Tässä yhteenvedossa esitetään
tilastotietoa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan
opiskelijavalinnoista kesältä 2000 ja se kattaa yleisen, sosiaalityön,
tilastotieteen, viestinnän ja ulkomailla kouluopintonsa suorittaneiden
valinnat. Tilastoon ei kuitenkaan sisälly tietoja keväällä 2000 aiempien
opintosuoritusten perusteella tehdystä valinnasta. Esitetyt valintakohtaiset
luvut eivät sisällä oikaisupyyntöjen käsittelyn aiheuttamia lisäyksiä ja
muutoksia, jotka siksi mainitaankin kunkin valinnan kohdalla erikseen. Uutta
tämän vuoden valinnoissa oli se, että kaikissa valinnoissa noudatettiin ns.
minimipistesääntöä. Sen mukaan yleisessä, tilastotieteen sekä viestinnän
valinnassa hakijan oli saavutettava kummastakin valintakoeaineestaan vähintään
9 pistettä voidakseen tulla hyväksytyksi. Sosiaalityön valinnassa hakijan oli
vastaavasti saavutettava vähintään 18 pistettä. Yleisessä valinnassa hakija
saattoi tänä vuonna hakea enintään kahteen aineeseen. Yleiseen valintaan oli
lisäksi tullut uutena aineena mukaan sosiaaliantropologia.
1 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat 2000
1.1 Tietoa kaikkien suomalaisten valintojen hakijoista
1.2 Valtiotieteelliseen tiedekuntaan valitut
1.3 Vähimmäispistesäännön vaikutus
2 Yleinen
valinta
2.1 Yleisen valinnan hakijat
2.2 Valinta numeroina
2.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta
2.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset
3
Sosiaalityön valinta
3.1 Sosiaalityön hakijat
3.2 Valinta numeroina
3.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta
3.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset
4
Tilastotieteen valinta
4.1 Tilastotieteen hakijat
4.2 Valinta numeroina
4.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta
4.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset
5 Viestinnän
valinta
5.1 Viestinnän hakijat
5.2 Valinta numeroina
5.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta
5.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset
6 Ulkomailla
kouluopintonsa suorittaneiden erillinen valinta
6.1 Ulkomaalaishakijat
6.2 Valinta numeroina
6.3 Suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset
Vuonna 2000 suomalaisten
opiskelijoiden valintoihin jätettiin kaikkiaan 2784 hakemusta, jotka on
eritelty alla ensin valintojen ja hakuperusteiden, sitten äidinkielen ja
sukupuolen mukaan.
|
Valinta |
Yleinen |
Sosiaalityö |
Tilastotiede |
Viestintä |
Yhteensä |
|
Ylioppilastutkinnon suorittanut |
1732 / 95,3 |
214 / 87,0 |
73 / 96,1 |
626 / 97,1 |
2645 / 95,0 |
|
Opistoasteen tutkinnon suorittanut |
31 / 1,7 |
21 / 8,5 |
- |
5 / 0,8 |
57 / 2,0 |
|
AMK-tutkinnon suorittanut |
2 / 0,1 |
3 / 1,2 |
- |
- |
5 / 0,2 |
|
Dekaanin myöntämä erivapaus |
3 / 0,2 |
4 / 1,6 |
- |
2 / 0,3 |
9 / 0,3 |
|
Syksyllä yo-tutkinnon suorittava |
6 / 0,3 |
1 / 0,4 |
- |
3 / 0,5 |
10 / 0,4 |
|
IB-tutkinnon suorittanut |
33 / 1,8 |
2 / 0,8 |
3 / 3,9 |
5 / 0,8 |
43 / 1,5 |
|
Reifeprüfung-tutkinnon suorittanut |
6 / 0,3 |
- |
- |
3 / 0,5 |
9 / 0,3 |
|
Pohjoismaisen yo-tutkinnon suorittanut |
1 / 0,1 |
- |
- |
- |
1 / 0,0 |
|
Muu hakukelpoisuus |
3 / 0,2 |
1 / 0,4 |
- |
1 / 0,2 |
5 / 0,2 |
|
Yhteensä |
1817 / 100 |
246 / 100 |
76 / 100 |
645 / 100 |
2784 / 100 |
Vuonna 1999 hakemuksia oli yleisessä valinnassa 1711, sosiaalityössä 160, tilastotieteessä 68 ja viestinnässä 569, eli yhteensä 2508. Hakemusten kokonaismäärä ja kiinnostus tiedekuntaa kohtaan on jatkanut nousuaan. Myös tilastotieteen erillisvalinnan suosion voimakas lasku näyttää pysähtyneen (vielä vuonna 1997 hakijoita oli 115). Hakuperusteiden keskinäiset suhteelliset osuudet ovat pysyneet viime vuosiin nähden melko samoina. Kuitenkin syksyllä 2000 ylioppilaaksi kirjoittavien joukko on viime vuotta (20) pienempi. IB- tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneiden hakijoiden määrä (vuonna 1999 IB-hakijoita 23, Reifeprüfung-hakijoita 3) puolestaan on kasvanut selvästi viime vuoteen nähden.
|
Hakijoiden äidinkieli (vuoden 1999 tiedot suluissa) |
Yleinen valinta |
Sosiaalityön valinta |
Tilastotieteen valinta |
Viestinnän valinta |
Valinnat yhteensä |
|
suomi |
1735 (1651) |
240 (158) |
73 (65) |
635 (560) |
2683 (2434) |
|
ruotsi |
68 (50) |
5 (1) |
2 (2) |
9 (9) |
84 (62) |
|
muu |
14 (10) |
1 (1) |
1 (1) |
1 (-) |
17 (12) |
Ruotsinkielisten hakijoiden osuus oli tänä vuonna 3,0 %, kun se viime vuonna oli 2,5 %. Muunkielisiä oli tänä vuonna 0,6% ja viime vuonna 0,5 %. Ruotsin- ja muunkielisten hakijoiden määrän kasvu suhteessa viime vuoteen näyttäisi olevan voimakkaampaa kuin suomenkielisten. Suomalaisten valintojen molemmat kielivähemmistöt ovat kuitenkin niin marginaalisia ryhmiä, että näennäiset "erot" viime vuoteen verrattuna johtuvat todennäköisesti pelkästä satunnaisvaihtelusta.
|
Hakijoiden sukupuoli |
Yleinen |
Sosiaalityö |
Tilastotiede |
Viestintä |
Yhteensä |
|
nainen |
1137 / 62,6 |
213 / 86,6 |
26 / 34,2 |
468 / 72,6 |
1844 / 66,2 |
|
mies |
680 / 37,4 |
33 / 13,4 |
50 / 65,8 |
177 / 27,4 |
940 / 33,8 |
Viime vuonna hakijoista oli 62,8 % naisia ja 37,2 % miehiä. Naisten osuus hakijoista on kasvanut selvästi yleisessä valinnassa (58,6% vuonna 1999) ja sosiaalityön erillisvalinnassa (83,1% vuonna 1999). Viestinnän ja tilastotieteen osalta tilanne on säilynyt lähes entisellään.
