Piirtoheitin

Teppo Hujala

Tässä kirjoituksessa kuvataan BSCW-ympäristön käyttöä satelliittipaikannuskurssin ohjatuissa verkkokeskusteluissa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Kokemukset ovat vuosilta 2002-2004, mutta raportissa painottuu syksyn 2004 kurssin toteutus. Raportissa esitellään eräs tapa motivoida verkkokeskustelua ja kerrotaan, miten verkkokeskustelua sovellettiin osana kurssisuoritusta. Esimerkinomaisesti esiin nostetaan keskustelujen aikataulutus ja teemoitus. Toteutuneista keskusteluista esitellään tilastoja ja opiskelijoiden antamaa palautetta. Lopuksi arvioidaan BSCW-ympäristön soveltuvuutta käytettyyn tarkoitukseen ja arvioidaan kokemuksia oppimisen laadun näkökulmasta.

GIS2-kurssin kuvaus

GPS maa- ja metsätaloudessa (GIS2) –opintojaksolla käsitellään satelliittipaikannusta, paikannusjärjestelmiä sekä paikannuksessa ja paikkatiedon hankinnassa käytettäviä laitteita ja ohjelmistoja. Tällä kahden opintoviikon laajuisella jaksolla pääpaino on maatalouden, metsätalouden, maa- ja metsätalousalan tutkimuksen sekä maantieteen ja ympäristön tilan seurannan sovelluksilla. Itsenäiset ja ohjatut paikkatiedon keruuharjoitukset muodostavat kurssilla suuren osan opiskelijoiden ajankäytöstä. Käytännönläheisten harjoitusten vastapainoksi kurssilla tutustutaan uusiin satelliittipaikannukseen liittyviin tieteellisiin tutkimusartikkeleihin. Kurssille on osallistunut vuosittain noin 25-30 opiskelijaa.

GIS2-opintojakso on suunniteltu 8 kalenteriviikon mittaiseksi. Kurssin ajallinen eteneminen eli eri opiskelutehtävien rytmitys on rakennettu tutkivalle oppimiselle sukua olevaa projektioppimisen mallia soveltaen (kuva 1).

Kuva 1: GIS2-kurssin 2004 eteneminen projektioppimisen mallin mukaan.

Opiskelijan oletettu ja toivottu viikoittainen ajankäyttö työskentelymuodoittain on kuvattu erilliseen taulukkoon (kuva 2).

Kuva 2: Opiskelijan ajankäytön ohjeellinen jakautuminen GIS2-kurssilla.

Nämä molemmat opintojakson etenemistä havainnollistavat kaaviot löytyvät myös kurssin verkkosivuston yhteydessä olevasta oppijan oppaasta (http://www.helsinki.fi/mmtdk/GIS/Courses/GIS2/2004/Oppijanopas.htm).

Luento-/kirjallisuuskuulustelun, harjoitusten ja harjoitustyön lisäksi GIS2:n suoritukseen kuuluu kaksi ohjattua, noin viikon mittaista verkkokeskustelua, jotka tapahtuvat BSCW-ympäristössä. Keskusteluiden tarkoituksena on syventää luennoilla kuultua ja harjoituksissa koettua sekä luoda siltaa teoreettisen ja käytännöllisen tietämyksen välille. Samalla halutaan korostaa yhteisöllisen asiantuntijuuden jakamisen näkökulmaa.

Verkkokeskustelut ovat olleet kurssin osasuorituksia eli keskusteluihin osallistumisesta on saanut suorituspisteitä, jotka ovat vaikuttaneet arvosanaan. Keskustelut on ollut mahdollista korvata kahdella teemaesseellä. Tätä mahdollisuutta on kuitenkin käytetty vain yksittäisissä tapauksissa.

BSCW:n käyttöönotto

GIS2 luotiin ja suunniteltiin monimuoto-opintojaksoksi syksyn 2001 ja kevään 2002 aikana. Ennen kurssin ensimmäistä järjestämiskertaa syksyllä 2002 opettajilla ei ollut aiempaa käyttö- saati opetuskokemusta BSCW:stä. Tieto ohjelmiston ottamisesta Helsingin yliopiston tukemaksi verkkoympäristöksi tuli Opetusteknologiakeskuksen kautta.

