Euroopan rajat liikkeessä - ajankohtaisia teemoja siirtolaisuudesta ja liikkumisen kontrolleista

10.11.-3.12. ti ja to 16-18, PR sali 8. ja ti 8.12. klo 16-20, PR sali 6

Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa

Korvaavuudet

• P230. (4 op) korvaa kirjat Benhabib, Seyla: The Rights of Others: Aliens, Residents and Citizens ja Sassen Saskia: Globalization and Its Discontents) ä
• M235. (4 op) korvaa kirjat Gurr Ted Robert: Peoples versus States. Minorities at Risk in the New Century ja Barkan Elazar: The Guilt of Nations: Restitution and Negotiating Historical Injustice.

Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.

Tavoite

Kurssin tavoitteena on tarjota laaja-alaisen ja monitieteinen katsaus siirtolaisuuteen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin ja perehdyttää opiskelija siirtolaisuuden hallintaan liittyvään problematiikkaan. Kurssilla haastetaan opiskelijoita pohtimaan kriittisesti siirtolaisuuteen, rajoihin ja liikkumisen globaaliin hallintaan liittyviä kysymyksiä. Kurssin käytyään opiskelija osaa kriittisesti analysoida maahanmuuttopoliittista keskustelua ja ymmärtää rajojen muuttuneen roolin Euroopassa.

Sisältö

Siirtolaisuutta käsitellään yhä enemmän turvallisuuskysymyksenä. Samalla, kun Euroopassa poistetaan liikkumisen esteitä EU:n jäsenmaiden väliltä, kolmansien maiden kansalaisille rajat ovat vaikeammin ylitettävissä kuin koskaan. Euroopan rajaregiimiä tai sääntelemätöntä maahanmuuttoa ei voida kuitenkaan ymmärtää pelkästään torjunnan ja ulossulkemisen termein: Euroopassa elää miljoonia paperittomia siirtolaisia, joilla on merkittävä rooli Euroopan taloudessa.

Päähuomio kurssilla on kahdessa samanaikaisessa prosessissa ja niiden välisissä suhteissa: rajojen merkitys eurooppalaisen politiikan ja hallinnan välineinä kasvaa samalla kun työmarkkinat globalisoituvat ja liikkuvuus lisääntyy. Kurssin punaisena lankana on rajan kategorian muutos, jota kuvataan eurooppalaisen rajapolitiikan nykyhistorian kautta. Rajaa ei voida enää yksiselitteisesti määritellä suvereenien valta-alueiden väliseksi linjaksi vaan rajat toimivat yhä enemmän itsessään liikkuvina kontrollin välineitä. Rajaa on vaikea paikallistaa enää maantieteellisesti: EU ja sen jäsenvaltiot harjoittavat rajavalvontaa niin Schengen-alueen sisäpuolella kuin kaukana sen rajojen ulkopuolellakin. Samalla kysymys liikkumisen rajoitusten vaikutuksista ihmisten sosiaaliseen asemaan on tullut uudelleen ajankohtaiseksi.

Kurssilla Euroopan rajojen liikettä kuvataan mm. turvapaikkajärjestelmän, Schengenin mukanaan tuomien uusien kontrollien, paperittomuuden ja maahanmuuttajien työmarkkina-aseman kautta. Luennot koostuvat johdatuksista kyseisten ilmiöiden pääpiirteisiin ja niiden kriittisestä käsitteellistämisestä eurooppalaisen nykytutkimuksen pohjalta.

Kurssin oheismateriaali koostuu ajankohtaisista siirtolaisuustutkimuksen artikkeleista mm. seuraavilta ajattelijoilta ja tutkijoilta (mm. Giorgio Agamben, Laura Maria Agustin, Etienne Balibar, Didier Bigo, Alessandro dal Lago, Sandro Mezzadra, Rhacel Salazar Parrenas, Julian Reid, Enrica Rigo, Saskia Sassen) sekä esimerkeistä eurooppalaisen siirtolaisuuden hallinnan asiakirjoista.

• LUENTORUNKO:
• 1. Siirtolaisuuden hallinnan käsitteellistäminen. Johdanto kurssin teemoihin.
• 2. Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikan kehityslinjoja. Sodan jälkeisen maahanmuuton historiasta Euroopassa. Yhteisen maahanmuuttopolitiikan muodostuminen.
• 3. Turvapaikkajärjestelmän kriisi. Liikkuvien subjektien kategorisoinnit (pakolainen, siirtolainen, maahanmuuttaja). EU:n turvapaikkajärjestelmän harmonisointi.
• 4. Digitaaliset rajat. Liikkumisen hallinnan tietorekisterit.
• 5. Rajavalvonnan ulkoistaminen. Lähialueyhteistyö ja kumppanuus siirtolaisuuden hallinnassa. Välimeren alue esimerkkinä.
• 6. Paperittomat ja laittomuuden tuotanto. Erottelevat rajat ja oikeudettomat tilat. Siirtolaisten säilöönotto.
• 7. Prekarisaatio ja transnationaalit työmarkkinat Euroopassa. Metropolien tuotannon dynamiikka. Esimerkkinä tutkimusprojekti turvapaikanhakijoista työmarkkinoilla Helsingissä.
• 8. Hoivan globaalistuminen. Siirtolaisuus ja sukupuoli. Ihmiskauppa.
• 9. Kansalaisuuden ja ulkomaisuuden eron ongelma Euroopassa. Esimerkkinä romanisiirtolaiset.
• 10. Kansallisista rajoista globaaliin rajahallintaan? Yhteenvetoa kurssin teemoista. HUOM! LUENTO 8.12 klo 18-20

Suoritustavat

Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja kirjoittamalla essee. Luennoilla varataan aikaa keskustelulle ja kysymyksille.

Esseessä voi joko käsitellä kurssilla käsiteltyä ajattelijaa / tutkijaa, tai jotakin kurssilla käsiteltyä teemaa sisältäen viittauksia kurssilla käsiteltyyn kirjallisuuteen. Essee on pienoistutkielma, jossa on selkeä ongelma tai argumentti, jota käsitellään systemaattisesti. Essee on 10-15 sivua (rivivälillä 1½, noin 2500 merkkiä ilman välilyöntejä / sivu). Sivumäärää olennaisempi laajuuden määritelmä on työn syvyys.

Essee palautetaan valtio-opin laitoksen kansliaan printattuna 18.1.2010 mennessä. Esseen aiheesta voi tulla keskustelemaan luennoitsijoiden kanssa luentojen jälkeen.

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritus arvostellaan loppuesseen perusteella (0-5 asteikko). Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista luennoille.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.