Tilastotietoa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnoista 1999

Johdanto

Tässä yhteenvedossa esitetään tilastotietoa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnoista kesältä 1999 ja se kattaa yleisen, sosiaalityön, tilastotieteen, viestinnän ja ulkomailla kouluopintonsa suorittaneiden valinnat. Tilastoon ei kuitenkaan sisälly tietoja keväällä 1999 aiempien opintosuoritusten perusteella tehdystä valinnasta. Esitetyt valintakohtaiset luvut eivät sisällä oikaisupyyntöjen käsittelyn aiheuttamia lisäyksiä ja muutoksia, jotka siksi mainitaankin kunkin valinnan kohdalla erikseen.

Sisällysluettelo

1. Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat 1999
1.1 Tietoa kaikkien valintojen hakijoista
1.2 Valtiotieteelliseen tiedekuntaan valitut



2. Yleinen valinta
2.1 Yleisen valinnan hakijat
2.2 Valinta numeroina
2.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta
2.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset



3. Sosiaalityön valinta
3.1 Sosiaalityön hakijat
3.2 Valinta numeroina
3.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta
3.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset



4. Tilastotieteen valinta
4.1 Tilastotieteen hakijat
4.2 Valinta numeroina
4.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta
4.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset



5. Viestinnän valinta
5.1 Viestinnän hakijat
5.2 Valinta numeroina
5.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta
5.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset



6. Ulkomaalaisten erillinen valinta
6.1 Ulkomaalaishakijat
6.2 Valinta numeroina
6.3 Suomen- ja ruotsinkieliset

1. Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat 1999

1.1 Tietoa kaikkien suomalaisten valintojen hakijoista

Vuonna 1999 suomalaisten opiskelijoiden valintoihin jätettiin kaikkiaan 2508 hakemusta, jotka on eritelty alla ensin valintojen ja hakuperusteiden, sitten äidinkielen ja sukupuolen mukaan.

Vuonna 1998 hakemuksia oli yleisessä valinnassa 1477, sosiaalityössä 161, tilastotieteessä 91 ja viestinnässä 574, eli yhteensä 2303. Hakemusten kokonaismäärä ja kiinnostus yleistä valintaa kohtaan on siis noussut, sosiaalityön ja viestinnän valintojen suosio on pysynyt samana, mutta tilastotieteen erillisvallinnan suosio laskee voimakkaasti jo toista vuotta (vuonna 1997 hakijoita oli 115). Hakuperusteiden keskinäiset suhteelliset osuudet ovat pysyneet viime vuosiin nähden melko samoina. Poikkeuksen muodostaa syksyllä 1999 ylioppilaaksi kirjoittavien joukko, joka on viime vuoteen verrattuna yli kaksinkertaistunut, mutta kyse on silti edelleen varsin pienestä ryhmästä.

Ruotsinkielisten hakijoiden osuus oli siis tänä vuonna 2,5 %, kun se viime vuonna oli 2,9 %. Muunkielisiä oli tänä vuonna 0,5 % ja viime vuonna 0,3 %. Suomalaisten valintojen molemmat kielivähemmistöt ovat kuitenkin niin marginaalisia ryhmiä, että näennäiset "erot" viime vuoteen verrattuna johtuvat todennäköisimmin pelkästä satunnaisvaihtelusta.

Viime vuonna hakijoista oli 62,3 % naisia ja 37,6 % miehiä, eli sukupuolten suhteelliset osuudet ovat pysyneet käytännössä ennallaan.

1.2 Valtiotieteelliseen tiedekuntaan valitut

Tiedekuntaan hyväksyttiin suomalaisten valinnoissa siis kaikkiaan 112 hakijaa yhteispisteiden ja 189 hakijaa koepisteiden perusteella, eli yhteensä valittiin 301 uutta pääaineopiskelijaa. Hyväksytyistä oli naisia 199 kpl eli 66,1 % ja miehiä 102 kpl eli 33,9 %, kun vuonna 1998 hyväksytyistä oli 64,1 % naisia ja 35,9 % miehiä. Kuten hakijoidenkin sukupolijakauman kohdalla, naisten suhteellinen osuus myös hyväksytyistä on hieman kasvanut. Ero on kuitenkin niin pieni, ettei sillä ole käytännössä mitään merkitystä. Lisäksi voidaan todeta sekä vuonna 1999 että 1998 naisten menestyneen tiedekunnan valinnoissa aavistuksen verran miehiä paremmin, mutta tämäkään ero ei ole käytännössä merkitsevä.