|
Pisterajat ja valituksitulleet |
Yhteispisteraja |
Valittiin |
Koepisteraja |
Valittiin |
Enimmäis- |
Valittiin |
|
Yleinen |
|
|
|
|
|
|
|
Sosiaalityö |
44,50 |
10 |
28,00 |
13 |
25 |
23 |
|
Tilastotiede |
38,75 |
9 |
21,00 |
14 |
23 |
23 |
|
Viestintä |
56,00 |
12 |
26,75 |
16 |
30 |
28 |
Tiedekuntaan hyväksyttiin suomalaisten valinnoissa kaikkiaan 131 hakijaa yhteispisteiden ja 191 hakijaa koepisteiden perusteella, eli yhteensä valittiin 322 uutta pääaineopiskelijaa. Hyväksytyistä oli naisia 207 kpl eli 64,3 % ja miehiä 115 kpl eli 35,7 %. Vuonna 1999 hyväksytyistä oli 66,1 % naisia ja 33,9 % miehiä. Toisin kuin hakijoiden sukupuolijakauman kohdalla, naisten suhteellinen osuus hyväksytyistä on hieman laskenut. Ero on kuitenkin niin pieni, ettei sillä ole käytännössä suurtakaan merkitystä.
|
Valintojen läpäisyprosentit |
Hakemusten |
Hakijamäärän muutos |
Kokeisiin osallistuneiden |
Hyväksyttyjen |
Hyväksyttyjen osuus |
Hyväksyttyjen osuus |
|
Yleinen valinta |
1562 |
+ 15 % |
Yleinen yhteensä |
191 |
12 % |
Yleinen yhteensä |
|
Kansantaloustiede |
255 |
- 28 % |
57 |
22 % |
||
|
Sosiaalityön valinta |
246 |
+ 53 % |
165 |
23 |
9 % |
14 % |
|
Tilastotieteen valinta |
76 |
+ 12 % |
47 |
23 |
30 % |
49 % |
|
Viestinnän valinta |
645 |
+ 13 % |
463 |
28 |
4 % |
6 % |
|
Yhteensä |
2784 |
+ 11 % |
2003 |
322 |
12 % |
16 % |
Viime vuoteen verrattuna hakijamäärät ovat nousseet kansantaloustiedettä lukuun ottamatta. Vaikka kansantaloustiede kuuluukin yleiseen valintaa, on se käsitelty tässä erikseen, sillä kansantaloustieteeseen voi hakea ainoastaan kyseisen aineen ensisijaiseksi hakukohteekseen merkinnyt hakija. Tänä vuonna Suomessa sovellettiin toista kertaa täydellisenä ns. yhden opiskelupaikan periaatetta, jonka mukaisesti hakijat voivat hakea ja tulla hyväksytyksi useampaan korkeakoulutasoiseen opiskelupaikkaan, mutta he saavat ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan vuodessa Suomen yliopistoista, korkeakouluista tai ammattikorkeakouluista. Tämän periaatteen soveltaminen Opetushallituksen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin (HAREK) avulla on sekä yleisesti että Helsingin yliopiston sisällä vaikuttanut hakukäyttäytymiseen siten, että "turha" päällekkäishaku on vähentynyt. Valtiotieteellisen osalta asiaan vaikuttaa lisäksi jo useamman vuoden aikainen käytäntö järjestää Suomen kaikkien yliopistojen yhteiskuntatieteellisten tiedekuntien valintakokeet keskenään samanaikaisesti, jolloin alalle halajavat eivät tosiasiallisesti voi hakea kuin yhden yliopiston yhteiskuntatieteellistä koulutusta antavaan tiedekuntaan kerrallaan. Nämä em. olosuhteet ja yleisesti hakijamääriä vähentävät toimenpiteet huomioitaessa tiedekunnan suosion kasvu hakijoiden keskuudessa jo toista vuotta peräkkäin entisestään korostuu.
Tämän kesän valinnoissa oli ensimmäistä kertaa käytössä vähimmäispistesääntö. Tämä tarkoittaa sitä, että hakija, joka ylittää valituksi tulemiseen vaadittavan yhteispiste- tai koepisterajan, mutta joka ei ole saavuttanut molemmista valintakoeaineista vähintään yhdeksää pistettä (sosiaalityössä saavutettava kokeesta yhteensä vähintään 18 pistettä), ei voi tulla valituksi tiedekuntaan.
|
Vähimmäispistemäärän ylittäneet vastaukset aineittain vuonna 2000 |
||
|
Valintakoeaine |
Valintakoeaineeseen
vastanneiden |
Aine
9 pistettä |
|
Yleinen valinta |
|
|
|
Sosiaalityön valinta |
|
|
|
Tilastotieteen valinta |
|
|
|
Viestinnän valinta |
|
|
Yleisessä valinnassa oli yhteensä 26 hakijaa, jotka ylittivät valituksi tulemisen edellytyksenä olevan pääainekohtaisen pisterajan, mutta jotka eivät olleet saaneet toisesta valintakoeaineestaan vähintään yhdeksää pistettä. Nämä hakijat jakaantuivat pääaineittain seuraavasti: kansantaloustiede 21 hakijaa, käytännöllinen filosofia yksi hakija, sosiaalipolitiikka yksi hakija ja talous- ja sosiaalihistoria yksi hakija. Erityisesti kansantaloustieteessä vähimmäispistesääntö vaikutti siten pisterajoja alentavasti, sillä hakija, joka ylitti kummankin valintakoeaineen vähimmäispisterajan "rimaa hipoen", ohitti yksiselitteisesti hakijan, joka oli saavuttanut toisesta aineestaan huippupisteet, mutta oli jäänyt toisessa aineessa yhdeksän pisteen rajan alapuolelle.
Tilastotieteen valinnassa kolme nyt valitsematta jäänyttä hakijaa olisi tullut valituiksi, jos vähimmäispistesääntö ei olisi ollut käytössä. Viestinnän valinnassa yksikään nyt valitsematta jäänyt hakija ei olisi tullut valituksi, vaikka vähimmäispistesääntöä ei olisi ollut käytössä. Sosiaalityön valinnassa oli käytössä vain yksi valintakoeaine, joten vähimmäispistesäännöllä ei ollut vastaavaa merkitystä kuten muissa tiedekunnan valinnoissa.
