Tilastotietoa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnoista 2003

Johdanto

Tässä yhteenvedossa esitetään tilastotietoa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnoista kesältä 2003 ja se kattaa yleisen, sosiaalityön, tilastotieteen ja viestinnän valinnat. Tilastoon ei kuitenkaan sisälly tietoja keväällä 2003 aiempien opintosuoritusten perusteella tehdystä valinnasta eikä ulkomailla kouluopintojensa suorittaneiden erillisvalinnoista. Taulukoissa esitetyt valintakohtaiset luvut eivät sisällä varasijamenettelyn ja oikaisupyyntöjen käsittelyn aiheuttamia ja muutoksia, jotka siksi mainitaan kunkin valinnan kohdalla erikseen.

Sisällysluettelo

1 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat 2003

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat 2003

1.1 Tietoa kaikkien suomalaisten valintojen hakijoista

Vuonna 2003 suomalaisten opiskelijoiden valintoihin jätettiin kaikkiaan 3179 hakemusta, jotka on eritelty alla ensin valintojen ja hakuperusteiden, sitten äidinkielen ja sukupuolen mukaan.

Vuonna 2003 hakemuksia oli yleisessä valinnassa 2108, sosiaalityössä 238, tilastotieteessä 124 ja viestinnässä 709, eli yhteensä 3179. Hakemusten kokonaismäärä ja kiinnostus tiedekuntaa kohtaan on hieman kasvanut, noin 3 prosenttia. Tilastotieteen erillisvalinnan suosio pysyi lähes samana kuin viime vuonnakin (125 vuonna 2002). Sosiaalityön erillisvalinnan suosio kasvoi 32 prosenttia viime vuodesta.. Viestinnän erillisvalinnassa hakijamäärä lisääntyi viime vuodesta noin 5 prosenttia. Hakuperusteiden keskinäisissä suhteellisissa osuuksissa opistoasteen (26 vuonna 2002) ja ammattikorkeakoulututkinnon (25 vuonna 2002) suorittaneiden määrä on hieman laskenut. Syksyllä ylioppilaaksi kirjoittavien joukko (13 vuonna 2002) on laskenut. Samoin IB- tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneiden hakijoiden osuus hakijoista (vuonna 2002 IB-hakijoita 42, Reifeprüfung-hakijoita 8) on laskenut.

Ruotsinkielisten hakijoiden osuus oli tänä vuonna 2,1 %, eli 3 prosenttiyksikön kymmenystä vähemmän kuin viime vuonna. Muunkielisiä oli tänä vuonna 0,5 % kuten viime vuonna. Suomalaisten valintojen molemmat kielivähemmistöt ovat kuitenkin niin marginaalisia ryhmiä, että näennäiset "erot" viime vuoteen verrattuna johtuvat todennäköisesti pelkästä satunnaisvaihtelusta.

Viime vuonna hakijoista oli 63 % naisia ja 37 % miehiä. Miesten osuus on siis hivenen laskenut. Naisten osuuden nousu sijoittuu kaikkiin muihin valintoihin paitsi sosiaalityöhön, jossa miesten osuus nousi 1,2 prosenttiyksikköä (2002: 12,4 %).

1.2 Valtiotieteelliseen tiedekuntaan valitut

Tiedekuntaan hyväksyttiin suomalaisten valinnoissa kaikkiaan 138 hakijaa yhteispisteiden ja 208 hakijaa koepisteiden perusteella, eli yhteensä valittiin 346 uutta pääaineopiskelijaa. Hyväksytyistä oli naisia 198 kpl eli 57 % ja miehiä 148 kpl eli 43 %. Vuonna 2002 hyväksytyistä oli 65 % naisia ja 35 % miehiä. Miesten osuus tiedekuntaan valituista on kasvanut viime vuodesta kahdeksan prosenttia.

Viime vuoteen verrattuna hakijamäärät ovat pysyneet suunnilleen samana sosiaalityön erillisvalintaa lukuun ottamatta, minkä hakijamäärä nousi huomattavasti. Vaikka kansantaloustiede kuuluukin yleiseen valintaan, on se käsitelty tässä erikseen, sillä kansantaloustieteeseen voi hakea ainoastaan kyseisen aineen ensisijaiseksi hakukohteekseen merkinnyt hakija.