BSCW-ympäristöön tutustuminen tapahtui tietotekniikkaosaston verkkopalvelussa olleen opastussivuston avulla sekä itseopiskeluna. Ohjelmiston perusominaisuuksien opiskelu sujui muutamassa tunnissa. Käyttöönoton vaivattomuus yllätti positiivisesti jo tuolloin, vaikka tunnus pitikin itse tilata ja siihen oli erillinen salasana. Nykyäänhän BSCW on yhteydessä LDAP-käyttäjätietokantaan, eli omaan BSCW:n työtilaan pääsee tutulla pääkäyttöluvan lyhyellä tunnuksella.

Miksi juuri BSCW?

Keskeisin syy ympäristön valinnalle oli se, että BSCW tarjosi helpon käyttöönoton sekä kurssin työkalupaletista puuttuneen keskusteluvälineen eikä mitään ylimääräistä. Vaihtoehtona tarjolla ollutta WebCT-ympäristöä ei vielä valinnan aikaan kunnolla ollut opittu tarjoamaan eikä käyttämään suppeana verkko-opetusympäristönä. Uutisryhmien käyttöä ei tosimielellä harkittu, koska tiedekunnassa ei ollut eikä vieläkään ole news-kulttuuria. Toisaalta haluttiin myös valita suljettu keskusteluympäristö, jossa kokemattomammatkin keskustelijat uskaltavat osallistua.

BSCW:ssä viehätti käyttöliittymän suoraviivaisuus ja toimijoiden tasa-arvoisuus, joista jälkimmäisen voi ainakin periaatteessa nähdä tukevan opiskelijalähtöistä toimintatapaa. Oma merkityksensä ympäristön valinnassa lienee ollut myös uteliaisuudella ja kokeilunhalulla; BSCW:stä ei näet ollut tuolloin aiempia kokemuksia maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Valinnalla siis samalla tultiin toteuttaneeksi maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaa, jonka yhtenä tavoitteena vuosille 2002-2005 on ollut verkko-opiskeluympäristöjen käytön vahvistaminen.

Perustelut verkkokeskustelulle

Ensimmäisellä tapaamisella opiskelijoille esitettiin motivointitarkoituksessa neljä rationaalista, opiskelijalähtöistä perustelua verkkokeskusteluille:

1. Satelliittipaikannuksesta on paljon uutta tietoa verkossa, joten verkkotyöskentely soveltuu aiheen opiskeluun hyvin.
2. Verkkokeskustelussa on mahdollisuus jakaa asiantuntijuutta ja kysyä epäselviä asioita muilta.
3. Verkkokeskustelu tarjoaa aika- ja paikkajoustavuutta: tähän opiskelutehtävään voi osallistua viikon aikana haluaminaan ajankohtina.
4. Keskusteluihin osallistuminen ja keskustelupolkujen lukeminen toimii samalla tenttiin valmistautumisena.

Kurssin työtilan rakenne

Syksyn 2004 kurssin alkaessa BSCW-työtilassa oli vain kaksi objektia: linkki kurssin avoimeen verkkosivustoon sekä kurssi-Cafe-keskustelusivu. Kahdeksanviikkoisen kurssin toisella viikolla oli ohjelmassa ensimmäinen verkkokeskustelu, joka oli jaettu kolmeen teemaan. Keskustelun alkaessa työtilaan lisättiin nuo keskustelusivut aloitusviesteineen.