Valtiotieteellisen tiedekunnan 12.6.2000 järjestettyyn yleiseen valintakokeeseen ilmoittautui 1817 henkilöä, joista kokeeseen saapui 1328. Kokeessa vastasi 1273 henkilöä.
|
Vuonna 2000 yleisessä valintakokeessa hakemuksen jättäneet, kokeessa vastanneet ja tiedekuntaan hyväksytyt ensisijaisen pääainetoiveen mukaan (suluissa v. 1999 luvut) |
||||
|
Pääaine [enimmäiskiintiö hakasuluissa] |
Ensisijaisten hakemusten |
Valintakokeessa vastanneiden |
Tiedekuntaan hyväksyttyjen |
Pääaineopiskelijoiksi valittujen |
|
Kansantaloustiede [58] |
255 (356) |
172 (257) |
57 (52) |
57 (52) |
|
Käytännöllinen filosofia [15] |
91 (87) |
52 (57) |
10 (9) |
15 (15) |
|
Poliittinen historia [20] |
174 (95) |
128 (60) |
27 (10) |
20 (23) |
|
Sosiaaliantropologia [10] |
63 |
42 |
10 |
10 |
|
Sosiaalipolitiikka [25] |
156 (123) |
99 (82) |
7 (9) |
25 (23) |
|
Sosiaalipsykologia [18] |
317 (308) |
230 (221) |
29 (43) |
17 (18) |
|
Sosiologia [40] |
283 (322) |
213 (219) |
44 (34) |
39 (40) |
|
Talous- ja sosiaalihistoria [15] |
29 (27) |
14 (20) |
3 (3) |
15 (11) |
|
Valtio-oppi [50] |
449 (393) |
323 (281) |
61 (72) |
50 (50) |
|
Yhteensä [251] |
1817 (1711) |
1273 (1197) |
248 (232) |
248 (232) |
Yleisessä valinnassa oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa käytössä hakumenettely, jonka mukaan hakija sai asettaa hakulomakkeessaan enintään kaksi yleisen valinnan hakukohdetta suosituimmuusjärjestykseen. Hakija voi tulla hyväksytyksi vain sellaiseen aineeseen, johon hän oli ilmoittanut hakevansa. Mikäli hakija ilmoitti hakevansa kahteen aineeseen, oli hänen tällöin vastattava näiden kummankin aineen kysymyksiin. Mikäli pyrkijä oli hakenut vain yhteen aineeseen, saattoi hän valita toisen valintakoeaineensa vapaasti. Kansantaloustieteeseen saattoi hakea vain henkilö, joka oli merkinnyt kyseisen aineen ensimmäiseksi hakukohteekseen. Hakumenettely on selvitetty tarkemmin vuoden 2000 hakuoppaassa. Vielä vuonna 1999 hakijan oli asetettava kaikki tiedekunnan oppiaineet suosituimmuusjärjestykseen. Kokeessa hakijan oli vastattava sen aineen kysymyksiin, jonka hän oli merkinnyt ensimmäiseksi hakukohteekseen. Toisen valintakoeaineen hakija saattoi valita vapaasti. Myös vuonna 1999 saattoi kansantaloustieteeseen tulla valituksi ainoastaan hakija, joka oli merkinnyt kansantaloustieteen ensimmäiseksi hakukohteekseen.
Pääainekohtaisten enimmäiskiintiöiden ulkopuolelta oli lisäksi mahdollista hakea opinto-oikeutta Suomen Akatemian lukiolaisille suunnatussa tiedekilpailussa saavutetun menestyksen perusteella. Tällä perusteella opiskelupaikkaa haki kolme henkilöä, jotka kaikki saivat opiskelupaikan. Heistä yksi valittiin kansantaloustieteeseen, yksi poliittiseen historiaan ja yksi sosiaalipsykologiaan. Nämä henkilöt eivät ole mukana tiedekuntaan hyväksyttyjen ja pääaineopiskelijoiksi valittujen lukumäärää kuvaavissa taulukoissa.
Yleisen valinnan rakenteessa tapahtuneet muutokset ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet hakukohteiden suosituimmuusjärjestykseen. Tämä ei kuitenkaan selitä kansantaloustieteen suosion jyrkkää laskua. Sen sijaan poliittisen historian ensisijaisten hakemusten määrä lähes kaksinkertaistui ja valintakokeessa vastanneiden määrä kaksinkertaistui viime vuoteen verrattuna. Myös valtio-opin suosio kasvoi. Sosiologian suosiota vähensi luonnollisesti se, että tänä vuonna sosiaaliantropologia oli ensimmäistä kertaa omana hakukohteenaan. Aiemmin sosiaaliantropologia on ollut yhtenä vaihtoehtoisena linjana sosiologian opinnoissa. Muissa aineissa muutokset olivat vähäisempiä.
Tänäkään vuonna ketään sellaista ei valittu sosiologian pääaineopiskelijaksi matematiikan lisäpisteillä, joka ei jo muutenkin olisi tullut valituksi. Alun perin sosiologiaan annettujen laajan matematiikan kahden lisäpisteen tarkoituksena oli nimenomaan ohjata hakukäyttäytymistä siten, että matemaattisesti suuntautuneet hakijat valitsisivat sosiologian ensisijaiseksi pääainetoiveekseen., sillä sosiologian opintoihin sisältyvät kvantitatiiviset menetelmäopinnot ovat osoittautuneet monille opiskelijoille vaikeiksi. Toisaalta jonkin muun aineen valitseminen pääainetoiveeksi ei tarkoita sitä, etteikö opiskelija tuolloinkin joutuisi perehtymään opinnoissaan tilastollisiin menetelmiin.
|
Vuonna 1999 yleisessä valintakokeessa hakemuksen jättäneet, kokeessa vastanneet ja tiedekuntaan hyväksytyt sukupuolen ja ensisijaisen pääainetoiveen mukaan |
||||
|
Pääaine |
Ensisijaisten hakemusten |
Valintakokeessa vastanneiden |
Tiedekuntaan hyväksyttyjen |
Pääaineopiskelijoiksi valittujen |
|
Kansantaloustiede |
99 / 156 |
65 / 107 |
19 / 38 |
19 / 38 |
|
Käytännöllinen filosofia |
33 / 58 |
17 / 35 |
2 / 8 |
5 / 10 |
|
Poliittinen historia |
87 / 87 |
66 / 62 |
17 / 10 |
14 / 6 |
|
Sosiaaliantropologia |
50 / 13 |
33 / 9 |
8 / 2 |
8 / 2 |
|
Sosiaalipolitiikka |
125 / 31 |
76 / 23 |
5 / 2 |
20 / 5 |
|
Sosiaalipsykologia |
264 / 53 |
192 / 38 |
27 / 2 |
16 / 1 |
|
Sosiologia |
199 / 84 |
152 / 61 |
32 / 12 |
32 / 7 |
|
Talous- ja sosiaalihistoria |
19 / 10 |
12 / 2 |
2 / 1 |
8 / 7 |
|
Valtio-oppi |
261 / 188 |
192 / 131 |
44 / 17 |
34 / 16 |
|
Yhteensä |
1137 / 680 |
805 / 468 |
156 / 92 |
156 / 92 |
Luvussa 1.2 esitetyillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 100 yhteispisteiden ja 148 koepisteiden perusteella, eli yhteensä 248 uutta opiskelijaa.