Tänä vuonna Suomessa sovellettiin viidettä kertaa täydellisenä ns. yhden opiskelupaikan periaatetta, jonka mukaisesti hakijat voivat hakea ja tulla hyväksytyksi useampaan korkeakoulutasoiseen opiskelupaikkaan, mutta he saavat ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan vuodessa Suomen yliopistoista, korkeakouluista tai ammattikorkeakouluista. Tämän periaatteen soveltaminen Opetushallituksen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin (HAREK) avulla on sekä yleisesti että Helsingin yliopiston sisällä vaikuttanut hakukäyttäytymiseen siten, että "turha" päällekkäishaku on vähentynyt.

1.3 Vähimmäispistesäännön vaikutus

Tämän kesän valinnoissa oli kolmatta kertaa käytössä vähimmäispistesääntö. Tämä tarkoittaa sitä, että hakija, joka ylittää valituksi tulemiseen vaadittavan yhteispiste- tai koepisterajan, mutta joka ei ole saavuttanut molemmista valintakoeaineista vähintään yhdeksää pistettä, ei voi tulla valituksi tiedekuntaan.

Yleisessä valinnassa oli yhteensä 15 hakijaa, jotka ylittivät valituksi tulemisen edellytyksenä olevan pääainekohtaisen pisterajan, mutta jotka eivät olleet saaneet molemmista valintakoeaineistaan vähintään yhdeksää pistettä (vuonna 2003 tapauksia oli 16). Nämä hakijat jakautuivat pääaineittain seuraavasti: kansantaloustiede 9, käytännöllinen filosofia 3, sosiaaliantropologia 1, sosiaalipolitiikka 1, sosiologia 1 hakijaa. Kansantaloustieteessä kuusi hakijaa olisi valittu yhteispisteiden perusteella ja kolme hakijaa koepisteiden perusteella jos yhdeksän pisteen vähimmäispistesääntö ei olisi ollut voimassa. Muissa tapauksissa kaikki hakijat olisi valittu yhteispistekiintiöstä. Kyseessä olivat siis hakijat, jotka olivat kirjoittaneet vuosina 2001-2003 eli saaneet korkeat alkupisteet ylioppilastutkintotodistuksen perusteella.

Tilastotieteen valinnassa 23 (3 koepisteiden perusteella ja 20 yhteispisteiden perusteella) nyt valitsematta jäänyttä hakijaa olisi tullut valituiksi, jos vähimmäispistesääntö ei olisi ollut käytössä, mikä on huomattava nousu vuoden 2002 5 tapaukseen. Sosiaalityön valinnassa oli 3 (yhteispisteiden perusteella) tällaista hakijaa (8 vuonna 2002), jotka vaikuttivat voimakkaasti yhteispisterajaa laskien. Viestinnän valinnassa yksikään nyt valitsematta jäänyt hakija ei olisi tullut valituksi, vaikka vähimmäispistesääntöä ei olisi ollut käytössä.

2 Yleinen valinta

2.1 Yleisen valinnan hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 9. kesäkuuta 2003 järjestettyyn yleiseen valintakokeeseen ilmoittautui 2108 henkilöä, joista kokeeseen saapui 1614. Kokeessa vastauksia palautti 1610 henkilöä.

Yleisessä valinnassa oli tänä vuonna neljättä kertaa käytössä hakumenettely, jonka mukaan hakija sai asettaa hakulomakkeessaan enintään kaksi yleisen valinnan hakukohdetta suosituimmuusjärjestykseen. Hakija voi tulla hyväksytyksi vain sellaiseen aineeseen, johon hän oli ilmoittanut hakevansa. Mikäli hakija ilmoitti hakevansa kahteen aineeseen, oli hänen tällöin vastattava näiden kummankin aineen kysymyksiin. Mikäli pyrkijä oli hakenut vain yhteen aineeseen, saattoi hän valita toisen valintakoeaineensa vapaasti. Kansantaloustieteeseen saattoi hakea vain henkilö, joka oli merkinnyt kyseisen aineen ensimmäiseksi hakukohteekseen. Hakumenettely on selvitetty tarkemmin vuoden 2003 hakuoppaassa. Vielä vuonna 1999 hakijan oli asetettava kaikki tiedekunnan oppiaineet suosituimmuusjärjestykseen. Kokeessa hakijan oli vastattava sen aineen kysymyksiin, jonka hän oli merkinnyt ensimmäiseksi hakukohteekseen. Toisen valintakoeaineen hakija saattoi valita vapaasti. Myös vuonna 1999 saattoi kansantaloustieteeseen tulla valituksi ainoastaan hakija, joka oli merkinnyt kansantaloustieteen ensimmäiseksi hakukohteekseen.

