Globalisaatio ja hallinta

• 18.1. ma 10-12, Eco sh 1,
• 1.2. ma 10-12, Eco sh 2,
• 4.-25.2. to 10-12, Eco sh 1,
• 8.2. ma 10-12, Eco sh 1,
• 15.2. ma 10-12, Eco sh 2,
• 22.2. ma 10-12, Eco sh 1

Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa 31.12.09.-11.1.10 välisenä aikana (max. 25 osallistujaa)

Korvaavuudet

• M215 (2 op): Korvaa vapaavalintaisesti yhden teoksista.
• H420 (2op): Korvaa teoksen John Peter : Local Governance in Western Europe
  Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.

Kohderyhmä

Ensisijaisesti maailmanpolitiikan ja hallintotieteiden pää- ja sivuaine opiskelijat

Tavoite

Hallinta, globaalihallinta ja ’hyvä hallinta’ ovat käsitteitä, joihin ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana ole voinut olla törmäämättä. Hallinta (’governance’) erotetaan usein aikaisemmin tarkastelun keskiössä olleesta hallinnon käsitteestä (’government’), jolla viitataan edellistä hierarkkisempiin, formaalimpiin ja usein myös valtiokeskeisempiin hallinnan muotoihin. Hallinnan käsite saa kuitenkin varsin erilaisia sisältöjä riippuen muun muassa tieteenala- ja/tai koulukuntaeroista. Tutustumme seminaarissa teksteihin, joissa hallintaa käsitellään erilaisista teoreettisista ja menetelmällisistä lähtökohdista sekä keskustelemme luetuista teksteistä ja niiden herättämistä kysymyksistä. Keskeisenä pyrkimyksenä on luoda kattava katsaus erilaisiin tapoihin ymmärtää hallinnan käsite sekä sen erilaisiin sovelluksiin yleisen politiikan tutkimuksen, hallinnon tutkimuksen ja kansainvälisen politiikan tutkimuksen sisällä ja risteyskohdissa. Hallinta yhdistetään usein keskusteluun globalisaatiosta: milloin hallintaa käsitellään globaalille aikakaudelle tyypillisenä (tai jopa määritelmän omaisena) modaliteettina, milloin globalisaatio katsotaan itsessään hallinnalliseksi käytännöksi. Supraterritoriaalisen hallinnan erilaisten ilmentymien voidaan katsoa haastavan perinteiset IR-teoriat, tai tuovan ainakin jotakin täsmentävää niiden rinnalle, mahdollistamalla hallinnan ja järjestyksen näkemisen myös sellaisissa maailmanpoliittisissa tiloissa, joista perinteiset IR-teoriat eivät ole kiinnostuneita. Tekstien avulla tarkastelemme kriittisesti globalisaation käsitettä, sekä ennen kaikkea erilaisia mahdollisuuksia ymmärtää globalisaation ja hallinnan välinen suhde. Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee yleisimmät teoriaperustat globalisaation määrittelemiseksi ja tarkastelemiseksi, sekä kykenee arvioimaan niitä kriittisesti. Opiskelija osaa käyttää termejä ’hallinto’ ja ’hallinta’, erottaa toisistaan erilaiset hallinnan-käsitteellistykset sekä osaa arvioida globalisaation ja hallinnan suhteita useasta eri viitekehyksestä.

Seminaarin toissijaiset tavoitteet ovat käytännönläheisempiä: lukemisen ja keskustelemisen kautta tutustumme erityyppisiin tieteellisiin teksteihin. Emme arvioi ainoastaan tekstien ”tieteellistä antia” – sisältöä, menetelmiä tai tuloksia – vaan tekstiä kokonaisuudessaan: kuinka selkeä teksti on, millainen on esityksen rakenne, mitkä seikat vaikuttavat tekstin uskottavuuteen, yms. Emme opettele ulkoa, vaan pyrimme ymmärtämään ja oppimaan yhtäältä toisiamme ”opettamalla” alustusten muodossa sekä toisaalta keskustelemalla hallinnasta tekstien ja alustusten määrittämissä raameissa.

Sisältö

Seminaarissa käsitellään globalisaatioon ja hallintaan liittyviä teemoja:

• 1) Valtiokeskeisestä hallinnasta monikeskeiseen ja monimuotoiseen hallintaan
• 2) Globaalin hallinnan instituutiot kansainvälisten suhteiden näkökulmasta
• 3) Globalisaatio hallinnallisena rationaliteettina
• 4) “Hyvä hallinta” hallinnallisena rationaliteettina
• 5) Monitasohallinta Eurooppa-tutkimuksen näkökulmasta
• 6) Valtioiden sisäiset toimijat eurooppalaisissa hallinnan verkostoissa
• 7) Globaalihallinta ja ei-valtiolliset toimijat
• 8) Hallinta, valta ja demokratia

Suoritustavat

Kurssi koostuu lukuseminaareista, joissa keskustellaan opettajien valitsemien artikkeleiden pohjalta. Kurssin suorittaminen edellyttää (1) aktiivista osallistumista seminaareihin, (2) yhden artikkelialustuksen valmistelemista ja esittämistä sekä (3) lyhyiden tekstireferaattien kirjoittamista. Kurssin kieliä ovat suomi, ruotsi ja englanti.

Opintosuoritusten arvostelu

Kurssista ei anneta arvosanaa, vaan se merkitään joko hyväksytyksi tai hylätyksi. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista seminaareihin ja niissä käytäviin keskusteluihin sekä yhtä alustusta seminaarissa.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.