|
Valintakoevastausten määrät aineittain viimeisen viiden vuoden aikana |
|||||
|
Aine |
1996 |
1997 |
1998 |
1999 |
2000 |
|
Kansantaloustiede |
316 |
304 |
233 |
289 |
190 |
|
Käytännöllinen filosofia |
140 |
118 |
81 |
90 |
119 |
|
Sosiaaliantropologia |
- |
- |
- |
- |
138 |
|
Sosiaalipolitiikka |
305 |
292 |
210 |
300 |
284 |
|
Sosiaalipsykologia |
408 |
272 |
281 |
388 |
394 |
|
Sosiologia |
690 |
499 |
515 |
482 |
506 |
|
Matematiikka / tilastotiede |
176 |
156 |
126 |
169 |
75 |
|
Valtio-oppi |
463 |
365 |
337 |
406 |
486 |
|
Yhteiskuntahistoria |
208 |
198 |
206 |
190 |
263 |
|
Valintakoevastausten pistekeskiarvot aineittain viimeisen viiden vuoden aikana |
|||||
|
Aine |
1996 |
1997 |
1998 |
1999 |
2000 |
|
Kansantaloustiede |
9,25 |
9,15 |
9,88 |
9,66 |
8,82 |
|
Käytännöllinen filosofia |
9,57 |
8,01 |
7,75 |
8,73 |
7,99 |
|
Sosiaaliantropologia |
- |
- |
- |
- |
7,80 |
|
Sosiaalipolitiikka |
7,25 |
6,80 |
8,73 |
7,74 |
6,77 |
|
Sosiaalipsykologia |
7,03 |
7,17 |
9,12 |
8,55 |
7,12 |
|
Sosiologia |
9,82 |
9,38 |
7,18 |
7,50 |
8,45 |
|
Matematiikka / tilastotiede |
9,41 |
7,45 |
7,76 |
8,01 |
9,15 |
|
Valtio-oppi |
7,20 |
8,05 |
8,36 |
8,74 |
7,66 |
|
Yhteiskuntahistoria |
9,56 |
8,57 |
8,76 |
8,09 |
8,04 |
Viime vuoteen verrattuna valintakoevastausten määrä laski kansantaloustieteessä, sosiaalipolitiikassa ja matematiikassa / tilastotieteessä. Matematiikan / tilastotieteen suosion lasku valintakoeaineena heijastelee selvästi kansantaloustieteen suosion laskua ensisijaisena hakukohteena. Valtio-oppiin vastanneiden määrä nousi selvästi viime vuoteen verrattuna. Sosiologia säilytti kuitenkin asemansa suosituimpana valintakoeaineena. Valintakoevastausten pistekeskiarvot vaihtelevat vuosittain melko paljon. Korkeimmaksi pistekeskiarvo nousi matematiikassa / tilastotieteessä. Sosiaalipolitiikan pistekeskiarvo puolestaan jäi silmiinpistävän alas.
|
Nollavastaukset ja kiitettävät vastaukset 2000 ja 1999 |
|||||||
|
Aine |
Koe 0 pistettä |
Koe 15 pistettä |
Koe 18 pistettä |
||||
|
|
2000 |
1999 |
2000 |
1999 |
2000 |
1999 |
|
|
Kansantaloustiede |
4 |
7 |
3,7% |
6,9% |
- |
- |
|
|
Käytännöllinen filosofia |
6 |
- |
10,9% |
11,1% |
- |
- |
|
|
Sosiaaliantropologia |
9 |
|
10,1% |
|
3 |
|
|
|
Sosiaalipolitiikka |
1 |
5 |
2,5% |
7,0% |
1 |
- |
|
|
Sosiaalipsykologia |
7 |
13 |
11,4% |
13,1% |
- |
2 |
|
|
Sosiologia |
15 |
26 |
13,2% |
10,6% |
1 |
2 |
|
|
Matematiikka / tilastotiede |
- |
6 |
9,3% |
6,5% |
- |
- |
|
|
Valtio-oppi |
9 |
9 |
11,1% |
14,8% |
1 |
- |
|
|
Yhteiskuntahistoria |
2 |
4 |
11,8% |
4,7% |
- |
- |
|
Yleiselle valinnalle oli asetettu ennakkotavoitteeksi, että 10-15 % vastauksista kussakin aineessa yltäisi kiitettäviksi eli vähintään 15 pisteeseen. Kolmen aineen kohdalla tätä tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Niissä aineissa, joissa kiitettävien vastausten prosenttiosuus jäi kovin pieneksi, hyväksyttyjen hakijoiden määrä jäi suhteessa muihin aineisiin aliedustetuksi. Siten näihin aineisiin vastanneet hakijat jossain määrin "kärsivät" rakenteellisesti siitä, etteivät eri aineiden koepistejakaumat helposti mukaudu samanlaisiksi aineiden keskenään erilaisesta luonteesta johtuen. Vähimmäispistesäännön vaikutusta on kuvattu luvussa 1.3.
Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä viisi henkilöä, aineittain kansantaloustieteestä kaksi, käytännöllisestä filosofiasta yksi, sosiaalipolitiikasta yksi sekä talous- ja sosiaalihistoriasta yksi. Kansantaloustieteeseen ei voitu kutsua varasijoilta ketään, koska kahden aineen minimipistesäännön täyttäneitä ei jo valittujen lisäksi enää ollut. Käytännöllisestä filosofiasta, sosiaalipolitiikasta ja talous- ja sosiaalihistoriasta vapautuneet paikat täytettiin kutsumalla hakijoita varasijoilta.
Oikaisupyyntöjä yleisestä valinnasta jätti 27 hakijaa. Koska useat oikaisut kohdistuivat kahteen aineeseen, oli aineittain laskettu oikaisupyyntöjen määrä näin 43 kappaletta. Oikaisupyyntöjen perusteella tiedekuntaan hyväksyttiin kaikkiaan neljä oikaisua pyytänyttä, joista kolme sai opiskelupaikan valtio-opista ja yksi talous- ja sosiaalihistoriasta.