Pääainekohtaisten enimmäiskiintiöiden ulkopuolelta oli lisäksi mahdollista hakea opinto-oikeutta Suomen Akatemian lukiolaisille suunnatussa tiedekilpailussa saavutetun menestyksen perusteella. Vuonna 2003 paikka myönnettiin kahdelle, molemmat viestintään. Vuonna 2002 paikka myönnettiin kahdelle, toinen viestintään ja toinen käytännölliseen filosofiaan. Vuonna 2001 kukaan ei hakenut opiskelupaikkaa tällä perusteella.

Vuonna 2003 ensisijaisten hakemusten määrä kasvoi kansantaloustieteessä (21%), sosiaaliantropologiassa (11%), talous- ja sosiaalihistoriassa (10%) sekä yleisessä valtio-opissa (12%) yleisen valinnan hakukohteissa. Käytännöllisessä filosofiassa (-17%), sosiaalipsykologiassa (-8% )sekä sosiologiassa (-12%) ensisijaisten hakemusten määrä väheni edellisvuodesta. Poliittisessa historiassa ja sosiaalipolitiikassa hakemusmäärät pysyivät suunnilleen samoina

Kaksi hakijaa hyötyi sosiologiaan hakeneille lukion pitkän matematiikan yo-kirjoituksissa hyväksytysti suorittaneille annettavista kahdesta lisäpisteestä. Yksikään hakija ei hyötynyt vuonna 2002 näistä lisäpisteistä. Vuosien 1999- 2001 aikana ainoastaan vuonna 2001 on yksi hakija hyötynyt lisäpisteistä siten, että valinnan lopputulos on muuttunut. Alun perin sosiologiaan annettujen pitkän matematiikan kahden lisäpisteen tarkoituksena oli nimenomaan ohjata hakukäyttäytymistä siten, että matemaattisesti suuntautuneet hakijat valitsisivat sosiologian ensisijaiseksi pääainetoiveekseen, sillä sosiologian opintoihin sisältyvät kvantitatiiviset menetelmäopinnot ovat osoittautuneet monille opiskelijoille vaikeiksi. Toisaalta jonkin muun aineen valitseminen pääainetoiveeksi ei tarkoita sitä, etteikö opiskelija tuolloinkin joutuisi perehtymään opinnoissaan tilastollisiin menetelmiin.

Viime vuoteen verrattuna tiedekuntaan valittujen sukupuolijakauma muuttui hieman miesten hyväksi. Vuonna 2002 naisia tiedekuntaan valittiin 162 ja miehiä 87. Kansantaloustiede kasvoi taas miesvaltaiseksi viime vuoteen verrattuna (v. 2002 miehiä 35). Käytännöllisessä filosofiassa, poliittisessa historiassa sekä yleisessä valtio-opissa muuttui sukupuolijakauma myös miesten hyväksi. Naisten suhteellinen määrä kasvoi yleisessä sosiaaliantropologiassa ja sosiaalipolitiikassa. Naisvaltaisimpina pääaineina säilyivät edelleen sosiaalipsykologia ja sosiaaliantropologia.

2.2 Valinta numeroina

Luvussa 1.2 esitetyillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 102 yhteispisteiden ja 160 koepisteiden perusteella eli yhteensä 262 uutta opiskelijaa.

Viime vuoteen verrattuna valintakoevastausten määrä kasvoi hieman. Kansantaloustieteessä, sosiaaliantropologiassa, sosiaalipolitiikassa ja yhteiskuntahistoriassa vastausmäärien nousu on jatkunut jo pitkään. Lisäksi matematiikan / tilastotieteen suosion vaihtelu valintakoeaineena heijastelee selvästi kansantaloustieteen suosion muutoksia ensisijaisena hakukohteena. Käytännöllisessä filosofiassa valintakoevastausten määrä väheni selvästi. Sosiaalipsykologian valintakoevastausten määrä väheni myös kuten myös vuonna 2002. Yleinen valtio-oppi syrjäytti sosiologian aseman suosituimpana valintakoeaineena. Yleisessä valtio-opissa valintakoevastausten määrä kasvoi huomattavasti edellisvuoteen verrattuna.