Kurssin viimeisellä eli kahdeksannella viikolla ohjelmassa oli yhteenvetokeskustelu, joka oli jaettu neljään teemaan. Nämäkin keskustelusivut lisättiin aloitusviesteineen työtilaan vasta keskusteluajan alkaessa. Kurssin loppuessa työtilassa oli siis linkki kurssin verkkosivustolle, yleinen kurssi-Cafe sekä yhteensä seitsemän teemakeskustelusivua. BSCW:n käyttö tällä kurssilla oli luonteeltaan samanlaista lähiopetusta tukevaa kuin Kimmo Vehkalahden (2004) edellisessä Piirtoheittimen numerossa esittelemällä data-analyysin kurssilla. Tässä painottui kuitenkin nimenomaan keskustelukäyttö, mikä Vehkalahden käytössä oli jäänyt pienemmälle huomiolle.

Keskustelujen ajoitus ja teemoitus

Verkkokeskustelujen suunnittelussa saatiin vaikutteita erityisesti Tellan ym. (2001) verkkokurssin aloitusta ja keskustelun ohjausta koskevista vinkeistä. Suunnittelua ohjaavat periaatteet olivat, että keskustelujen tulee olla ajallisesti selkeästi rajattuja ja teemoitettuja. Näitä periaatteita on noudatettu samalla tavoin vuodesta 2002 alkaen. GIS2:n tapauksessa katsottiin reilun viikon mittaisten keskustelujen yhdistävän sopivalla tavalla opiskelutehtävän napakkuuden ja toisaalta ajallisen joustavuuden.

BSCW:n keskustelutoiminnon erillisiin sivuihin perustuva ja lineaarinen rakenne pakotti jakamaan kunkin keskustelun rinnakkaisiin, opiskelijoille valinnaisiin teemoihin, jotta sivut eivät kasvaisi liian pitkiksi. Tällä jaolla saatiin mukaan useampia keskusteluaiheita, jotka kattoivat kurssin keskeiset sisällöt hyvin.

Keskustelujen kokonaisuus syksyn 2004 kurssilla oli seuraava:

I verkkokeskustelu 14.-25.10.2004 (12 päivää):

• Satelliittipaikannusjärjestelmät ja niiden tulevaisuus
• Paikannuslaitteet ja niiden käytettävyys
• Paikannussovellukset ja ohjelmistot

Yhteenvetokeskustelu 25.11.-3.12.2004 (9 päivää):

• Harjoitusten antia
• Kysymyksiä ja ajatuksia luentoteemoista
• Oman alan sovellukset
• Tutkimusartikkeleista heränneitä ajatuksia

Ensimmäistä verkkokeskustelua pidennettiin kolmella vuorokaudella alunperin suunnitellusta, koska keskustelu lähti hieman arastellen käyntiin. On havaittavissa, että verkkokeskustelun aktiivisuus ja dialogimaisuus on lisääntynyt vuoden 2002 jälkeen. Samoin keskusteluihin osallistuneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut vuoteen 2004 mennessä.

Ohjaavan opettajan rooli keskusteluissa

Kuhunkin seitsemään keskusteluteemaan liittyi opettajan lähettämä aloitusviesti, joka sisälsi muutaman esimerkkikysymyksen, joihin keskusteluviesteissä saattoi ottaa kantaa. Vuonna 2004 kiinnitettiin aiempia vuosia enemmän huomiota keskustelujen aloitusviestien sisältöön. Aloitusviesteissä kannattaa GIS2:n kokemuksien mukaan selventää kunkin keskusteluteeman sisältöä lisäkysymyksin ja kannustaa opiskelijoita omakohtaiseen näkökulmaan.

Esimerkki aloitusviestistä (Yhteenvetokeskustelu 25.11.-3.12.: Mietteitä luentoteemoista):

"Aihe: Luennoilla käsiteltyjen aiheiden jälkipeliä"

"Viesti: Tässä keskustelussa voitte palata luentojen aihepiiriin. Käykää vaikka ensin muistin virkistykseksi läpi luentomateriaalit. Mitä oivalluksia saitte luennoilla, mikä jäi askarruttamaan, mikä yllätti? Millainen on luentojen pohjalta ajatellen satelliittipaikannuksen tulevaisuus omalla alallanne?"