Viime vuoteen verrattuna hakijamäärät ovat siis nousseet tai pysyneet viime vuoden tasolla tilastotieteen valintaa lukuunottamatta. Tämä kertoo tiedekunnan suosiosta pyrkijöiden keskuudessa erityisesti nyt, kun vuonna 1999 Suomessa on ensimmäistä kertaa täydellisenä sovellettu ns. yhden opiskelupaikan periaatetta, jonka mukaisesti hakijat voivat hakea ja tulla hyväksytyksi useampaan korkeakoulutasoiseen opiskelupaikkaan, mutta heidän on mahdollista ottaa vastaan vain yksi opiskelupaikka vuodessa Suomen yliopistoista, korkeakouluista tai ammattikorkeakouluista. Tämän periaatteen soveltaminen Opetushallituksen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin (HAREK) avulla on sekä yleisesti että Helsingin yliopiston sisällä edelleen vaikuttanut hakukäyttäytymiseen siten, että "turha" päällekkäishaku on vähentynyt ja useimpien tiedekuntien hakijamäärät ovat laskeneet vuoteen 1998 verrattuna. Valtiotieteellisen osalta asiaan vaikuttaa lisäksi jo useamman vuoden aikainen käytäntö järjestää Suomen kaikkien yliopistojen yhteiskuntatieteellisten tiedekuntien valintakokeet keskenään samanaikaisesti, jolloin alalle halajavat eivät tosiasiallisesti voi hakea kuin yhden yliopiston yhteiskuntatieteellistä koulutusta antavaan tiedekuntaan kerrallaan. Nämä em. olosuhteet ja yleisesti hakijamääriä vähentävät toimenpiteet huomioitaessa tiedekunnan suosion kasvu hakijoiden keskuudessa entisestään korostuu.

2. Yleinen valinta

2.1 Yleisen valinnan hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 14.6.1999 järjestettyyn yleiseen valintakokeeseen ilmoittautui 1711 henkilöä, joista kokeeseen saapui 1239. Kokeessa vastasi 1197 henkilöä.

Eri pääaineiden suhteelliset osuudet ovat viime vuosiin nähden pysyneet suunnilleen ennallaan. Merkittävin muutos viime vuoteen verrattuna on se, että sosiaalipsykologian suosio on noussut keskimääräistä hakijamäärien nousua enemmän ja sosiologian suosio vastaavasti vähemmän.

Sosiologian ja sosiaalipsykologian kehitys saattaakin liittyä yhteen: tänä vuonna oli ensimmäistä kertaa yhteispistekiintiössä valittavien osalta käytössä kokeilu antaa sosiologian pääaineopiskelijoiksi pyrkiville kaksi lisäpistettä laajan matematiikan ylioppilaskokeen suorittamisesta kansantaloustieteen tavoin. Lisäpisteiden tarkoituksena oli motivoida matemaattisesti orientoituneita hakijoita valitsemaan sosiologia ensisijaiseksi pääainetoiveekseen, koska sosiologian kvantitatiiviset menetelmäopinnot ovat osoittautuneet monille opiskelijoille vaikeiksi. Etenkin yhteispisteitä saavien uusien ylioppilaiden pääainevalinta tapahtuu usein varsin puhtaasti mielikuvien pohjalta, ja haluttu vaikutus toteutuikin valinnassa käänteisellä tavalla: itsensä ei-matemaattisiksi kokevat hakijat, jotka ajattelivat ensin pyrkiä lukemaan sosiologiaa valitsivatkin sitten sosiaalipsykologian tai jonkun muun aineen ensimmäiseksi pääainetoiveekseen, koska (virheellisesti) uskoivat siten välttyvänsä tilastollisten menetelmien opiskelulta.

Sosiologiaan annettujen laajan matematiikan kahden lisäpisteen tarkoituksena oli nimenomaan ohjata hakukäyttäytymistä, sillä aiempien vuosien perusteella tiedetään, että alkupisteillä on varsin vähän merkitystä valintojen tulosten kannalta. Nytkään ketään sellaista ei valittu sosiologian pääaineopiskelijaksi matematiikan lisäpisteillä, joka ei jo muutenkin olisi tullut valituksi. Lisäpisteet kuitenkin vaikuttivat hakukäyttäytymiseen voimakkaasti, vaikkakaan eivät alunperin ajatellulla tavalla.