Valintakoevastausten pistekeskiarvot vaihtelevat vuosittain melko paljon. Aineiden keskinäiset erot ovat pysyneet tänä vuonna suhteellisen tasaisena, vaikkakin on huomattavissa lievää laskua pistekeskiarvoissa. Sosiaaliantropologiassa pistekeskiarvo romahti huomattavasti muiden alapuolelle. Selvästi korkeimmaksi pistekeskiarvo nousi sosiaalipolitiikassa. Useimmissa aineissa pistekeskiarvo jäi aineen omaa keskimääräistä alemmaksi. Pistekeskiarvon laskeminen voisi johtua esimerkiksi siitä, että nykyään kaikkien valintakokeisiin osallistujien tulee palauttaa vastauspaperinsa.

Yleiselle valinnalle oli asetettu ennakkotavoitteeksi, että 10-15 % vastauksista kussakin aineessa yltäisi kiitettäviksi eli vähintään 15 pisteeseen. Tänä vuonna tästä tavoitteesta jäätiin kaikissa muissa aineissa paitsi yleisessä valtio-opissa. Sosiaalipolitiikan ja sosiologian osalta tavoitteeseen päästiin melkein. Erityisesti kansantaloustieteessä ja käytännöllisessä filosofiassa tavoitteesta jäätiin erittäin kaus viime kuten viime vuonnakin. Niissä aineissa, joissa kiitettävien vastausten prosenttiosuus jäi kovin pieneksi, hyväksyttyjen hakijoiden määrä jäi suhteessa muihin aineisiin aliedustetuksi. Siten näihin aineisiin vastanneet hakijat jossain määrin Akärsivät@ rakenteellisesti siitä, etteivät eri aineiden koepistejakaumat helposti mukaudu samanlaisiksi aineiden keskenään erilaisesta luonteesta johtuen. Vähimmäispistesäännön vaikutusta on kuvattu luvussa 1.3.

Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä viisi henkilöä (11 hlö v. 2002), kaikki olivat kansantaloustieteestä. Kansantaloustieteeseen valittiin 61 henkilöä, mutta valintakiintiön ollessa 58, varasijoilta kutsuttiin vasta kolmannen henkilön peruuttaessa paikkansa. Varasijoilta kutsuttiin siis kaksi hakijaa.

Oikaisupyyntöjä yleisestä valinnasta jätti kaikkiaan 23 henkilöä. Koska muutamat oikaisupyynnöt kohdistuivat kahteen aineeseen, oli aineittain laskettu oikaisupyyntöjen määrä näin 29 kappaletta. Kaksi oikaisupyynnöistä koski pisteidenlaskun tarkistamista. Oikaisupyyntöjen perusteella tiedekuntaan hyväksyttiin neljä hakijaa pääaineinaan sosiologia, talous- ja sosiaalihistoria sekä poliittinen historia. Koska nämä valitut tulivat ainekohtaisten kiintiöiden ulkopuolelta, eivät he ole mukana tässä esitetyissä tilastoissa.

2.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Yleisessä valinnassa hyväksytyistä vuosina 2001 - 2003 kirjoittaneiden ylioppilaiden suhteellisen osuus on lisääntynyt hieman viime vuoteen verrattuna (vuonna 2002 vuosina 2000 - 2002 kirjoittaneiden osuus oli 62%). Vuonna 2002 saman kevään ylioppilaita oli valituista 16 %, vuoden 2001 ylioppilaita 24 % ja vuoden 2000 ylioppilaita 22 %. Tänä vuonna uusien ylioppilaiden lukumäärä laski hieman. Luvut tukevat sitä seikkaa, että huomattava osa hakijoista tulee hyväksytyksi tiedekuntaan vasta toisella tai kolmannella hakukerrallaan. Yksittäisten aineiden ja ylioppilaaksitulovuosien kohdalla muutokset voivat olla jo satunnaisvaihteluiden vuoksikin suuria, mutta ylioppilaiden yhteenlaskettu osuus on pysynyt samalla tasolla kaikissa aineissa.

