna ma-pe klo 9-11.30 ja 12.30-14.30
Toimistosihteeri Leila Ollikainen, puh. 191 8871 (191 24871*)
Laitoksen kotisivu: http://www.valt.helsinki.fi/til/
* Puhelinnumerot muuttuvat suluissa oleviksi 9.10.2000.
1. Syventävät opinnot viestinnässä.
2. Säännöllinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin ja opintopiiriin kolmen lukukauden ajan (2 ov/lukukausi).
3. Jatkokoulutuskuulustelu (6 ov)
Kirjallisuus
Seitsemän kuulustelijan kanssa sovittavaa teosta, joista kolme käsittelee tieteenfilosofiaa ja metodologiaa, kaksi oppihistoriaa ja kaksi jatko-opiskelijan omaa erityisaluetta. Kuulustelu voidaan suorittaa kahdessa osassa.
4. Muita jatko-opintoja viestinnässä ja näitä tukevia muita opintoja vähintään 35 opintoviikon (kohdat 2-4) verran siten kuin aineen professorin kanssa sovitaan.
Seminaarin ensimmäinen yhteinen kokoontuminen on to 21.9. klo 17-19, U37 sh 3. Syyslukukaudella seminaari kokoontuu to 17-19, 21.9.-14.12., U37 sh 3 ja kevätlukukaudella to 17-19, 18.1.-17.5., U37 sh 3. Jatkokoulutusseminaarin muista yhteisistä tilaisuuksista ilmoitetaan lukukausien alussa erillisellä jatkokoulutusohjelmalla.
Seminaareista ja muusta jatkokoulutuksesta vastaavat professori Leif Åberg, professori (SSKH) Ullamaija Kivikuru ja tutkijalehtori Ritva Levo-Henriksson.
Opintopiirit on tarkoitettu jatkokoulutusohjelmaan valituille tai muuten alan tutkimuksesta kiinnostuneille. Opintopiirit kokoontuvat yleensä sellaisilla kerroilla, jolloin ei ole yhteistä seminaaria, tai sopimuksen mukaan. Mikäli tietyn opintopiirin ja sen ohjaajan välillä on keskenään sovittu, useampi opintopiiri voi kokoontua samaan aikaan.
Joukkoviestinnän tutkimuksen opintopiiri
sl 21.9.-14.12. to 17-19, U37 sh 2 ja
kl 18.1.-17.5. to 17-19, U37 sh 2.
Professori Ullamaija Kivikuru ja tutkijalehtori Ritva Levo-Henriksson.
Areena - organisaatioviestinnän opintopiiri
sl 21.9.-14.12. to 17-19, U37 sh 3 ja
kl 18.1.-17.5. to 17-19, U37 sh 3.
Professori Leif Åberg.
Laitoksen esimies, professori Leif Åberg, puh. 191 8844 (191 24844*), vastaanotto ke 15-16. S-posti: Leif.Aberg@helsinki.fi
Professori Ullamaija Kivikuru (SSKH), puh. 191 28418, vastaanotto ke 13-15. S-posti: Ullamaija.Kivikuru@helsinki.fi
Tutkijalehtori Ritva Levo-Henriksson, (sl: hoitaa professorin virkaa) puh. 191 8839 (191 24839*), vastaanotto ti 13-14. S-posti: Ritva.Levo-Henriksson@helsinki.fi
Amanuenssi Marjo Salonen, puh. 191 8851 (191 24851*). S-posti: Marjo.Salonen@helsinki.fi
Laitoksen kanslia avoinna ma-to 10-12 ja 13-14.30, pe suljettu. Toimistosihteeri Päivi Luoto, puh. 191 8850 (191 24850*), fax 191 8849 (191 24849*). S-posti: Paivi.Luoto@helsinki.fi
Laitoksen www-osoite: http://www.valt.helsinki.fi/comm/
* Puhelinnumerot muuttuvat 9.10.2000.
Valtio-opin jatkokoulutusohjelmaan voidaan hyväksyä ne ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden pääaineena on ollut valtio-oppi tai muu soveltuva oppiaine. Hakijalta edellytetään hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritettuja pääaineen syventäviä opintoja sekä yleensä pro gradu -tutkielmasta tai siihen rinnastettavasta opinnäytteestä vähintään arvosanaa cum laude approbatur. Hakijan on lisäksi laadittava tutkimussuunnitelma lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa varten.