Opettajan osallistumisen tyylin ja eritoten määrän suunnittelu oli jossain määrin taiteilua, koska samanaikaisesti tavoiteltiin sekä opettajan läsnä olevuuden tuntua että opiskelijoiden keskinäistä vastuunkatoa. Vaikuttimina opettajan roolin sopeuttamiselle oli eritoten Nevgin ja Tirrin (2003) löytämät hyvän verkkokurssin ominaisuudet yhteistoiminnallisuus sekä opettajan palaute ja tuki. Niinikään Nevgin ja Tirrin luetteloimat tehokkaan verkko-opettajan kriteerit asiallinen, ystävällinen ja vuorovaikutteinen toimivat tavoitteina.

Keskustelutilastojen mukaan opettajan rooli olikin keskusteluihin osallistujana näkyvä, muttei kuitenkaan hallitsevan keskeinen. Vuoden 2004 kurssilla keskimäärin noin joka kuudes viesti oli opettajan lähettämä. Aiempina vuosina opettajan viestien osuus oli jonkin verran alhaisemmasta keskusteluaktiivisuudesta johtuen suurempi. Alla olevassa taulukossa 1 on kunkin vuoden 2004 keskustelun viestien lukumäärä sekä niiden jakautuminen opiskelijoiden ja opettajan viesteihin. Yhteen keskusteluteemaan osallistui vähimmillään kuusi ja enimmillään 24 eri opiskelijaa.

Taulukko 1: Syksyn 2004 GIS2-kurssin verkkokeskustelujen viestit.

	Opiskelijat	Opettajat	Yhteensä
Verkkokeskustelu
Järjestelmät	25	5	30
Laitteet	16	5	21
Sovellukset	36	7	43
Yhteenvetokeskustelu
Harjoitukset	20	2	22
Luennot	24	6	30
Oman alan sovellukset	16	2	18
Tutkimusartikkelit	10	5	15
Yhteensä	147	32	169

Keskustelujen antia ja palautetta

Keskustelujen ehkä suurin heikkous pedagogisesta näkökulmasta ajatellen oli, etteivät ne johtaneet, eikä niiden ollut tarkoituskaan johtaa mihinkään konkreettiseen tuotokseen. Keskustelutoiminnan intentionaalisuus lienee siis ollut vähäistä. Mielipiteiden ja kokemusten vaihtona sekä epäselviksi jääneiden asioiden selvennyksenä keskustelut osoittautuivat kuitenkin toimiviksi. Suurin osa viesteistä oli itsenäisiä avauksia, joihin tuli korkeintaan yksi tai kaksi vastausta tai kommenttia. Muutamat, käytännön sovelluksiin liittyneet teemat kirvoittivat kuitenkin myös monipolvisempaa, jopa dialogimaista keskustelua.

Opiskelijoiden suhtautuminen verkkokeskusteluihin vaihteli. Palaute keskustelujen hyödyllisyydestä oli selvästi kaksijakoinen: toiset pitivät ja toiset moittivat. Palautteen yleiskuva on ollut samanlainen kaikkina vuosina 2002-2004. Opiskelijoiden oppimistyyleillä ja opiskeluorientaatiolla saattaa olla yhteyttä mielipiteeseen verkkokeskustelujen mielekkyydestä, mutta tätä ei erikseen ole tutkittu. Kurssin piilotavoitteena on ollut kouluttaa opiskelijoita verkkovuorovaikutukseen, joten kriittisistä palautteista huolimatta ohjattu keskusteluosio säilynee kurssin ohjelmassa.

Otteita vuoden 2004 kurssin palautteesta:

"verkkokeskustelun voisi jättää pois, se vie kohtuuttomasti aikaa verrattuna sen antamiin hyötyihin. ennenmmin voisi olla jonkinlainen faq, josta voisi katsoa kysyttyjä kysymyksiä ja selata sitten itsekseen."

"Verkkokeskustelu oli aika pakkopullaa, josta ei jäänyt mitään opettavaista mieleen."