|
Vuosien 2000, 1999 ja 1998 ylioppilaiden osuudet hyväksytyistä pääaineittain |
||||
|
Aine (kaikkien hyväksyttyjen määrä suluissa) |
Kevään 2000 ylioppilaita |
Kevään 1999 ylioppilaita |
Vuoden 1998 ylioppilaita |
Yhteensä |
|
Kansantaloustiede (57) |
4 / 7% |
9 / 16% |
13 / 23% |
26 / 46% |
|
Käytännöllinen filosofia (15) |
3 / 20% |
2 / 13% |
4 / 27% |
9 / 60% |
|
Poliittinen historia (20) |
6 / 30% |
7 / 35% |
2 / 10% |
15 / 75% |
|
Sosiaaliantropologia (10) |
2 / 20% |
1 / 10% |
2 / 20% |
5 / 50% |
|
Sosiaalipolitiikka (25) |
3 / 12% |
7 / 28% |
5 / 20% |
15 / 60% |
|
Sosiaalipsykologia (17) |
1 / 6% |
6 / 35% |
4 / 24% |
11 / 65% |
|
Sosiologia (39) |
10 / 26% |
6 / 15% |
8 / 21% |
24 / 62% |
|
Talous- ja sosiaalihistoria (15) |
4 / 27% |
3 / 20% |
4 / 27% |
11 / 73% |
|
Valtio-oppi (50) |
12 / 24% |
14 / 28% |
9 / 18% |
35 / 70% |
|
Yhteensä (248) |
45 / 18% |
55 / 22% |
51 / 21% |
151 / 61% |
Ylläolevan taulukon lukuihin eivät sisälly oikaisupyyntömenettelyn kautta hyväksytyt. Huomioitavaa viime vuoteen verrattuna on uusien ylioppilaiden suhteellisen osuuden kasvu verrattuna viime vuoteen. Tuolloin kevään 1999 ylioppilaita oli valituista 14 %, vuoden 1998 ylioppilaita 25 % ja vuoden 1997 ylioppilaita 25 %. Luvut tukevat sitä seikkaa, että huomattava osa hakijoista tulee hyväksytyksi tiedekuntaan vasta toisella tai kolmannella hakukerrallaan. Uusien ylioppilaiden määrä huomattavan suuri poliittisessa historiassa, jossa yhteispisteraja nousikin tänä vuonna varsin korkeaksi (kts. luvun 1.2 taulukko). Sosiologiassa muutos viime vuoteen oli erityisen selvä, sillä viime vuonna tuoreita ylioppilaita oli vain 7 % valituista. Sosiaalipsykologiaan puolestaan valittiin vain yksi kevään 2000 ylioppilas.
Alkupisteiden antamisella ja yhteispistekiintiöllä oli valinnan tulosten kannalta jonkin verran merkitystä. Jos uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi 19 nyt valituksi tullutta hakijaa jäänyt valitsematta ja näiden tilalle olisi otettu 16 nyt valitsematta jäänyttä. Tällöin olisi ollut huomattavaa erityisesti se, että sosiaalipsykologiaan olisi voitu valita ainoastaan 15, sillä seuraavat neljä hakijaa olisivat olleet tasapisteissä eikä heistä kukaan olisi voinut tulla valituksi ilman peruuntumisia. Koepisterajaksi olisivat tällöin muodostuneet seuraavasti: kansantaloustiede 20,00; käytännöllinen filosofia 23,75; poliittinen historia 26,50; sosiaaliantropologia 27,00; sosiaalipolitiikka 25,25; sosiaalipsykologia 30,25; sosiologia 27,25; talous- ja sosiaalihistoria 20,75; yleinen valtio-oppi 27,50. Valituksi olisi tullut 244 hakijaa eli täyttämättömiä paikkoja olisi jäänyt enemmän kuin käytettäessä valintaperusteena myös yhteispisteitä.
Varasijoilta ja oikaisupyyntöjen perusteella valituista yksikään ei ollut kirjoittanut ylioppilaaksi keväällä 2000, kaksi oli vuoden 1999 ja kolme vuoden 1998 ylioppilaita. Näistä kaksi oli suorittanut lukion matematiikan laajan oppimäärän mukaisen ylioppilaskokeen. Opiskelupaikkansa peruneista puolestaan kolme oli kevään 2000 ylioppilaita ja kaksi oli vuoden 1999 ylioppilaita. Peruneista yksi oli suorittanut lukion matematiikan laajan oppimäärän mukaisen ylioppilaskokeen.
|
Laajan matematiikan yo-kokeen suorittaneet vuosien 2000, 1999 ja 1998 ylioppilaista |
|||
|
Aine |
Osuus hakijoista |
Osuus kokeissa vastanneista |
Osuus hyväksytyistä |
|
Kansantaloustiede |
78 / 141 / 55% |
55 / 100 / 55% |
18 / 26 / 69% |
|
Käytännöllinen filosofia |
26 / 65 / 40% |
18 / 40 / 45% |
5 / 9 / 56% |
|
Poliittinen historia |
32 / 128 / 25% |
25 / 95 / 26% |
6 / 15 / 40 % |
|
Sosiaaliantropologia |
11 / 35 / 31% |
9 / 27 / 33% |
2 / 5 / 40% |
|
Sosiaalipolitiikka |
11 / 67 / 16% |
8 / 44 / 18% |
4 / 15 / 27% |
|
Sosiaalipsykologia |
19 / 148 / 13% |
16 / 120 / 13% |
2 / 11 / 18% |
|
Sosiologia |
51 / 160 / 32% |
45 / 132 / 34% |
14 / 24 / 58% |
|
Talous- ja sosiaalihistoria |
5 / 15 / 33% |
2 / 8 / 25% |
5 / 11 / 45% |
|
Valtio-oppi |
75 / 286 / 26% |
56 / 224 / 25% |
10 / 35 / 29% |
|
Yhteensä |
308 / 1045 / 29% |
234 / 790 / 30% |
66 / 151 / 44% |
|
Ei-ylioppilaat vuonna 2000 (suluissa vuoden 1999 luvut) |
|||
|
Ei-ylioppilaan hakuperuste |
Ensisijaisten hakemusten |
Valintakokeessa vastanneiden |
Tiedekuntaan hyväksyttyjen |
|
Opistoasteen tutkinto (vuonna 1999 myös AMK) |
31 (26) |
23 (19) |
3 (1) |
|
AMK-tutkinnon suorittanut |
2 |
2 |
- |
|
Dekaanin myöntämä erivapaus |
3 (4) |
2 (3) |
- (1) |
|
Syksyllä ylioppilaaksi kirjoittava |
5 (16) |
4 (10) |
2 (-) |
|
IB-tutkinnon suorittanut |
33 (21) |
23 (16) |
8 (5) |
|
Reifeprüfung-tutkinnon suorittanut |
6 (2) |
4 (2) |
- (-) |
|
Muu hakukelpoisuus |
3 |
- |
- |
|
Yhteensä |
83 (69) |
58 (50) |
13 (7) |
Viime vuoteen verrattuna IB- ja Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneiden hakijoiden määrät ovat nousseet varsin voimakkaasti. Myös opistoasteen tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on noussut. Muutosten merkitystä ei kannata kuitenkaan liioitella, sillä valinnan kokonaishakijamäärästä ei-ylioppilaat muodostavat vain 4,6 prosenttia. Hyväksyttyjen osalta heidän osuutensa oli tänä vuonna 5,2 prosenttia, joista IB-tutkinnon suorittaneet muodostivat suurimman osan. Syksyllä ylioppilaaksi kirjoittavien opinto-oikeus astuu voimaan vasta sitten, kun he ovat esittäneet todistuksen hyväksytysti suoritetusta ylioppilastutkinnosta. "Muu hakukelpoisuus"-luokkaan kuuluvat kolme Suomen Akatemian tiedekilpailussa menestynyttä hakijaa, joiden ei tarvinnut osallistua valintakokeeseen.