Valtio-opin jatkokoulutusohjelma on opiskelua sekä valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoa että valtiotieteiden tohtorin tutkintoa varten. Näiden kesken opiskelu eroaa lähinnä siinä, että opinnot päättävä opinnäytetutkimus on tasoltaan joko lisensiaatin tutkimus tai väitöskirjan käsikirjoitus. Jatkokoulutusohjelman laajuus on 35 opintoviikkoa. Mikäli jatko-opiskelija on jo suorittanut lisensiaatin tutkinnon, tohtorin tutkintoon vaaditaan vain väitöskirja.
Täydentäviä opintoja ei tarvita, mikäli opiskelija on opiskellut valtio-oppi pääaineenaan Helsingin yliopistossa ja mikäli perustutkinnosta on kulunut enintään viisi vuotta. Täydentävien opintojen tarve selvitetään tapauskohtaisesti oman ohjaajan kanssa ennen jatko-opintojen alkamista.
Jatko-opiskelu tapahtuu pääasiassa itsenäisesti sekä seminaariryhmissä. Laitos järjestää luentomuotoista ja muuta opetusta lukuvuosittain joko pelkästään jatko-opiskelijoille tai näille ja perustutkinnon syventävien opintojen opiskelijoille yhdessä. Kirjalliset kuulustelut suoritetaan tiedekuntatentissä. Tenteistä on ensin sovittava suullisesti, ja tämän jälkeen niihin ilmoittaudutaan kirjallisesti.
Jatkokoulutusohjelman kohtia voi suorittaa myös vaihtoehtoisilla tavoilla. Jatkokoulutusohjelman yksityiskohdat on esitelty valtio-opin laitoksen omassa, laitoksen kansliasta saatavassa jatkokoulutusoppaassa. Seuraavassa esitetään ainoastaan jatkokoulutusohjelman runko.
Opintokokonaisuus 13 J: työryhmät ja jatkokoulutusseminaari (5 ov)
Opintokokonaisuus 14 J: poliittinen filosofia ja etiikka, metodologia ja tutkimusmenetelmät (12 ov)
Opintokokonaisuus 15 J: oman erikoisalan opinnot (12 ov)
Opintokokonaisuus 16 J: oman erikoisalan ulkopuoliset opinnot (6 ov)
Opintokokonaisuus 17 J: loppukuulustelu (ei opintoviikkoja)
Professori Burkhard Auffermann pitää kansainvälisen politiikan tutkimusseminaaria syyslukukaudella 19.9. alkaen ti 17-19 U37 sh 1 ja kevätlukukaudella 16.1. alkaen ti 17-19 U37 sh 1.
Professori Tuomo Martikainen ja VTT Teija Tiilikainen (koordinaattori) johtavat EU-tutkimuksen seminaaria ke 12-14 U37 sh 2 alkaen 20.9.
Professori Kyösti Pekonen johtaa yhtä jatkokoulutusseminaarin ryhmää ti 17-19 laitoksen kokoushuoneessa. Ryhmän tarkemmasta ohjelmasta ilmoitetaan myöhemmin.
Professori Turo Virtanen luennoi tutkimusasetelmista ja tutkimusmenetelmistä osana maisterintutkinnon tutkielmaseminaaria 12.9.-18.10. ma 10-12 U37 sh 1, ti 10-12 U37 sh 4 ja ke 14-16 U37 sh 4 sekä 22.1.-21.2. ma 10-12 U37 sh 1, ti 10-12 U37 sh 1 ja ke 14-16 U37 sh 1. Luennoille voivat osallistua myös jatko-opiskelijat.
Laitoksen esimies professori Turo Virtanen, ti 13.15-14.00 rutiinit, ti 16-17 sopimuksen mukaan, puh. 191 8824 (191 24824*)
Jatkokoulutuskoordinaattori yliassistentti Mikko Mattila, ti 14-16, puh. 191 8904 (191 24904*)
Amanuenssi Esko Tantarimäki, puh. 191 8830 (191 24830*)
Toimistosihteeri Erja Enberg, puh. 191 8831 (191 24831*)
Toimistosihteeri Karita Kreander-Vatanen, puh. 191 8829 (191 24829*)
* Puhelinnumerot muuttuvat suluissa oleviksi 9.10.2000.