Varasijoilta valitut olivat ylioppilaita, vuosina 1997 ja 2002. Vuonna 2002 kirjoittanut oli suorittanut lukion laajan matematiikan oppimäärän mukaisen ylioppilaskokeen. Opiskelupaikkansa peruneet puolestaan olivat kirjoittaneet ylioppilaaksi vuosina 1996, 2001 (2 henkilöä) ja vuonna 2002 . Yksi peruneista oli suorittanut IB-tutkinnon vuonna 2001. Näistä opiskelupaikkansa peruneista kaksi vuonna 2001 kirjoittanutta oli suorittanut lukion matematiikan laajan oppimäärän mukaista ylioppilaskoetta. Neljä oikaisupyynnön perusteella hyväksyttyä oli ylioppilaita. He olivat kirjoittaneet ylioppilaiksi vuosina 1996, 1997 sekä 2001 (kaksi henkilöä). oli kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2000, muttei suorittanut laajan matematiikan koetta. Kumpikaan vuonna 2001 kirjoittaneista ei ollut suorittanut lukion matematiikan laajan oppimäärän mukaista ylioppilaskoetta.

Taulukossa on esitetty vuosina 2003, 2002 tai 2001 laajan matematiikan yo-kokeen hyväksytysti suorittaneet hakijat. Ainekohtaiset luvut hakijoista ja kokeessa vastanneista pitävät sisällään ainoastaan kyseisen aineen ensimmäiselle sijalle asettaneet hakijat, jotka ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi 2001 - 2003. Näiden lisäksi laajan matematiikan suorittaneita on tullut valituksi myös heidän toiseksi hakukohteekseen nimeämiin aineisiin. Kokonaisuudessaan eri aineisiin hyväksyttiin em. vuosina laajan matematiikan suorittaneita seuraavasti (suluissa kaikki em. vuosina kirjoittaneet hyväksytyt): kansantaloustiede 22 (36), käytännöllinen filosofia 4 (9), poliittinen historia 7 (17), sosiaaliantropologia 2 (7), sosiaalipolitiikka 5 (17), sosiaalipsykologia 2 (12), sosiologia 11 (25), talous- ja sosiaalihistoria 5 (14) ja valtio-oppi 16 (43) eli yhteensä 74 (180) eli noin 41 %.

2.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset

Viime vuoteen verrattuna ei-ylioppilaiden hakemusten määrä väheni viime vuoteen verrattuna. Hakeminen AMK-tutkinnon perusteella on lisääntynyt viime vuodesta. Syksyllä ylioppilaaksi kirjoittavienkin hakemusten määrä on väheni lähes kolminkertaisesti. Muu hakukelpoisuus -kohta sisältää myös ulkomailla tutkinnon suorittaneet, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet hakijat. Muutosten merkitystä ei kannata kuitenkaan liioitella, sillä valinnan kokonaishakijamäärästä ei-ylioppilaat muodostavat vain alle neljä prosenttia. Hyväksyttyjen osalta heidän osuutensa oli tänä vuonna vain kaksi prosenttia, mikä muodostui neljästä IB-tutkinnon suorittaneesta ja yhdestä Reifeprüfung-tutkinnon (kansantaloustiede) suorittaneista. IB-tutkinnon suorittaneet valittiin kansantaloustieteeseen , käytännölliseen filosofiaan ja valtio-oppiin (2).

Myös ruotsinkieliset ovat valinnassa varsin pieni ryhmä ja heidän määränsä hyväksytyistä on aiemmin vaihdellut kolmen ja viiden välillä. Tänä vuonna tiedekuntaan valittiin kahdeksan ruotsinkielistä hakijaa. Yksittäisten aineiden kohdalla hyväksytyt ruotsinkieliset edustanevat pääasiassa sattumaa. Hakijoina ruotsinkielisten määrä laski hieman edellisvuodesta, mutta kyseessä lienee satunnaisvaihtelu.

Muunkielisten hakijoiden määrä on edelleen pysynyt vähäisenä kuten edellisenäkin vuonna. Tänä vuonna valituksi tuli yksi hakija.

3 Sosiaalityön valinta

3.1 Sosiaalityön hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 6.6.2003 järjestettyyn sosiaalityön valintakokeeseen ilmoittautui 238 henkilöä, joista kokeeseen saapui 173.

3.2 Valinta numeroina

Sosiaalityön erillisvalinnassa yhteispisterajaksi muodostui 42,50 ja koepisterajaksi 28,25. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 12 yhteispisteiden ja 13 koepisteiden perusteella, eli yhteensä 25. Vähimmäispistesääntö vaikutti sosiaalityön valinnassa laskien yhteispisterajaa hieman alhaisemmalle tasolle. Vähimmäispistesäännön vaikutusta on kuvattu tarkemmin luvussa 1.3.