|
Ruotsinkieliset vuonna 2000 (suluissa vuoden 1999 luvut) |
||||
|
Pääaine |
Ensisijaisten hakemusten |
Valintakokeessa vastanneiden |
Tiedekuntaan hyväksyttyjen |
Pääaineopiskelijoiksi valittujen |
|
Kansantaloustiede |
5 (12) |
2 (6) |
- (1) |
- (1) |
|
Käytännöllinen filosofia |
3 (1) |
2 (-) |
- (-) |
- (-) |
|
Poliittinen historia |
8 (1) |
4 (-) |
1 (-) |
1 (-) |
|
Sosiaaliantropologia |
1 |
1 |
- |
- |
|
Sosiaalipolitiikka |
7 (3) |
5 (3) |
1 (1) |
2 (1) |
|
Sosiaalipsykologia |
6 (5) |
4 (5) |
- (-) |
- (-) |
|
Sosiologia |
8 (6) |
8 (4) |
1 (1) |
1 (-) |
|
Talous- ja sosiaalihistoria |
- (1) |
-(-) |
- (-) |
- (1) |
|
Valtio-oppi |
30 (21) |
24 (16) |
2 (-) |
1 (-) |
|
Yhteensä |
68 (50) |
50 (34) |
5 (3) |
5 (3) |
Myös ruotsinkieliset ovat valinnassa varsin pieni ryhmä ja heidän määränsä viime vuoteen verrattuna on lisääntynyt hieman yleistä hakijamäärän kasvua enemmän. Kyse saattaa kuitenkin olla pelkästä satunnaisvaihtelusta.
|
Muunkieliset vuonna 2000 (suluissa v. 1999 luvut) |
||||
|
Pääaine |
Ensisijaisten hakemusten |
Valintakokeessa vastanneiden |
Tiedekuntaan hyväksyttyjen |
Pääaineopiskelijoiksi valittujen |
|
Kansantaloustiede |
5 (4) |
3 (4) |
- (-) |
- (-) |
|
Käytännöllinen filosofia |
1 (-) |
1 (-) |
- (-) |
- (-) |
|
Poliittinen historia |
1 (1) |
1 (1) |
- (-) |
- (-) |
|
Sosiaaliantropologia |
1 |
1 |
- |
- |
|
Sosiaalipolitiikka |
- (2) |
- (2) |
- (-) |
- (-) |
|
Sosiaalipsykologia |
2 (2) |
2 (1) |
- (-) |
- (-) |
|
Sosiologia |
- (-) |
- (-) |
- (-) |
- (-) |
|
Talous- ja sosiaalihistoria |
- (-) |
- (-) |
- (-) |
- (-) |
|
Valtio-oppi |
4 (1) |
2 (1) |
- (-) |
- (-) |
|
Yhteensä |
14 (10) |
10 (9) |
- (-) |
- (-) |
Muunkielisten määrä on jonkin verran kasvanut viime vuodesta, mutta se johtuu todennäköisimmin satunnaisvaihtelusta. Muunkieliset ovat yleisestikin suomalaisten valinnassa häviävän pieni ryhmä. Ulkomailla kouluopintonsa suorittaneille on täysin oma valintansa (ks. kappale 6 sivulla 18).
Valtiotieteellisen tiedekunnan 13.6.2000 järjestettyyn sosiaalityön valintakokeeseen ilmoittautui 246 henkilöä, joista kokeeseen saapui 165. Kokeessa vastasi 154 henkilöä. Miesten lukumääräinen osuus on hieman kasvanut valinnan kaikissa vaiheissa viime vuoteen nähden, mutta erot eivät ole suuria.
|
Sosiaalityö (suluissa vuoden 1999 luvut) |
Naisia |
Miehiä |
Yhteensä |
|
Ensisijaisten hakemusten lkm |
213 (133) |
33 (27) |
246 (160) |
|
Valintakokeessa vastanneiden lkm |
128 (94) |
26 (22) |
154 (116) |
|
Tiedekuntaan hyväksyttyjen lkm |
19 (21) |
4 (4) |
23 (25) |
Sosiaalityön erillisvalinnassa yhteispisterajaksi muodostui 44,50 ja koepisterajaksi 28,00. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 10 yhteispisteiden ja 13 koepisteiden perusteella, eli yhteensä 23. Kaksi paikkaa jäi vapaaksi, sillä koepistemäärän 27,75 oli saavuttanut kolme hakijaa, joita ei voitu asettaa paremmuusjärjestykseen. Valintakoevastausten keskiarvo oli 15,3 pistettä ja 30 pisteen eli kiitettäviä vastauksia oli 15 kpl eli 6,1%. Nollavastauksia oli 2 kappaletta. Täyden 36 pisteen vastauksia ei ollut yhtäkään.
Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä yhdeksän henkilöä. Nämä kaikki yhdeksän perunutta olivat tulleet valituiksi tiedekunnan yleisessä valinnassa ja ottivat vastaan siinä saamansa opiskelupaikan. Näiden peruneiden tilalle voitiin valita 11 henkilöä, jolloin kaikki sosiaalityön 25 opiskelupaikkaa saatiin täytettyä. Oikaisupyyntöjä sosiaalityön valinnasta jätettiin yksi kappale, joka ei kuitenkaan aiheuttanut toimenpiteitä, sillä kyseinen hakija ehti jo saada sosiaalityön opiskelupaikan varasijamenettelyn kautta.
Hyväksytyissä oli yksi kevään 2000 ylioppilas, kahdeksan vuonna 1999 ja neljä vuonna 1998 ylioppilaaksi kirjoittanutta. Opiskelupaikkansa käyttämättä jättäneitä oli sosiaalityön valinnassa varsin paljon. Varasijamenettelyn jälkeen 25 sosiaalityöhön lopullisesti valitusta yksi oli kevään 2000 ylioppilas, kuusi vuonna 1999 kirjoittanutta ja yksi vuonna 1998 kirjoittanut. Mikäli valinta olisi suoritettu siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi kolme nyt valituksi tullutta hakijaa jäänyt valitsematta. Tällöin koepisterajaksi olisi tullut 27,00 pistettä ja kaikki 25 aloituspaikkaa olisi saatu täyteen jo ennen varasijamenettelyäkin. Yksi nyt yhteispisteillä valittu olisi pelkän koepistevalinnan perusteella tapahtuvassa valinnassa jäänyt ilman opiskelupaikkaa myös varasijamenettelyn jälkeen.