Viime vuoteen verrattuna pääaineiden kiinnostavuus eri sukupuolten keskuudessa on pysynyt käytännössä täysin muuttumattomana.

2.2 Valinta numeroina

Yleisessä valinnassa yhteispisterajaksi muodostui 54.25 ja koepisterajaksi 26.50, kansantaloustieteen osalta yhteispisterajaksi 57.50 ja koepisterajaksi 24.50. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 72 yhteispisteiden ja 108 koepisteiden perusteella, eli yhteensä 180. Kansantaloustieteeseen valittiin 18 yhteispisteiden ja 34 koepisteiden perusteella, eli yhteensä 52 uutta opiskelijaa.

Yleiselle valinnalle oli asetettu ennakkotavoitteeksi, että 10-15 % vastauksista kussakin aineessa yltäisi kiitettäviksi eli vähintään 15 pisteeseen. Neljän aineen kohdalla tätä tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Niissä aineissa, joissa kiitettävien vastausten prosenttiosuus jäi kovin pieneksi, hyväksyttyjen hakijoiden määrä jäi suhteessa muihin aineisiin aliedustetuksi. Siten näihin aineisiin vastanneet hakijat jossain määrin "kärsivät" rakenteellisesti siitä, etteivät eri aineiden koepistejakaumat helposti mukaudu samanlaisiksi aineiden keskenään erilaisesta luonteesta johtuen.

Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä 11 henkilöä, aineittain kansantaloustieteestä seitsemän, sosiaalipolitiikasta kaksi, sosiologiasta yksi sekä talous- ja sosiaalihistoriasta yksi. Oikaisupyyntöjä yleisestä valinnasta jätettiin edelliseen vuoteen verrattuna yli kaksinkertainen määrä, 42 kappaletta, joiden perusteella tiedekuntaan hyväksyttiin kaikkiaan yhdeksän oikaisua pyytänyttä, joista kaksi sijoitettiin kansantaloustieteeseen, kaksi käytännölliseen filosofiaan, kaksi sosiaalipolitiikkaan ja kolme sosiologiaan.

2.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Ylläolevan taulukon lukuihin sisältyvät myös oikaisupyyntömenettelyn kautta hyväksytyt. Taulukosta nähdään selvästi vuosien 1998 ja 1997 ylioppilaiden suuri osuus kevään 1999 ylioppilaisiin verrattuna. Hakijat tulevatkin hyväksytyksi tiedekuntaan tyypillisesti vasta toisella tai kolmannella hakukerrallaan. Lisäksi uudet ylioppilaat valitaan suurimmaksi osaksi yhteispistekiintiössä, kun taas pääaineisiin sijoittelu tehdään koepistemäärän mukaisessa järjestyksessä, mikä aiheuttaa mm. sen, että tuoreimmat (tässä kevään 1999) ylioppilaat tulevat hyväksytyksi vain "rimaa hipoen" eivätkä siksi useinkaan mahdu suosituimpiin aineisiin, esim. suosituimmissa aineissa sosiaalipsykologiassa, valtio-opissa ja sosiologiassa on suhteellisesti vähiten kevään 1999 ylioppilaita kun taas vähiten suosituissa poliittisessa sekä talous-ja sosiaalihistoriassa heitä on eniten. Kansantaloustieteen suuren (19%) osuuden selittää se, että kansantaloustieteilijät valitaan omasta jonostaan eikä heitä siksi sijoiteta muihin aineisiin.

Alkupisteiden antamisella ja yhteispistekiintiöllä oli valinnan tulosten kannalta viime vuosiin verrattuna varsin paljon merkitystä. Jos uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi 25 nyt valituksi tullutta hakijaa jäänyt valitsematta ja näiden tilalle olisi otettu 28 nyt valitsematta jäänyttä. Koepisterajaksi olisi tällöin muodostunut 25.25 ja valituksi olisi tullut koko enimmäiskiintiö 183. Kansantaloustieteen osalta koepisteraksi olisi muodostunut 24.25, jolloin kolme nyt valituksi tullutta olisi jäänyt valitsematta ja heidän tilalleen olisi otettu kolme nyt valitsematta jäänyttä. Yhteensä olisi valittu 52 uutta kansantaloustieteen opiskelijaa kuten nytkin.