Tänä vuonna sosiaalityön valintakokeessa oli kolmatta kertaa käytössä kirjallisuuskuulustelun lisäksi aineistokoe. Kirjallisuuskuulustelun vastausten keskiarvo oli 9,59 pistettä ja $15 pisteen eli kiitettäviä vastauksia oli 14 kpl eli 8,1 % kaikista vastauksista. Nollavastauksia oli 2. Aineistokokeen vastauksien keskiarvo oli 10,08 pistettä ja kiitettäviä vastauksia oli 21 eli 12,1 %. Nollavastauksia ei ollut lainkaan. Täyden 18 pisteen vastauksia ei ollut kummassakaan kokeessa.

Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä kuusi henkilöä. Vuonna 2002 peruneita oli neljä, joista yksi sai ja otti vastaan paikan yleisen valinnan perusteella sosiaalipolitiikkaan. Kuuden peruneen tilalle hyväksyttiin hakijat varasijoilta. Sosiaalityön valinnasta jätettiin yksi oikaisupyyntö, joka hyväksyttiin.

3.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyissä kolme oli kevään 2003 ylioppilaita ja kuusi vuoden 2002 ylioppilaita. Vuonna 2001 ylioppilaaksi kirjoittaneita oli viisi. Opiskelupaikkansa käyttämättä jättäneistä yksi oli kirjoittanut keväällä 2002 ja toinen vuonna 2001, kaksi muuta olivat myös ylioppilaita. Varasijoilta valituista kaikki kuusi olivat ennen vuotta 2001 ylioppilaaksi kirjoittaneita.

Mikäli valinta olisi suoritettu siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi kuusi nyt yhteispistekiintiössä valittua jäänyt valitsematta. Tällöin koepisteraja olisi laskenut 27,50 pisteeseen. Neljä nyt yhteispisteillä valituista olisi pelkän koepistevalinnan perusteella tapahtuvassa valinnassa jäänyt ilman opiskelupaikkaa myös varasijamenettelyn jälkeen.

Vuosien 2003, 2002 ja 2001 ylioppilashakijoista 8 kpl 74:stä eli 16 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 6 kpl 28:sta eli 21 % ja hyväksytyistä 2 kpl 8:sta eli 25 %.

3.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui 19, joista kolme oli suorittanut opistoasteen tutkinnon ja viisitoista oli suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon. Yksi hakija oli kevään abiturientti. Valintakokeessa näistä hakijoista tuli yksi henkilö valituksi.

Yksi sosiaalityön erillisvalinnassa hakeneista ei ollut suomenkielinen.

4 Tilastotieteen valinta

4.1 Tilastotieteen hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 6.6.2003 järjestettyyn tilastotieteen valintakokeeseen ilmoittautui 124 henkilöä, joista kokeessa vastasi 95 henkilöä.

4.2 Valinta numeroina

Tilastotieteen erillisvalinnassa yhteispisterajaksi muodostui 30,50 ja koepisterajaksi 19,50. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 12 yhteispisteiden ja 17 koepisteiden perusteella. Näin valittujen määrä ylitti valintakiintiön (23) kuudella. Tämä katsottiin perustelluksi, sillä tilastotieteeseen on aiempina vuosina tullut jonkin verran peruutuksia ja laitos katsoi muista syistä voivansa ottaa enemmän uusia opiskelijoita.

Valintakoevastausten keskiarvo oli tilastotieteessä 7,89 pistettä ja matematiikassa 8,34 pistettä. Vastauksia tilastotieteen molempiin osioihin jätettiin 95 ja nollavastauksia oli viisi matematiikassa. Vähintään 15 pisteen eli kiitettäviä vastauksia oli tilastotieteessä 13 kappaletta eli 13,7 % ja matematiikassa 11 kappaletta eli 11,6 %. Täyden 18 pisteen vastauksia oli matematiikassa kaksi kappaletta ja matematiikassa kolme kappaletta.

Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä kahdeksan henkilöä. Näistä peruneista kuusi otti vastaan tiedekunnan yleisessä valinnassa saamansa opiskelupaikan kansantaloustieteessä. Tilastotieteen valinnasta ei jätetty yhtään oikaisupyyntöä.

4.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyistä viisi oli kevään 2003 ja yksi vuoden 2002 ylioppilaita. Vuoden 2001 ylioppilaita hyväksyttiin neljä. Opiskelupaikkansa käyttämättä jättäneistä keväällä 2003 oli kirjoittanut kaksi ja vuonna 2001 yksi hakija. Myös muut paikkansa hylänneet olivat ylioppilaita. Varasijoilta ei tänä vuonna voitu kutsua hakijoita, sillä hakuehdot eivät täyttyneet. Ks. vähimmäispistemäärän vaikutus kappaleesta 1.3.