"Verkkokeskustelut olivat loppujen lopuksi ihan mukavia, vaikka aluksi tuli mietittyä että mitä sinne nyt oikein on sanottavaa."

"Pidin kyllä verkkokeskusteluista sillä siellä pystyi kysymään epäselväksi jääneitä asioita, joita olisi muuten vaan itse joutunut pohtimaan tai selvittämään kirjallisuudesta."

Keskustelu kurssipisteiksi

GIS2-kurssilla on haluttu noudattaa linjakkuuden periaatetta oppimistavoitteiden, opiskelutehtävien ja niiden arvioinnin välillä. Periaatteena taustalla on Biggsin (2003) toteamus, että opiskelijat suuntaavat opiskelunsa sellaiseen, mistä heitä palkitaan. Jotta he suuntaisivat aikaansa verkkokeskusteluun, siihen osallistumisen pitää vaikuttaa kurssista suoriutumiseen. Vuoden 2003 kurssilla verkkokeskusteluviestit palkittiin kurssipisteillä, ja keskustelua eteenpäin vievistä viesteistä sai vielä erityistä ”laatulisää”. Syksyn 2004 kurssilla tästä laatulisästä luovuttiin ja odotettu osallistumisen taso ilmaistiin aloitusluennolla seuraavasti: ”Verkkokeskusteluihin on varattu opiskelijan työaikaa yhteensä 12 tuntia. Osallistumista arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, voiko viesteistänne päätellä teidän käyttäneen tuon ajan toisten viesteihin ja niissä oleviin linkkeihin tutustumiseen sekä omien viestienne laatimiseen.”

Keskustelujen päätyttyä tarvittiin noin kolmen tunnin käsinlaskentatyö, jotta saatiin selville kunkin opiskelijan lähettämien viestien kokonaismäärä A kummassakin keskustelussa ja lisäksi niiden päivien lukumäärä B, joina opiskelija oli käynyt lukemassa toisten viestejä keskustelujen aktiivisena aikana. Tämän jälkeen molemmista keskusteluista laskettiin summa C=A+(B/2), joka saattoi olla kuitenkin maksimissaan 6. Keskustelupisteiden maksimimäärä oli näin ollen 12, ja keskusteluosion painoarvo kokonaisuudesta ensimmäisellä kokoontumiskerralla sovitusti kolmannes. Saadut pisteet jakautuivat seuraavasti (mukana myös kurssin keskeyttäneet ja esseellä suorittaneet vaihto-opiskelijat):

Taulukko 2: GIS2-keskustelupisteiden jakauma syksyn 2004 kurssilla.

Pisteitä	Lukumäärä
0		8
0,5-2		1
2,5-4		2
4,5-6		6
6,5-8		7
8,5-10		6
10,5-12		7

Ongelmat ja haasteet

Olennaisin haaste on pitää verkkokeskustelu luontevana osana kurssin kokonaisuutta, niin että opiskelijatkin kokevat siihen osallistumisen mielekkäänä ja opettavaisena. Tähän liittyy keskustelujen motivointi sekä aikataulujen ja teemoituksen suunnittelu, jotka on tehtävä joka kerta yhtä huolellisesti uudelleen. Niinikään opettajan rooli on rakennettava jokaiselle kurssille erikseen: sitä ei saa pitää itsestäänselvyytenä, vaikka aiemmalta vuodelta olisikin hyviä kokemuksia. Opettajan roolin on oltava samanaikaisesti kannustava ja vaativa, jotta se intouttaisi opiskelijat oppimista tukevaan älylliseen ponnisteluun.

Teknisesti BSCW ei ole kovinkaan kehittynyt keskusteluympäristönä, mutta yllä kuvattuun tarkoitukseen se on soveltunut kohtuullisen hyvin. Keskusteluun osallistumisen yhteenveto on täytynyt laskea manuaalisesti, mikä on ollut melkoisen suuri ja virhealtiskin työ. Järjestelmältä vaadittaisiin kehittyneempiä raportointiominaisuuksia, jotta opettaja voisi keskittyä oppimisen tukemiseen ja arvioinnin osalta laadun huomioimiseen.