Ylläolevan taulukon lukuihin sisältyvät myös oikaisupyyntömenettelyn kautta hyväksytyt vuosien 1999, 1998 ja 1997 ylioppilaat.

2.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset

Viime vuoteen verrattuna syksyllä ylioppilaaksi kirjoittavien sekä IB-tutkinnon suorittaneiden hakijoiden määrät ovat nousseet varsin voimakkaasti. Samanaikaisesti opistoasteen tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä dekaanin erivapauden perusteella pyrkivien määrät ovat laskeneet. Muutosten merkitystä ei kannata kuitenkaan liioitella, sillä valinnan kokonaishakijamäärästä ei-ylioppilaat muodostavat vain neljä prosenttia. Hyväksyttyjen osalta heidän osuutensa on vieläkin pienempi ja sekin jää lähes täysin IB-hakijoina valituksi tulleiden varaan.

Myös ruotsinkieliset ovat valinnassa varsin pieni ryhmä ja heidän määränsä viime vuoteen verrattuna on lisääntynyt samassa suhteessa kuin yleisen valinnan hakijamäärä muutenkin.

Muunkielisten määrä on jonkin verran kasvanut viime vuodesta, mutta se johtuu todennäköisimmin satunnaisvaihtelusta. Muunkieliset ovat yleisestikin suomalaisten valinnassa häviävän pieni ryhmä. Ulkomailla kouluopintonsa suorittaneille on täysin oma valintansa.

3. Sosiaalityön valinta

3.1 Sosiaalityön hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 15.6.1999 järjestettyyn sosiaalityön valintakokeeseen ilmoittautui 160 henkilöä, joista kokeeseen saapui 119. Kokeessa vastasi 116 henkilöä. Miesten lukumääräinen osuus on hieman kasvanut valinnan kaikissa vaiheissa viime vuoteen nähden, mutta erot eivät ole suuria.

3.2 Valinta numeroina

Sosiaalityön erillisvalinnassa yhteispisterajaksi muodostui 47.50 ja koepisterajaksi 28.00. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 8 yhteispisteiden ja 17 koepisteiden perusteella, eli yhteensä koko maksimikiintiö 25. Valintakoevastausten keskiarvo oli 17,8 pistettä ja 30 pisteen eli kiitettäviä vastauksia oli 11 kpl eli 6,9 %. Nollavastauksia tai täyden 36 pisteen vastauksia ei ollut.

Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä yksi henkilö. Oikaisupyyntöjä sosiaalityön valinnasta jätettiin neljä kappaletta, joiden perusteella ei kuitenkaan hyväksytty ketään sosiaalityön pääaineopiskelijaksi.

3.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyissä oli kolme kevään 1999 ylioppilasta, kaksi vuonna 1998 ja kuusi vuonna 1997 ylioppilaaksi kirjoittanutta. Alkupisteillä oli jonkin verran merkitystä sosiaalityön erillisvalinnassa. Jos valinta olisi suoritettu siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi kuusi nyt valituksi tullutta hakijaa jäänyt valitsematta ja näiden tilalle olisi otettu kuusi nyt valitsematta jäänyttä. Koepisterajaksi olisi tällöin muodostunut 26.50 ja valituksi olisi tullut yhteensä koko enimmäiskiintiö eli 25 uutta sosiaalityön pääaineopiskelijaa kuten nytkin.

Vuosien 1999, 1998 ja 1997 ylioppilashakijoista 3 kpl 38:sta eli 8 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 3 kpl 30:stä eli 10 % ja hyväksytyistä 3 kpl 11:stä eli 27 %. Huomattavaa on kuitenkin se, että kaikki hakijoiden joukossa lukion laajan opppimäärän kokeen suorittaneet kolme hakijaa osallistuivat kokeeseen ja tulivat myös hyväksytyiksi.

3.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui 20, joista 19 oli suorittanut opintoasteen tutkinnon ja yksi oli kirjoittamassa ylioppilaaksi vasta syksyllä 1999. Ainut syksyllä ylioppilaskirjoituksiin osallistuva sekä 12 opistoasteen tutkinnon suorittaneista osallistuivat kokeeseen, mutta kukaan ei tullut hyväksytyksi.