Mikäli valinta olisi suoritettu siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, sillä ei olisi ollut valinnan tuloksiin mitään merkitystä. Kaikki hakijat, jotka ylittivät molemmissa valintakoeaineissa yhdeksän pistettä, tulivat valituiksi.

Vuosina 2003, 2002 ja 2001 kirjoittaneita ylioppilashakijoita oli 56 ja heistä 45 eli 80 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 34 kpl 45:sta eli 76 %. Hyväksytyistä yhdeksästä kyseisten vuosien ylioppilaista oli kahdeksan suorittanut laajan matematiikan ylioppilaskokeen, mutta heistä kolme jätti käyttämättä paikkansa tilastotieteessä.

4.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaina ilmoittautui ainoastaan yksi opistoasteen tutkinnon suorittanut, joka osallistui kokeeseen, muttei tullut hyväksytyksi.

Kokeeseen ilmoittautui kaksi ruotsinkielistä hakijaa, ja muunkielisiä ilmoittautui yksi. Heistä kukaan ei tullut valituksi tiedekuntaan.

5 Viestinnän valinta

5.1 Viestinnän hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 10.6.2003 järjestettyyn viestinnän valintakokeeseen ilmoittautui 709 henkilöä, joista kokeessa vastasi 507. Mieshakijoiden ja heidän vastaustensa lukumäärät ovat pysyneet lähes samoina ja viestinnän hakijamäärien lievä nousu oli naisten ansiota. Hyväksyttyjen määrässä naisenemmistö myös kasvoi hieman.

5.2 Valinta numeroina

Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä kaksi henkilöä. Varasijoilta kutsuttiin kaksi ensimmäistä hakijaa. Varsinaisen valinnan ulkopuolella Suomen Akatemian Viksu-kilpailun perusteella viestintään hyväksyttiin kaksi hakijaa, jotka molemmat ottivat paikan vastaan. Viestinnän valinnasta oikaisupyyntöjä jätti neljä hakijaa, joista yksi jätetettiin käsittelemättä, sillä hakija hyväksyttiin varasijalta. Oikaisupyynnöt eivät tuottaneet muutoksia.

5.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyissä seitsemän oli kevään 2003 ylioppilaita. Vuonna 2002 oli kirjoittanut ylioppilaaksi viisi ja yksi oli suorittanut Reifeprüfung-tutkinnon. Lisäksi hyväksytyistä kuusi oli vuonna 2001 ylioppilaaksi kirjoittaneita. Alkupisteiden merkitys viestinnän erillisvalinnassa on vähentynyt viime vuodesta. Jos valinta olisi tehty siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi kaksi nyt valituksi tullutta hakijaa jäänyt valitsematta, kun vuonna 2002 valitsematta olisi jäänyt kolme. Koepisterajaksi olisi muodostunut 29,00, mikäli olisi valittu kiintiön mukaiset 30 hakijaa.

Vuosien 2003, 2002 ja 2001 ylioppilashakijoista 114 kpl 356:sta eli 32 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 102 kpl 320:sta eli 32 % ja hyväksytyistä 12 kpl 17:stä eli 71 %. Paikkansa käyttämättä jättäneistä hakijoista toinen oli kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2003, muttei ollut osallistunut laajan matematiikan ylioppilaskokeeseen.

5.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui 17, joista kuusi oli suorittanut opistoasteen- ja yksi AMK-tutkinnon, kaksi oli kirjoittamassa ylioppilaaksi vasta syksyllä 2003, kuusi oli suorittanut IB-tutkinnon ja yksi oli suorittanut Reifeprüfung-tutkinnon. Näistä hakijoista neljä opistoasteen tutkinnon suorittanutta ei osallistunut valintakokeeseen. Valituksi tuli yksi Reifeprüfung-tutkinnon suorittanut hakija.

Ruotsinkielisiä hakijoita ilmoittautui yhdeksän, joista kuusi osallistui kokeeseen, mutta yhtään ei tullut hyväksytyksi. Muunkielisiä hakijoita oli yksi, joka ei kuitenkaan osallistunut valintakokeeseen.

Päivitetty 22.9.2003