Yhteenveto

BSCW-ympäristö on ollut käytössä satelliittipaikannuskurssin verkkokeskusteluissa vuosina 2002-2004. Keskusteluihin osallistuminen on vaikuttanut kurssin arvosanaan, viimeisimmällä kurssilla yhden kolmasosan painoarvolla. Johtuen opiskeltavan aiheen luonteesta ja käytettävissä olevan ajan niukkuudesta sekä opiskelijajoukon heterogeenisuudesta verkkokeskustelujen käyttö oppimistehtävänä on ollut perusteltua. BSCW on soveltunut keskustelualustaksi kohtuullisen hyvin, mutta parempia raportointiominaisuuksia olisi kaivattu. Opiskelijoiden palautteena on tullut sekä kiitosta että moitteita. Opiskelijoiden valmiudet käydä rakentavaa verkkokeskustelua vaikuttavat kokemusten perusteella hyviltä. Kokemusten perusteella verkkokeskustelut pysyvät näillä näkymin GIS2-kurssin ohjelmassa. Haasteina tulevien vuosien kursseilla tulevat olemaan keskustelujen motivointi ja aikataulutus sekä keskusteluja ohjaavan opettajan sopivan roolin löytäminen.

Opettajien näkökulmasta verkkokeskusteluja on sovellettu GIS2:lla oppimisen laadun parantamiseksi. Tavoitteena on ollut tarjota opiskelijoille mahdollisuus nostaa osaaminen vähintään Biggsin ja Collinsin (1982) SOLO-järjestelmän kolmannelle laatutasolle eli monirakenteiseksi tiedoksi, joiltakin osin jopa neljännelle eli suhteellisen tiedon tasolle. Tämän tavoitteen suhteen verkkokeskusteluilla on ollut merkitystä teorian ja käytännön yhdistäjänä sekä opitun arvioinnin ja kokemusten vaihdon foorumina.

Keskustelujen sisältöjen ja palautteen perusteella on syytä olettaa, että verkossa käyty keskustelu on kannustanut opiskelijoita ajattelemaan käsiteltyjä asioita eri näkökulmista tehokkaammin kuin pelkkä yksin tapahtuva kirjallisuuteen tutustuminen olisi tehnyt. Tämä oli havaittavissa erityisesti vuoden 2004 kurssin keskusteluissa. Kurssin alkupuolella toteutettu verkkokeskustelu on siirtänyt opiskeluun käytetyn ajan jakaumaa tasaisemmaksi, minkä ansiosta kurssin lopulla on ollut edellytyksiä päästä syvemmälle aihepiiriin ja rakentaa vahvempia omakohtaisia merkityksiä. Erityisesti käytännön harjoituksien yhteinen ruotiminen yhteenvetävän verkkokeskustelun avulla on vaikuttanut hedelmälliseltä. Verkkokeskusteluilla voi siis katsoa olleen positiivista merkitystä oppimisen laadulle, joskin tämän merkityksen suuruutta kokonaisuuden kannalta on tähänastisten kokemusten perusteella vaikea arvioida.

Lähteet

Biggs, J. 2003. Teaching for Quality Learning at University. Second Edition. Society for Research into Higher Education & Open University Press.

Biggs, J. & Collins, K.F. 1982. Evaluating the Quality of Learning. The SOLO Taxonomy. New York, Academic Press.

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2002-2005. http://www.honeybee.helsinki.fi/tiedekunta/TVSTR/tvtstrat_280202w.htm

Nevgi, A. & Tirri, K. 2003. Hyvää verkko-opetusta etsimässä. Suomen Kasvatustieteellinen seura.

Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wager, P. & Oksanen, U. 2001. Verkko opetuksessa – opettaja verkossa. IT Press.

Vehkalahti, K. 2003. BSCW menetelmäkurssin oppimisympäristönä. Verkkolehti Piirtoheitin 1/2004. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta. http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/bscw1.htm