Kokeeseen ilmoittautui ja osallistui vain yksi ruotsinkielinen hakija, joka myös hyväksyttiin. Myös yksi muunkielinen hakija ilmoittautui ja osallistui kokeeseen, mutta ei tullut hyväksytyksi.

4. Tilastotieteen valinta

4.1 Tilastotieteen hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 15.6.1999 järjestettyyn tilastotieteen valintakokeeseen ilmoittautui 68 henkilöä, joista kokeeseen saapui 40. Kokeessa vastasi 35 henkilöä. Naisten lukumäärän suhteellinen osuus on hyväksyttyjen joukossa. kasvanut viime vuoteen nähden.

4.2 Valinta numeroina

Tilastotieteen erillisvalinnassa yhteispisterajaksi muodostui 53.25 ja koepisterajaksi 23.25. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 2 yhteispisteiden ja 12 koepisteiden perusteella, eli yhteensä vain 14 kiintiön ollessa 23. Tilastotieteen valinnassa oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa käytössä sääntö, jonka mukaan pisterajan ylittämisen lisäksi hakijan tuli saavuttaa vähintään yhdeksän pistettä kummassakin koeaineessa, niin tilastotieteessä kuin matematiikassakin. Tätä ehtoa toteuttavia, tilastotieteeseen ensisijaisesti päässeitä ja haluavia hakijoita ei ollut tarpeeksi, jotta olisi voitu täyttää nyt valittua 14:ää suurempi osa 23:n kiintiöstä.

Valintakoevastausten keskiarvo oli tilastotieteessä 11,7 pistettä ja matematiikassa 10,6 pistettä. Nollavastauksia ei ollut tilastotieteessä lainkaan ja matematiikassa niitä oli 2 kpl, 15 pisteen eli kiitettäviä vastauksia sekä tilastotieteessä että matematiikassa molemmissa 12 kpl eli 34,3 %. Täyden 18 pisteen vastauksia ei ollut tilastotieteessä lainkaan ja matematiikassa niitä oli 1 kpl.

Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä yksi henkilö. Tilastotieteen valinnasta ei jätetty yhtään oikaisupyyntöä.

4.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyissä oli vain yksi kevään 1999 ylioppilas, ei yhtään vuonna 1998 sekä kaksi vuonna 1997 ylioppilaaksi kirjoittanutta. Alkupisteillä ei ollut tilastotieteen erillisvalinnassa lainkaan merkitystä. Jos valinta olisi suoritettu siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisivat valituksi tulleet täsmälleen samat hakijat kuin nytkin. Koepisterajakin olisi tällöin muodostunut samaksi kuin nyt eli 23.25:ksi ja valituksi olisivat tulleet siis samat 14 uutta tilastotieteen pääaineopiskelijaa.

Vuosien 1999, 1998 ja 1997 ylioppilashakijoista 29 kpl 31:stä eli 94 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 16 kpl 16:sta eli 100 % ja hyväksytyistä 3 kpl 3:sta eli 100 %.

4.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui vain yksi IB-tutkinnon suorittanut, joka osallistui kokeeseen ja tuli myös hyväksytyksi.

Kokeeseen ilmoittautui kaksi ruotsinkielisiä ja yksi muunkielinen hakija. Kokeeseen osallistui näistä ainoastaan toinen ruotsinkielisistä, joka tuli myös hyväksytyksi.

5. Viestinnän valinta

5.1 Viestinnän hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 11.6.1999 järjestettyyn viestinnän valintakokeeseen ilmoittautui 569 henkilöä, joista kokeeseen saapui 392. Kokeessa vastasi 368 henkilöä. Sukupuolten suhteelliset osuudet ovat pysyneet valinnan kaikissa vaiheissa viime vuoteen verrattuna melko samoina.

5.2 Valinta numeroina

Viestinnän erillisvalinnassa yhteispisterajaksi muodostui 55.25 ja koepisterajaksi 26.50. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 12 yhteispisteiden ja 18 koepisteiden perusteella, eli yhteensä 30. Valintakoevastausten keskiarvo oli kirjallisuuskokeessa 7,7 pistettä ja aineistokokeessa 8,0 pistettä, nollavastauksia oli kirjallisuuskokeessa 29 kpl ja aineistokokeessa 10 kpl, 15 pisteen eli kiitettäviä vastauksia kirjallisuuskokeessa 18 kpl eli 4,9 % ja aineistokokeessa 6 kpl eli 1,6 %. Täyden 18 pisteen vastauksia ei ollut kummassakaan osiossa.

Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä kaksi henkilöä. Viestinnän valinnasta ei jätetty yhtään oikaisupyyntöä.

5.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyissä oli muihin erillisvalintoihin nähden paljon uusia ylioppilaita, heitä oli kolme kevään 1999 ylioppilasta, yksitoista vuonna 1998 ja kymmenen vuonna 1997 ylioppilaaksi kirjoittanutta. Alkupisteiden merkitys viestinnän erillisvalinnassa jäi melko vähäiseksi. Jos valinta olisi tehty siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi neljä nyt valituksi tullutta hakijaa jäänyt valitsematta ja näiden tilalle olisi otettu neljä nyt valitsematta jäänyttä. Koepisterajaksi olisi tällöin muodostunut 25.75 ja valituksi olisi tullut koko enimmäiskiintiö 30 kuten nytkin.

Vuosien 1999, 1998 ja 1997 ylioppilashakijoista 87 kpl 343:sta eli 25 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 61 kpl 232:sta eli 26 % ja hyväksytyistä 4 kpl 24:sta eli 17 %.

5.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui 19, joista 12 oli suorittanut opintoasteen tutkinnon, kolme oli kirjoittamassa ylioppilaaksi vasta syksyllä 1999, yksi oli suorittanut IB-tutkinnon, yksi Reifeprüfung-tutkinnon ja kahdella oli dekaanin myöntämä erivapaus. Näistä osallistuivat kokeeseen ainoat IB- ja Reifeprüfung-tukinnon suorittaneet, yhdeksän opintoasteen tutkinnon suorittanutta, kaksi syksyllä ylioppilaaksi kirjoittavaa sekä toinen erivapauden saaneista, mutta kukaan ei tullut hyväksytyksi.

Ruotsinkielisiä hakijoita ilmoittautui yhdeksän, joista kuusi osallistui kokeeseen, mutta ketään ei hyväksytty. Muunkielisiä hakijoita ei ollut.

6. Ulkomailla kouluopintonsa suorittaneiden erillinen valinta

6.1 Ulkomaalaishakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 22.6.1999 järjestettyyn ulkomaalaisten valintakokeeseen haki osallistumisoikeutta 139 henkilöä, joista oikeuden sai 119 henkilöä. Tämän lisäksi kokeeseen oli osallistumisoikeus myös niillä noin kahdella sadalla, jotka olivat saaneet oikeuden osallistua ulkomaalaisten valintakokeeseen joko vuonna 1998 tai 1997 eivätkä olleet silloin tulleet hyväksytyiksi. Kokeeseen saapui kaikista edellisistä kaikkiaaan 55 henkilöä, joista kokeessa vastasi 53.

Miesten osuus naisiin verrattuna on vähentynyt selvästi viime vuoteen verrattuna sekä vastanneiden että erityisesti hyväksyttyjen joukossa.

6.2 Valinta numeroina

Ulkomaalaisten erillisvalinnassa pisterajaksi muodostui 20.5, jolla valittiin uusia opiskelijoita yhteensä 18. Valitut sijoitettiin pääaineisiin seuraavasti: kansantaloustieteeseen seitsemän, poliittiseen historiaan yksi, sosiaalipolitiikkaan yksi, sosiologiaan yksi ja valtio-oppiin seitsemän.

Valintakoevastausten keskiarvo oli 16,5 pistettä, nollavastauksia oli 2 kpl, 30 pisteen eli kiitettäviä vastauksia oli 3 kpl eli 5,7 % eikä täyden 36 pisteen vastauksia ollut.

Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä yksi kansantaloustieteeseen valittu henkilö. Oikaisupyyntöjä ulkomailla kouluopintonsa suorittaneiden erillisvalinnasta jätettiin kaksi kappaletta, joiden perusteella ei kuitenkaan hyväksytty lisää opiskelijoita.

6.3 Suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset

Ulkomailla kouluopintonsa suorittaneiden valintakokeeseen osallistui 13 suomen-, kaksi ruotsin- sekä yksi saamenkielinen hakija. Näistä tiedekuntaan hyväksyttiin kuusi suomenkielistä ja ainoa saamenkielinen hakija.