Vuosien 2000, 1999 ja 1998 ylioppilashakijoista 13 kpl 72:sta eli 18 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 10 kpl 49:stä eli 20 % ja hyväksytyistä 1 kpl 13:sta eli 8 %. Varasijamenettelyn jälkeen 25:stä lopullisesti valitusta yksikään ei enää ollut lukion matematiikan laajan oppimäärän ylioppilaskokeen suorittanut.
Ei-ylioppilaita ilmoittautui 32, joista 21 oli suorittanut opistoasteen tutkinnon, kolme oli suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon, kaksi oli suorittanut IB-tutkinnon , yksi oli kirjoittamassa ylioppilaaksi vasta syksyllä 2000 ja yhdellä hakijalla oli vaadittu määrä avoimen yliopiston opintoja. Neljällä hakijalla oli lisäksi dekaanin myöntämä erivapaus hakea sosiaalityön erillisvalinnassa. Kaikki kolme AMK-tutkinnon suorittanutta sekä 12 opistoasteen tutkinnon suorittaneista osallistuivat kokeeseen. Kokeeseen osallistuivat myös kaikki dekaanin myöntämällä erivapaudella hakeneet. Valintakokeessa näistä hakijoista kukaan ei kuitenkaan tullut hyväksytyksi. Varasijamenettelyn jälkeen valittujen joukossa oli kuitenkin kaksi opistoasteen tutkinnon suorittanutta.
Kokeeseen ilmoittautui ja osallistui viisi ruotsinkielistä hakijaa, joista yksi hyväksyttiin. Myös yksi muunkielinen hakija ilmoittautui ja osallistui kokeeseen, mutta ei tullut hyväksytyksi.
Valtiotieteellisen tiedekunnan 13.6.2000 järjestettyyn tilastotieteen valintakokeeseen ilmoittautui 76 henkilöä, joista kokeeseen saapui 47. Kokeessa vastasi 43 henkilöä.
|
Tilastotiede (suluissa vuoden 1999 luvut) |
Naisia |
Miehiä |
Yhteensä |
|
Ensisijaisten hakemusten lkm |
26 (24) |
50 (44) |
76 (68) |
|
Valintakokeessa vastanneiden lkm |
12 (13) |
31 (22) |
43 (35) |
|
Tiedekuntaan hyväksyttyjen lkm |
7 (6) |
16 (8) |
23 (14) |
Tilastotieteen erillisvalinnassa yhteispisterajaksi muodostui 38,75 ja koepisterajaksi 21,00. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 9 yhteispisteiden ja 14 koepisteiden perusteella. Näin valituksi saatiin koko maksimikiintiö eli 23 hakijaa. Varasijoille ei kuitenkaan voitu asettaa ketään, sillä näiden 23 valitun lisäksi yksikään muu hakija ei saavuttanut kummassakin koeaineessa vaadittua 9 pisteen rajaa.
Valintakoevastausten keskiarvo oli tilastotieteessä 9,99 pistettä ja matematiikassa 10,60 pistettä. Nollavastauksia ei ollut tilastotieteessä lainkaan ja matematiikassa niitä oli 1 kpl, Vähintään 15 pisteen eli kiitettäviä vastauksia oli tilastotieteessä 10 kpl eli 23 % ja matematiikassa 9 kpl eli 21 %. Täyden 18 pisteen vastauksia oli tilastotieteessä 5 kpl ja matematiikassa niitä oli 4 kpl.
Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä seitsemän henkilöä. Näistä peruneista neljä otti vastaan tiedekunnan yleisessä valinnassa saamansa opiskelupaikan. Tilastotieteen valinnasta ei jätetty yhtään oikaisupyyntöä.
Hyväksytyistä viisi oli kevään 2000 ja neljä vuoden 1999 ylioppilaita sekä yksi vuonna 1998 ylioppilaaksi kirjoittanut. Alkupisteillä ei ollut tilastotieteen erillisvalinnassa lainkaan merkitystä. Jos valinta olisi suoritettu siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisivat valituksi tulleet täsmälleen samat hakijat kuin nytkin. Tämä johtuu siitä, että nyt valitut 23 olivat samalla ainoat hakijat, jotka täyttivät kummankin aineen vähimmäispistesäännön. Koepisterajaksi olisi tällöinkin luonnollisesti muodostunut 21,00 pistettä.
Vuosien 2000, 1999 ja 1998 ylioppilashakijoista 35 kpl 38:sta eli 92 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 18 kpl 20:stä eli 90 % ja hyväksytyistä 8 kpl 10:stä eli 80%. Opiskelupaikkansa sitovasti vastaanottaneiden joukossa vastaavat luvut olivat 4 kpl 5:stä eli 80 %.
Ei-ylioppilaina ilmoittautui kolme IB-tutkinnon suorittanutta, joista yksi osallistui kokeeseen ja tuli myös hyväksytyksi.
Kokeeseen ilmoittautui kaksi ruotsinkielisiä ja yksi muunkielinen hakija. Kokeeseen osallistuivat molemmat ruotsinkieliset hakijat, jotka tulivat myös hyväksytyiksi. Kumpikaan ei kuitenkaan ottanut tilastotieteen opiskelupaikkaansa vastaan.
Valtiotieteellisen tiedekunnan 9.6.2000 järjestettyyn viestinnän valintakokeeseen ilmoittautui 645 henkilöä, joista kokeeseen saapui 463. Kokeessa vastasi 441 henkilöä. Sukupuolten suhteelliset osuudet ovat pysyneet valinnan kaikissa vaiheissa viime vuoteen verrattuna melko samoina.
|
Viestintä (suluissa vuoden 1999 luvut) |
Naisia |
Miehiä |
Yhteensä |
|
Ensisijaisten hakemusten lkm |
468 (414) |
177 (155) |
645 (569) |
|
Valintakokeessa vastanneiden lkm |
332 (267) |
109 (101) |
441 (368) |
|
Tiedekuntaan hyväksyttyjen lkm |
25 (25) |
3 (5) |
28 (30) |
Viestinnän erillisvalinnassa yhteispisterajaksi muodostui 56,00 ja koepisterajaksi 26,75. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 12 yhteispisteiden ja 16 koepisteiden perusteella eli yhteensä 28. Kaksi paikkaa jäi siten vapaaksi, sillä koepistemäärän 26,50 oli saavuttanut kolme hakijaa, joita ei ollut mahdollista asettaa paremmuusjärjestykseen. Valintakoevastausten keskiarvo oli kirjallisuuskokeessa 7,32 pistettä ja aineistokokeessa 8,33 pistettä, nollavastauksia oli kirjallisuuskokeessa 21 kpl ja aineistokokeessa 7 kpl. Vähintään 15 pisteen eli kiitettäviä vastauksia oli kirjallisuuskokeessa 15 kpl eli 3,4 % ja aineistokokeessa 5 kpl eli 1,1 %. Täyden 18 pisteen vastauksia ei ollut kummassakaan osiossa.
Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä yksi henkilö. Koska maksimikiintiöstä oli jäänyt täyttämättä kaksi paikkaa, voitiin yhden peruneen tilalle valita kaikki kolme koepistemäärän 26,50 saavuttanutta hakijaa. Viestinnän valinnasta jätti oikaisupyynnön kahdeksan hakijaa. Näistä yksi oli luonteeltaan tekninen korjaus, sillä hakija ei ollut saanut hänelle kuuluvia alkupisteitä. Tämä hakija sai korjatulla pistemäärällään opiskelupaikan viestinnästä. Muut oikaisupyynnöt eivät tuottaneet muutoksia valinnan tulokseen. Varasijamenettelyn ja yhden oikaisun jälkeen viestinnän opiskelupaikan otti sitovasti vastaan 31 henkilöä.
Hyväksytyissä oli muihin erillisvalintoihin nähden paljon uusia ylioppilaita, heistä seitsemän oli kevään 2000 ylioppilaita, kuusi vuonna 1999 kirjoittanutta ja kolme vuonna 1998 ylioppilaaksi kirjoittanutta. Peruuntumisen, varasijamenettelyn ja oikaisun jälkeen vuoden 2000 ylioppilaita oli kuusi, vuonna 1999 kirjoittaneita kuusi ja vuonna 1998 kirjoittaneita neljä. Alkupisteiden merkitys viestinnän erillisvalinnassa jäi melko vähäiseksi. Jos valinta olisi tehty siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi neljä nyt valituksi tullutta hakijaa jäänyt valitsematta ja näiden tilalle olisi otettu kuusi nyt valitsematta jäänyttä. Näistä kuudesta kolme sai nyt kuitenkin opiskelupaikan varasijamenettelyn kautta. Koepisterajaksi olisi tällöin muodostunut 26,00 ja valituksi olisi tullut koko enimmäiskiintiö 30.
Vuosien 2000, 1999 ja 1998 ylioppilashakijoista 123 kpl 384:stä eli 32 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 82 kpl 271:stä eli 30 % ja hyväksytyistä 10 kpl 16:sta eli 63 %. Varasijamenettelyn ja oikaisun jälkeen hyväksyttyjen osalta vastaavat luvut olivat edelleen 10 kpl 16:sta
Ei-ylioppilaita ilmoittautui 20, joista 5 oli suorittanut opistoasteen tutkinnon, kolme oli kirjoittamassa ylioppilaaksi vasta syksyllä 2000,kuusi oli suorittanut IB-tutkinnon, kolme Reifeprüfung-tutkinnon, kahdella oli dekaanin myöntämä erivapaus ja yhdellä alempi korkeakoulututkinto. Näistä osallistuivat kokeeseen kolme opistoasteen tutkinnon suorittanutta, kolme IB- ja kolme Reifeprüfung-tutkinnon suorittanutta, yksi syksyllä ylioppilaaksi kirjoittava sekä molemmat erivapauden saaneista sekä yksi alemman korkeakoulututkinnon suorittanut, mutta kukaan ei tullut hyväksytyksi.
Ruotsinkielisiä hakijoita ilmoittautui yhdeksän , joista viisi osallistui kokeeseen, mutta ketään ei hyväksytty. Muunkielisiä hakijoita oli yksi, joka osallistui kokeeseen, muttei tullut hyväksytyksi.
Valtiotieteellisen tiedekunnan 14.6.2000 järjestettyyn ulkomaalaisten valintakokeeseen haki osallistumisoikeutta 164 henkilöä, joista oikeuden sai 125 henkilöä. Tämän lisäksi kokeeseen oli osallistumisoikeus myös niillä noin 250 henkilöllä, jotka olivat saaneet oikeuden osallistua ulkomaalaisten valintakokeeseen joko vuonna 1999 tai 1998 eivätkä olleet silloin tulleet hyväksytyiksi. Kokeeseen saapui kaikista edellisistä kaikkiaan 70 henkilöä, joista kokeessa vastasi 68.
|
Ulkomaalaisten valintakoe (suluissa vuoden 1999 luvut) |
Naisia |
Miehiä |
Yhteensä |
|
Valintakokeessa vastanneiden lkm |
37 (33) |
31 (20) |
68 (53) |
|
Tiedekuntaan hyväksyttyjen lkm |
15 (13) |
10 (4) |
25 (17) |
Miesten osuus sekä hakijoista että hyväksytyistä on kasvanut selvästi viime vuoteen nähden. Koska hakijamäärä ulkomaalaisvalinnassa on kuitenkin suhteellisen pieni, ei vuosittaisesta vaihtelusta voi kuitenkaan tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Ulkomaalaisten erillisvalinnassa oli käytössä kolme valintaryhmää. Hakijan oli vastattava hyväksytysti ryhmän sisältä määräytyviin kumpaankin valintakoeaineeseen I ryhmässä oli mahdollista hakea sosiologiaan, sosiaalipolitiikkaan ja sosiaalipsykologiaan. Tämän ryhmän pisterajaksi muodostui 24,00 maksimipistemäärän ollessa 36,00. Valituista kolme sijoitettiin sosiologiaan, kaksi sosiaalipolitiikkaan ja yksi sosiaalipsykologiaan. II valintaryhmässä oli mahdollista hakea kansantaloustieteeseen ja tilastotieteeseen. Ryhmän pisterajaksi muodostui 25,75. Valituista kuusi sijoitettiin kansantaloustieteeseen ja yksi tilastotieteeseen. III valintaryhmässä oli mahdollista hakea yleiseen valtio-oppiin, yhteiskuntahistoriaan ja käytännölliseen filosofiaan. Ryhmän pisterajaksi muodostui 24,25. Valituista kuusi sijoitettiin yleiseen valtio-oppiin, neljä yhteiskuntahistoriaan ja kaksi käytännölliseen filosofiaan.
Valintakoevastausten keskiarvo oli 17,25 pistettä, nollavastauksia ei ollut 30 pisteen eli kiitettäviä vastauksia oli 8 kpl eli 11,8 % eikä täyden 36 pisteen vastauksia ollut.
Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä yksi kansantaloustieteeseen valittu henkilö ja ainoa tilastotieteeseen valittu. Oikaisupyyntöjä ei jätetty yhtään kappaletta.
Ulkomailla
kouluopintonsa suorittaneiden valintakokeeseen osallistui 10 suomen- ja yksi
saamenkielinen hakija. Ruotsinkielisiä hakijoita ei ollut yhtäkään. Näistä
tiedekuntaan hyväksyttiin viisi suomenkielistä hakijaa