Quo vadis suomalainen sosiaaliturva?

Kurssiassistentit: VTM Paula Saikkonen ja VTM Jan Johansson

Korvaavuudet

• Dwyer P: Understanding Social Citizenship
• Castel R: Sosiaalinen turvattomuus: mitä on olla suojattu?

Opintojaksosta 10. Elämänpolitiikka korvaa teokset:

• Roos JP – Hoikkala T: Elämänpolitiikka
• Sennett R: Uuden kapitalismin kulttuuri
• Helne T & Laatu M (toim): Vääryyskirja

Opintojaksosta 11D. Käytännön sosiaalipolitiikan kysymyksiä korvaa kohtien 2) ja 4) teokset.

Kohderyhmä

Sisältö

Väliviikko (ei opetusta): 08.03. – 14.03.

• 26.1. Suomalaisen sosiaalipolitiikan kehityksestä (osastopäällikkö Olli Kangas)
• 2.2. Vähimmäisturvan ongelmia – työttömyysturva, asumistuki, toimeentulotuki, verotus (erikoistutkija Pertti Honkanen)
• 9.2. Sosiaaliturvan järjestämisen uudet välineet (sopimuksellisuus ja oikeudellistaminen) (tutkimushallintopäällikkö Laura Kalliomaa-Puha)
• 16.2. Pohjoismainen lastenhoitopolitiikka: tulonsiirroista palveluihin – ja päinvastoin? (erikoistutkija Anita Haataja)
• 23.2. Opintotuki: koulutuspolitiikkaa ja/tai sosiaaliturvaa (erikoistutkija Ulla Hämäläinen)
• 2.3. Kuntoutus tutkimuskohteena (johtava tutkija Marketta Rajavaara)
• 23.3. Hyvän kehän hypoteesi (johtava taloustutkija Robert Hagfors)
• 30.3. Sosiaalivakuutus sosiaaliturvan järjestämisessä (johtaja Mikael Forss)
• 6.4. Työkyvyn, työvoiman kysynnän ja toimeentuloturvan keskinäisen kohtaamisen ongelmia (johtava tutkija Helka Hytti)
• 13.4. Ansiosidonnainen eläkejärjestelmä sosiaaliturvan kokonaisuudessa (kehityspäällikkö Sini Laitinen-Kuikka
• 20.4. Eläketurvan taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys (tutkimuspäällikkö Eila Tuominen, ETK)

Suoritustavat

Jokaisen luennon jälkeen kirjoitetaan referaatti. Referaatin pituus on yksi liuska (max. 3500 merkkiä). Referaatti palautetaan aina seuraavan luentokerran alussa kurssiassistentille. Mikäli referaatti ei syystä tai toisesta ehdi luennolle, voi sen palauttaa kurssiassistentin lokeroon (Jan Johansson) saman viikon perjantaihin klo 16 mennessä.

Hyvä referaatti on otsikoitu. Opiskelija on miettinyt ja jäsentänyt, mistä referaatin kirjoittaa. Se on analyyttinen. Referaatti ei pyri toistamaan kaikkea luennolla tai kalvoilla esitettyä vaan poimii esityksestä olennaiset kohdat. Referaatti on selkeästi kirjoitettu ja siinä käytetyt ilmaisut ovat täsmällisiä. Täsmällisempiä ohjeita referaattiin voit katsoa esimerkiksi osoitteesta: http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/kirjoita/opiskelija.htm

Kysymyksiä?

Mahdolliset kurssin käytäntöjä koskevat kysymykset voit esittää luentoja ennen tai niiden jälkeen kurssiassistenteille. Kurssiassistentit tavoitat myös sähköpostitse jan.johasson@helsinki ja paula.saikkonen@helsinki.fi.

Opintosuoritusten arvostelu

Puuttuva referaatti saa arvosanan 0. Kurssin arvosana on referaattien keskiarvo.

Arvosana 1: Referaatti on hajanainen, sekava tai vaikeaselkoinen sekä sisällöltään puutteellinen. Referaatissa paljon lyönti- ja kielioppivirheitä, eikä ulkoasuun ole kiinnitetty huomiota.

Arvosana 2: Referaatti on hajanainen tai luettelomainen sekä sisällöltään puutteellinen. Ulkoasuun ei välttämättä ole kiinnitetty huomiota.

Arvosana 3: Referaatin teksti on sujuvaa ja miltei virheetöntä. Jäsennys on mietitty ja looginen, ulkoasu siisti.

Arvosana 4: Referaatti on tiivis kuvaus luennon ydinasioista. Se on sujuvasti ja johdonmukaisesti kirjoitettu. Otsikointi on selkeä ja kuvaava. Kieli on virheetöntä.

Arvosana 5: Referaatti on tarkka, selkeä, kattava mutta tiivis kuvaus luennon ydinkohdista. Asioiden esitystapa on huolellisesti mietitty ja analyyttinen. Kieli on virheetöntä.