LIITE 1
JATKOKOULUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET YHTEISKUNTATIETEELLISIÄ TUTKINTOJA KOSKEVASSA ASETUKSESSA 245/1994
- - - - -
12§
Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet
Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavantasoinen koulutus. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet yhteiskuntatieteelliseen jatkokoulutukseen.
Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.
13§
Tohtorin tutkinto
Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:
1) suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot;
2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä
3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
14§
Lisensiaatin tutkinto
Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan tähän koulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus. Tutkintoon voidaan sisällyttää yliopiston hyväksymät ammatilliset erikoistumisopinnot.
Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun.
Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
LIITE 2
TUTKIELMIIN LIITTYVÄT TIIVISTELMÄT, SELOSTEET JA TIEDOTTEET
Tiivistelmä lisensiaatin työstä ja väitöskirjasta
Lisensiaatin työstä ja väitöskirjasta tulee laatia sen sisältöä kuvaava tiivistelmä. Tiivistelmä kirjoitetaan samalla kielellä kuin itse työ.
Muulla kuin kotimaisella kielellä laadittuun työhön on liitettävä lisäksi suomen- tai ruotsinkielinen tiivistelmä silloin kun se tutkielman laatijan kielitaito huomioon ottaen on kohtuullista.
Jatkotutkintojen opinnäytetöihin liitetään myös englanninkielinen tiivistelmä. Lisensiaatin työn tekijät liittävät tiivistelmän työhönsä tuodessaan sen tiedekuntaan tarkastajien määräämistä varten. Väitöskirjan tekijät liittävät tiivistelmän työhönsä tuodessaan sen tiedekuntaan esitarkastajien määräämistä varten.
Tiivistelmät ovat julkisia, ja ne voidaan julkaista sellaisenaan opinnäytteiden tietokannassa sekä mahdollisesti laadittavissa luetteloissa. Tiivistelmää laadittaessa pyydetään käyttämään valtiotieteellisen tiedekunnan omaa tiivistelmälomaketta, joka on suunniteltu tietokantaa silmällä pitäen. Lomake täyttöohjeineen löytyy tiedekunnan opintotoimiston www-sivujen kautta, osoitteesta: http://www.valt.helsinki.fi/optoim/index.htm (Linkki Opinnäytteiden tiivistelmälomake).
Väitöskirjan tiivistelmä Dissertation Abstracts International -tietokantaan
Mikäli väitöskirjan tekijä haluaa, hänen englanninkielinen tiivistelmänsä lähetetään julkaistavaksi kansainvälisessä Dissertation Abstracts International- (DAI-)tietokannassa. Tätä varten tekijän on täytettävä ja allekirjoitettava sopimuslomake, jonka saa tiedekunnan kansliasta. Täytetty lomake ja paperituloste englanninkielisestä tiivistelmästä toimitetaan tiedekunnan apulaissihteerille, joka huolehtii niiden toimittamisesta eteenpäin väitöskirjan hyväksymisen jälkeen.
Väitöslomake ja selostus väitöskirjasta yliopiston tiedotukselle
Yliopiston tiedotus toimittaa tiedotusvälineille tiedot väitöksestä. Tätä varten väittelijän tulee lähettää tarvittava aineisto (väitöstietolomake, selostus ja valokuva) viimeistään keskiviikkona kolme viikkoa ennen väitöstä yliopiston tiedotukselle.
Väitöstiedot toimitetaan lomakkeella, joka löytyy yliopiston www-sivulta osoitteesta: http://www.helsinki.fi/lomakkeet/
Tiedotusvälineille jaettavaksi tuleva suomen- ja ruotsinkielinen selostus väitöskirjasta voi olla yleistajuisempi versio tiedekunnalle toimitettavasta tiivistelmästä, koska se on tarkoitettu "suuren yleisön" luettavaksi.
Tarkempaa tietoa aiheesta yliopiston tiedotuksen www-sivulta "Ohjeet väittelijälle", osoitteesta: http://www.helsinki.fi/tiedotus/
LIITE 3
VÄITÖSKIRJOJEN JAKELU
Helsingin yliopiston kanslerin vahvistaman opintosuoritusten arvostelua ja kuulustelua sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskevan johtosäännön 29 §:n mukaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöskirja, joko painettuna tai muulla tavalla, tulee julkisesti saataville ennen kirjan julkista tarkastamista. Väitöskirjaa on pidettävä julkisesti saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista tarkastusta. Dekaani voi kirjallisesta hakemuksesta lyhentää tätä aikaa siten, että väitöskirja on saatavilla vähintään viisi päivää.
1. Yksinomaan painettuna julkaistavien väitöskirjojen (160 kpl) jakelu:
| monografiat | artikkeliväitöskirjat |
| täydelliset kpl:t | yhteenvedot | ||
| Yliopiston kirjasto | 100 | 10 | 90 |
| Kansleri | 1 | 1 | |
| Rehtori | 1 | 1 | |
| Päärak. ilmoitustaulu | 1 | 1 | |
| Tiedotus | 7 | 7 | |
| Tiedekunta | 50 | 20 | 30 |
| YHTEENSÄ | 160 | 30 | 130 |
2. Elektronisena ja painettuna versiona julkaistavien väitöskirjojen (1 kpl + 40 kpl) jakelu:
| monografiat | artikkeliväitöskirjat |
| täydelliset kpl:t | yhteenvedot | ||
| Yliopiston kirjasto | 6 pain.+1elektr. | 6 | 1 elektroninen |
| Kansleri | 1 | 1 | |
| Rehtori | 1 | 1 | |
| Päärak. ilmoitustaulu | 1 | 1 | |
| Tiedotus | 7 | 1 | |
| Tiedekunta | 30 | 20 | 10 painettua |
| YHTEENSÄ | 40 + 1 | 30 | 10 + 1 |
(liite 3)
Elektronisten versioiden toimittaminen kirjastoon
Helsingin yliopiston elektroninen julkaisupankki -hanke julkaisee väitöskirjoja sähköisessä muodossa (osoite http://ethesis.helsinki.fi). Väittelijä toimittaa työnsä elektronisena versiona hankkeen julkaisemien ohjeiden mukaisesti yliopiston kirjastoon 3-4 viikkoa ennen väitöstilaisuutta. Luovutuksen yhteydessä väittelijä allekirjoittaa julkaisusopimuksen.
Julkaisupankin yhteystiedot: sähköposti e-thesis@helsinki.fi, puh. (09)708 44487.
Painettujen väitöskirjojen ja yhteenvetojen toimittaminen yliopistolle
Yliopiston kirjastolle tulevat kappaleet väittelijä toimittaa yliopiston kirjaston vahtimestarille (Unioninkatu 36; helppopääsyisempää osoitetta voi tiedustella puh. 191 22747). Kanslerille, rehtorille, ilmoitustaululle ja tiedotukseen tulevat kappaleet väittelijä toimittaa ylivahtimestarille (Fabianinkatu 33, päärakennuksen 1. kerros).
Väitöskirjojen jako tiedekunnan sisällä
Väitöskirjat toimitetaan tohtorin tutkinnon suorittaneille tiedekuntaneuvoston jäsenille, Svenska social- och kommunalhögskolanin tiedekunnassa olevalle edustajalle ja saman yksikön rehtorille, tiedekunnan kirjastoon (2 kpl), tiedekunnan kansliaan (5 kpl) sekä väitöskirjan edustaman oppiaineen professoreille.
Artikkeliväitöskirjojen täydelliset kappaleet jaetaan ensisijaisesti tohtorin tutkinnon suorittaneille tiedekuntaneuvoston jäsenille, Svenska social- och kommunalhögskolanin tiedekunnassa olevalle edustajalle ja saman yksikön rehtorille sekä kaksi kappaletta tiedekunnan kirjastoon.
Väittelijä on velvollinen itse postittamaan tai muutoin toimittamaan väitöskirjansa edellä mainituille henkilöille tiedekunnan kansliasta saatavan nimi- ja osoiteluettelon mukaan. Mahdolliset omistuskirjoitukset suositetaan kirjoitettavaksi erilliselle kortille tai paperille kirjan väliin.
Tiedekunnan kansliaan toimitettavat viisi väitöskirjaa luovutetaan tiedekunnan apulaissihteerille (Unioninkatu 37, 1. kerros), jonka huoneessa pidetään tarkastusprosessin ajan esillä vähintään yhtä väitöskirjaa muiden ollessa teoksesta kiinnostuneiden noudettavissa. Väitöskirjan hyväksymisen jälkeen ylimääräiset kappaleet palautetaan väittelijälle tai hän voi noutaa ne tiedekunnan kansliasta.